Metsäverotusta ollaan vihdoinkin muuttamassa myös Suomessa yritysverotuksen suuntaan.
Tämä on ainoa keinoa kehittää metsätilakokoa ja puuntuotannon tehokkuutta.
Jää nähtäväksi, onko harrastemetsät mahdollista jättää nykyisenkaltaiseen järjestelmään.
Puun takaa: ”Muistakaan harrastuksista ei saa verovähennyksiä, miksi metsäharrastuksesta pitäisi saada jos siitä ei ole tulojakaan?”
Onko nyt ongelmana se, että joku puuta harvoin myyvä saa vähennyksiä metsän hoidon kustannuksista vai joku muu? Missä menee raja sen suhteen, kuinka usein/paljon tuloja pitäisi saada, jotta metsätalous olisi hyväksyttävää toimintaa ja missä vaiheessa yritysverotuksen piiriin ei kannattaisi kuulua?
Eihän siihen rajaa määriteltäisikään, vaan metsänomistaja saisi itse päättää verotustavastaan.
En ymmärrä, mitä vaikeutta tässä olisi täällä Suomessa, kun se on pelannut ihan hyvin Ruotsissa ja Virossakin.
Metsät ja ihmisetkin ovat melkolailla samanlaisia molemmissa naapurimaissamme kuin meilläkin.
MJO:
”Kerropa Taneli yksikin esimerkki tapaus, jossa hyödykkeen verotusta nostamalla on lopullinen hinta laskenut? ”
Mitä hyödykkeen verotusta nostetaan??????
On kai tuo nyt maalaisjärjellä ymmärrettävä asia.
Kun metsäsijoittaja laskee palstan oston kannattavuutta, hän ottaa siinä huomioon että hän saa metsävähennyksen. Jos metsävähennys poistettaisiin niin päästäkseen samaan kannattavuustasoon palstan kanssa, sen hinta pitäisi olla halvempi. Siis myyjä saisi alhaisempia tarjouksia. Eikö se silloin alenna palstojen hintoja?
Käytännössä kai olisi niin että puustoisten tilojen hinnoissa tämä tuntuisi enemmän. Aukoksi hakatun palstan ostosta metsävähennystä pääsee tekemään vain jos omistaa metsävähennyskelpoisia muita tiloja, joilla on hakattavaa.
Mikä teitä siinä metsävähennyksessä ärsyttää? Joka vuosi puuta myyvälle aktiiviselle metsänomistajalle, joka metsiä ostaa, on metsävähennys paras keksintö sitten syväauran.
Tuskin yritysverotuksen vaatiman tilinpäätöksen ja taseenkaan laatimisessa tulisi kenellekään suuria ongelmia.
Ainakaan tällä palstalla en muista kenenkään suuremmin valitelleen kirjanpito-ongelmista.
Ja me sitten sinisilmäisesti uskomme että metsänomistaja saisi sitten itse päättää mihin verotukseen kuuluu, ja Aamen!
Kun kerran muutoksen yhteydessä puhutaan metsätalouden järkeistämisestä ja tilakoon kasvattamisesta, niin jotain vapaaehtoista pakkoa niihin pääsemiseksi olisi kai tarkoitus käyttää. Yksi tapa on tietysti verotukselliset keinot.
Kyllä tässä selkeästi on vireillä jako manttaalipösöihin ja mökkiläisiin.
Siitä valinnanvapaudesta vielä. Ei silloin ostokiellon aikanakaan saanut valita kuuluuko ostokiellon alaisiin vai ei.
Puun takaa: ”En ymmärrä, mitä vaikeutta tässä olisi täällä Suomessa, kun se on pelannut ihan hyvin Ruotsissa ja Virossakin.
Metsät ja ihmisetkin ovat melkolailla samanlaisia molemmissa naapurimaissamme kuin meilläkin.”
Minä en Ruotsin tai Viron verotusta tunne. Onko siellä rinnakkain käytössä pääomaverotus ja yritysverotus? Voiko omistaja vapaasti valita, kumpaa soveltaa ja kuinka usein noita voi vaihtaa? Minä en tunne edes yritysverotuksen yksityiskohtia, siksi kaipaankin tämän aihepiirin käsittelyyn konkretiaa. Mitä edes yritysveron suuntaan muuttaminen tarkoittaa? Jotain muuta kuin yritysveron käyttö?
Tämä on maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän hanke.
En minä tunne tarkempia yksityiskohtia, ainostaan sen mitä työryhmä on tähän mennessä raportoinut.
Suomen, Ruotsin ja Viron yritys- ja metsäverolait on viisain katsoa suoraan heidän lainsäädännöstään.
Minun on turha olla siinä välikätenä.
Mitä olen ruotsalaisia ja virolaisia kollegojani tavannut, he ovat olleet melko tyytyväisiä.
Mitä taas tulee Ruotsin ja Viron metsäteollisuuden menestykseen, joudumme täällä katsomaan heidän perävalojaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.