Metsäverotusta ollaan vihdoinkin muuttamassa myös Suomessa yritysverotuksen suuntaan.
Tämä on ainoa keinoa kehittää metsätilakokoa ja puuntuotannon tehokkuutta.
Jää nähtäväksi, onko harrastemetsät mahdollista jättää nykyisenkaltaiseen järjestelmään.
Nikolla on nyt tunnepuolella jokin paine.
Koetahan rentoutua. Ei tämä niin vakavaa ole.
Kyllä minä ihan oikeasti tietoni tarkistan, mutta kuten näet, asioita voidaan tulkita ja painottaa eri tavoilla.
Sitä sanotaan elämäksi.
Verouudistus 1990-luvun alussa johti pinta-alaverotuksessa olevilla tiloilla suurimman hakkuumahdon käyttöön.
Siirtymäkausi meni verovapaasti ja nyt myyntiveron aikana tulee vain pientä tappiota.
Veromuutokset johtavat pitkällä tähtäyksellä vääristyneeseen kehitysluokkajakaumaan. Metsätaloussuunnitelmat näyttävät erittäin vahvaa positiivista kassavirtaa vuosikymmeninä 2040-2060.
Toivottavasti poliitikot eivät tapa metsänhoitoa veromuutoksilla. Sen verran hurjaa meno oli 1990-luvulla että oksat pois.
Metsänhoidollisia virheitä (esim.männyn viljely liian reheville maille) on vaikea korjata. Samoin liika suuria hakkuita.
Verotus on varsinkin loppuun verotetussa maassa tärkeä talouden liikkeen osoittaja.
Metsänvartija toivoo vain veroprosentin alennusta vähän kaikkeen, välittömät ja välilliset verot ovat liian kovia. Tällä hetkellä toiminta on aika minimissään, onneksi säästöjä ei voi verottaa.
Aktiivisella kehittyvällä yrittäjämäisesti suhtautuvalla metsätilallisella joka aktiivisesti ostaa uusia tiloja sillon tällöin on kyllä metsävähennyksen ansiosta aika kevyt verotus.
Omissa ostamissani tiloissa olen pitänyt kriteerinä sitä että niissä on aina jonkun verran päätehakkuita.välillä enempi ,välillä vähempi.Sekä myös harvennuksia ja suurimmaksi osaksi tiloille jää 03-02 kehitysluokkaa pinta-alaltaan eniten.Tämä takaa sen että tulevaisuudessa hakkuutulot vain kasvavat kun pinta-alakin kasvaa.Vaikka olen harrastanut metsien ostoa tosissaan 2007 vuodesta lähtien taktiikka on ollut hyvä.Nyt on jo ensimmäisinä ostetuilta tiloilta tehty harvennuksia ja jopa päätehakkuitakin joten kassavirta pysyy koko ajan hyvänä ja tulee nousemaan ajan myötä.
Myös ajattelua pitäisi muuttaa ja nähdä koko metsäomaisuus kokonais yksikkönä jota ohjailee.Tämmösten puolen hehtaarien kuvioiden korkojen laskemisesta pitäisi päästä eroon menee vain saivarteluun aikaa.Itse lasken tuottoa koko pääomalle.Siinä metsikkö kuviot tuottavat toinen paremmin,toinen huonommin,toinen paremmin,toinen huonommin jne.Mutta tärkeintä on että kokonaisuus tuottaa.
Elikkä tässäkin pätee vanha viisaus paikkansa että voitto tehdään aina ostettaessa ei myytäessä.Metsän osalta se tarkoittaa että ostat hyvä puunlaadun omaavia palstoja.Mitä enempi omaisuutta kertyy sitä enempi huomaa että tulos tehdään hyvä laatuisella puulla.
Puun takaa: Väitteeni perustuu siihen, että metsänomistajien määrä lisääntyy, mutta toteutuneiden puukauppojen määrä ei.
Luvut löydät hakemalla.
Täytyy muistaa, että jokaisessa kaupassa on kaksi osapuolta. Ei toteutuneiden kauppojen määrä automaattisesti kasva vaikka myyjien määrä kasvaisi. Nimittäin ostajien määrä on vähentynyt.
Varsinkin jos ostajien osto halut ovat vähentyneet.
Jatkan vielä että välillä voi ostaa myös vaikka pikkuisen ylihintaisenkin tilan jos se vaikka sijaitsee sopivalla hollilla ja palvelee vaikka kassavirtaa viiden vuoden päähän.Jos katsot ostosta tilakohtaisesti se voi numeroina näyttää typerältä mutta koko metsäomaisuutta ajatellen se onkin varsin järkevä liike.
Myös uusi metsälaki palvelee järkevää tilan pitoa.Tuossa viime viikolla raivailin nuorta metsää joka harvennetaan 2-5 vuoden sisään.Vieressä on epätasainen n.5ha alue jossa kasvaa välillä hieskoivu valtainen alue ja välissä saattaa olla hehtaari suht hyvää männikköä n.yhden tukin puuta. Taas koivikkoa ja sitten vähän männikköä.
Nyt sitten samaan aikaan kun myyn harvennuksen niin ajattelin myydä myös päätehakkuun jolloin saan hyvän reilun 1000m3 kaupan muodostettua.Päätehakkuu alueen ikä on n.50v.Alueella on runsas hirvi kanta jolloin kuvion koolla on merkitystä.
Tämäkin on yksittäisenä vaikka niiden hehtaarin taikka puolen hehtaarin männikkö kuvioden osalta laskettuna kannattamaton hakkuu koska nyt ne vasta arvopuuta kasvaa. mutta kokonaisuuden kannalta minusta järkevä.Minulle tulee järkevän kokoinen taimikko alue ja saan myös pääomalle tuottoa.
Kyse on juuri ehkä hivenen ylihintaisesta tilasta joka on ostoksena kassavirtaa ajatellen ollut järkevä kauppa.
Jos metsäveromuutos aiotaan tehdä, sen kanssa ei auttaisi aikailla.
Muuten käy niin, että puukauppa pysähtyy, kun aletaan odottamaan uuden järjestelmän mahdollisesti tuomia etuja.
Aiheesta lisää su 24.11. Helsingin Sanomissa.
Mitä tarkoitat Metsänvartija siirtymäkauden verovapaudella? Silloin oltiin joko pinta-ala tai myyntiverojärjestelmässä, ei siinä mitään verovapaata kautta ollut.
Minä luulen, että kysessä on yksinkertaisesti halu saada sen työn arvo, mitä metsänomistaja omassa metsässään tekee siirrettyä kevyemmin verotetusta pääomatulosta raskaammin verotettuun ansiotuloon ja ”bonuksena” päälle sotu-maksut.
Kuten Jyrki Iivonen Hesarissa kirjoitti, taas kerran sössitään puukauppamarkkinat vuosiksi.
Jos joku uskoo, että joku verouudistus tehtäisiin siten, että metsätalouden kokonaisveroaste laskee, on kyllä aika lapsenuskoinen. Voi tietysti olla niin, että verot nousevat toisilla vähemmän kuin toisilla.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.