Keskustelut Metsänomistus Metsän vuotuinen kasvu eri puolilla maapalloa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)
  • Metsän vuotuinen kasvu eri puolilla maapalloa

    Koetin etsiskellä sellaista lähdeteosta, jossa olsi vertailtu metsän kasvua eri puolilla maapalloa. Tätä etsin siksi, että jos globaalisti ajatteleva yritys etsii parasta tuottoa niin se varmaan hankkii metsät sellaiselta hyvän kasvun vyöhykkeeltä eikä pohjoisesta, jossa kasvua ei juuri ole.

    Mikä on Suomen metsien kilpailuasema tällä kasvuasteikolla?

    Kannattaako täällä edes yrittää kasvattaa kuitua vaan pitäisikö koko metsäajattelu kääntää palvelemaan erittäin kovien laatuvaatimusten lopputuotteita? Mitä maksaa kilo Stradivarius- viulun kantta ?

  • ihmettelijä

    Uudessa-Seelannissa radiata- mäntyä viljellään 28 vuoden kiertoajalla, jolloin se on samaa kokoa kuin Suomessa puut päätehakkuussa, siis tukkipuuta.

    Hiluxmetsuri

    No tuossa on jotain mitä haeskelin. Kasvukauden pituus korreloinee myös tuota saantoa ja tuottoa?

    Pähkäilijä

    Mitään kättä pitempää ei ole tähän tarjota mutta Great Britain saaren puolivälissä meni kuusikko nurin 40 vuotiaana. Jostain muistelelen lukeneeni että Australissa kuusen kanssa mennään 30 vuoden kierrossa ja ensiharvennus osuu 10 vuotiaaseen metsikköön.

    hemputtaja

    Roisto Reipashan jo oleellisimman kertoikin. Huvikseni sanon jotain kanssa.

    Yritin eilen etsiä (puolihuolimattomasti) netistä kasvuja, vaan en löytänyt. FAO:n tilastoista olisi vissiin selvinnyt, mutta en enää viitsinyt.

    Tuo kiertoaika kertoo jotain, mutta ei kaikkea. Muistelen, että Saksassa olisi pitempiä kiertoaikoja kuin meillä eikä se johdu kasvun puutteesta.

    Tropiikin kasvua joku kehui eikä paljon erehtynyt. Taitavat kuitenkin kasvaa aika hitaasti varsinaisissa aarniometsissä, joissa ravinteet ovat aika vähissä. Hurjat kasvut rajoittuvat alueille, joissa on ravinteikkaat maat eli ei kovin suurelle alalle.

    Pisin kiertoaika taitaa olla kalifornian vihnemännyllä. Vanhin oli vissiin 10 000 vuotta ja ei edes yhtä tukkia tullut. Suru kyllä kuulemma tuli tutkijan puseroon, kun huomasi mitä oli kaatanut.

    Kurki

    Vaikka Suomessa on lyhyt kesä ja kasvukauden lämpösumma pieni esimerkiksi Englantiin, Chileent tai Uuteen-Seelantiin verrattuna, niin puun kasvuahan Suomessa ei rajoita lämpösumma, vaan maapohja, joka voi olla kivennäismaallakin monin paikoin lähellä nollaa tai sitten vanhalla kivennäismaapellolla 20 m3/ha.
    Paras sahapuun laatu saadaan suomalaisella havupuumetsikkkösiemenellä n.3..5 m3/ha kasvulla (on mahdollista koko Suomen alueella), sillä ainakaan männystä ei ole vielä saatu jalostettua (liekö kukaan edes yrittänyt) kloonia, joka kasvaisi hyvällä maapohjalla laatua eli suora runko, ei latvanvaihtoja, pituuskasvu parhaimmillaan 80…100cm ja paksuutta rinnankorkeudelle vuodessa keskimäärin 1cm tiheydellä 1200…1500 runkoa/ha.
    Eli 25 vuodessa puuta hehtaarille n.200m3.
    Itsellä on menossa tällainen pienimuotoinen jalostustyö, sillä sattumoisin nollta hyväpohjaisilta perustamiltani männyntaimikoilta löytyy huippuyksilöitä (yleensä ostetuista taimista kasvaa räkämäntyjä), joista olen tehnyt vartteita muutaman puun ryhmiksi.
    Paras tällainen mänty on ikä 20v, pituus 10m, paksuus rinnankork. 20cm, suora, ei kovin paksuoksainen hyvällä oksakulmalla, keskikasvu pituutta 50cm vuosi ja parhaat vuosikasvut 65..75cm/v.

    Hiluxmetsuri

    Juu,

    mielenkiintoisia näkökulmia. Ihan viimeisessä vastauksessa ( Kurki) tuli hyvä näkökulma esille. Onko tuollaisella superlaatumännyllä markkoinoilla mitään arvoa ? onko se vain samaa massaa, jota kaikki jalostavat ? ostaako Suomessa kukaan parempilaatuista ja saa siitä paremman hinnan ?

    Puun takaa

    Kurki kirjoitti täyttä asiaa. Juuri tästä on tuottavassa metsänhoidossa kysymys. Puut mahdollisimman nopeasti tukeiksi ja mieluummin hyvälaatuisina. Markkinat määräävät sitten tukin hinnan.

    Kurki

    <<<mielenkiintoisia näkökulmia. Ihan viimeisessä vastauksessa ( Kurki) tuli hyvä näkökulma esille. Onko tuollaisella superlaatumännyllä markkoinoilla mitään arvoa ? onko se vain samaa massaa, jota kaikki jalostavat ? ostaako Suomessa kukaan parempilaatuista ja saa siitä paremman hinnan ? <<<

    En nyt pyri tuolla jalostamisella niinkään parempaan tukin hintaan, vaan parempaan metsätuottoon, sillä nyt paremmille maapohjille istutettu männikkö tuottaa suurimmaksi osaksi räkämäntyjä, jotka kelpaavat vain sellupuuksi ja päätehakkuussakin räkämännikössä suurin osa puista ei kelpaa tukiksi ollenkaan.
    Tuloshan paranee huomattavasti, jos kaikki istutettavat männyt alusta alkaen kasvavat laatua ja jo ensi harvennuksessa 35 vuoden ikäisenä voisi saada tukkia tai pikkutukkia tai parrua kuidun lisäksi ja päätehakkuussa kaikki puut olisivat tukkilaatua.

    Puun takaa

    Rakennusten energiatehokkuuden tavoittelu on johtanut U-arvon sadasosien perässä juoksemiseen. Esim. ikkunoissa saavutetaan parempi U-arvo nopeasti kasvaneella puulla kuin perinteisellä tiukkasyisellä männylllä. Samasta syystä esim. seinärakenteissa lannoitettu, nopeakasvuinen kuusi on parempi kuin hitaammin kasvanut puu. Tähän on tultu, kiitos ympäristöministeriön jatkuvasti tiukkenevien energiamääräysten. Se, onko tässä mitään järkeä, on taas ihan eri juttu. Joka tapauksessa nyt näyttää siltä, että puut kannattaa kasvattaa mahdollisimman nopeasti tukeiksi.

    Mikko Riikilä

    sen verran tuohon uusi seelanti -näkökulmaan lisäystä, että radiatamäntyä todellakin kasvatetaan 25-30 vuoden kiertoajalla, mutta päätehakkuupuusto on selvästi järeämpää kuin meikäläinen petäjikkö. muistikuvani mukaan siellä puhuttiin 25-30 kuution vuotuisesta hehtaarikasvusta.
    Näkemämme radiatamänniköt kasvatettiin pääosin loivilla rinteillä tai tasamailla ja hakkuut tehtiin koneilla jo 1990-luvun lopulla.
    riikilän mikko

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 17)