Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistusvelvoite ei koske virmoja ?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
  • Metsän uudistusvelvoite ei koske virmoja ?

    Eräs metsäyhtiö joka enne muinoin kantoi sitä kuuluisaa tähteä on yli kymmenen vuotta sitten hakannut kuusikon.

    Koska valtaisa aukea on päivittäisen kulkureittini varrella olen tullut ihmetelleeksi ettei metsää ole uudistettu.

    Luontaisesti se ei voi uudistua vaan kasvaa miehenmittaista horsmaa ja vatukkoa.
    Hämmästyttävän vähän pioneeripuitakaan on lähtenyt kasvuun.

    Minulle irvisteltiin entisen pellon ja tien väliin jäävistä ”vajaatuottoisista” muutaman aarin kuvioista.

  • Timppa

    Jesselle sanoisin, että ainakin meillä ovat 10 vuotta sitten istutetut kuusikot luokkaa neljä metriä.
    Kuten olen useasti aiemminkin kirjoittanut, että koivikon kasvatus metsämailla on huonosti kannattavaa vaikka unohdettaisiin hirvet. Ongelmana on etenkin laatuviat, siis mutkaisuus ja oksat, jotka pudottavat tukkiprosentit hyvin alhaisiksi. Tietysti nykyään myös halpa tukin hinta. Hinthan voi tietty parantua, mutta ne laatuongelmat säilyvät.

    Asiata sitten. Kyllä minullakin on naapuristossa pari aloittajan tyylistä esimerkkiä firmojen mailta. Toinen kuvio hakattiin aukoksi 2009 kauheaan kivikkoon. Vielä ei ole tehty mitään uudista. Toisaalta lakiakaan ei vielä ole rikottu. Toinen on hakattu n. 10 vuotta sitten. Mäntyalueelle on kasvanut erittäin harva taimikko. Saattaa hyvällä tahdolla löytää sen 1200 tainta hehtaarilta, jos tarkkaan lukee mukaan 10-senttisetkin. Metsää siitä ei tule koskaan. Hirvet pitävät kyllä aikanaan huolen.

    Työmies

    On niitä hyviäkin kokemuksia. Hakkautin 3.8 hehtaaria vanhaa kuusikkoa kesällä 2011, sillä kaupalla että risut pois vielä samana syksynä samoin kun tehdään muokkaus. Keväällä 2012 istutimme koko alueeen. Ensimmäisen heinäyksen teimme nyt kesä/syys 2013. Hyvältä näyttää taimet keskimäärin 40 cm pitkiä, toivotan että myyrät pysyvät poissa.

    6tukki

    Metsäyhtiöiden toiminta kummastuttaa muutenkin aikana, jolloin olemme nähneet metsäteollisuudessakin tehtaiden sulkemisia, leikkauksia ja saneerauksia, yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Voisi kuvitella, että helpoimmat keinot parantaa tuloksentekoa otetaan ensimmäisiksi käyttöön. Olen itse kummastellut, kuinka edes tällaisena leikkausten aikana ei isompaa haloota nosteta metsäyhtiöiden mittavasta puun tuonnista ulkomailta. Jos puhutaan parhaimmillaan raaka-aineen puolitoistakertaisesta hinnasta verrattuna kotimaiseen, tuhlataan vuositasolla huikeita summia. Jos puunjalostusteollisuutemme pitäytyisi pelkästään kotimaiseen puuhun, toisi se työtä ja leipää melkomoiselle lisäjoukolle.

    Metsäyhtiöiden toiminta ei kaikilta osin ole kansantalouden kannalta priima kunnossa.

    mehänpoika

    Timppa:
    ””Toinen on hakattu noin 10 vuotta sitten. Mäntyalueelle on kasvanut erittäin harva taimikko. Saataa hyvällä syyllä löytää sen 1300 tainta hehtaarilta, jos tarkkaan lukee mukaan 10- senttisetkin. Metsää siitä ei tule koskaan. Hirvet pitävät kyllä aikanaan huolen.””

    Näitä harvoja metsänalkuja löytyy sekä yhtiöiden että muidenkin metsänomistajaryhmien metsistä. Muutaman vuoden kuluttua ehkä tuollakin kuviolla olisi tilanne parempi ilman hirvien talvista männynhavujen käyttöä ravintonaan. Hangen yläpuolelle ehtivät männyntaimet tulevat kyllä syödyksi jos alueella on aikaisemmin niin käynyt. Virmojen pomot istututtavat miehillään muiden uudistusalojen istutuksilta jääneet taimet ko. alalle täydentäen, eli mitään hirvivahingon tapaistakaan ei jää kirjoihin tai kansiin.

    Virmojen työnjohto johtoportaaseen saakka ovat vannoutuneita hirvimiehiä, joille hirvivahinkojen salailu kuuluu toimenkuvaan. Esim. osakkeenomistajat tiedä mitään taustoista, mistä virman heikko kannattavuus johtuu.

    Timppa

    Tässä tapauksessani ne ”pomot” ovat useamman sadan kilometrin päässä. Kyse on kyllä selvästä laiminlyönnistä. Maat on kyllä vuokrattu paikalliselle metsästysseuralle rahakorvausta vastaan. Se taitaa olla ainoa tulo tässä tapauksessa noin 30 hehtaarin aukosta.

    Niko

    Lisäys: Tämä kirjoitus alla liittyen 6tukin sinänsä aiheelliseen huoleen tuontipuusta, aiheelliseen puuntuotatjan näkökulmasta.

    Vuonna 2012 tuontipuun osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä oli 14 prosenttia, kun se aiempina vuosina on ollut yli 20 %.

    Kantorahatulot yhteensä Suomessa v. 2012 olivat 1,7 miljardia euroa.

    Jos tuontipuu v. 2012 olisi pystytty kokonaisuudessan korvaamaan kotimaisella (tuonnin suurimmat lajit perinteisesti koivutukki, koivukuitu). Olisi kantoraha näin lievästi mutkat oikoen ja teoriassa ollut 1,7 miljardia x 1,14 = 1,94 miljardia.

    Kantorahaa jäi Suomeen v. 2012 tuontipuun takia (teoriassa ja mutkat suoriksi oikoen) saamatta 240 mijoonaa euroa. Se onko se huikea summa vai ei, on ainakin osittain, subjektiivinen näkemys. Esim. UPM:n liikevaihto v. 2012 oli n. 10,5 miljardia.

    jees h-valta

    Timpalle tuonne aiemmin että hinnanero kutistuu aika kovaa kyytiä Nyt 14,55/kuutiohinnan ero. Varmasti koivu kasvaa päätehakkuuseen 14-15 vuotta ennen kuusikkoa. Jos pohjat samat ja hoito samantasoista. En kyllä allekirjoita noita mutkaisuus ja oksaisuus kriteereitä. Jos kasvatus tehdään sama tuhtaten kuin te Timppa kuusella teette pitäisi tulla aivan kelpolaatua. Metsässä.
    En kyllä ymmärrä jos joku niin pehmyitä väittää ettei koivua voi metsässä kasvattaa. Ja muistelisin että kuusikin on aika ”karvainen” puu.

    Timppa

    Jesselle. Pitäisikö sinun hankkia uudet silmälasit ja perehtyä vähän myös metsänkasvuun.
    1.Siis olen tarkoittanut sitä, että uudistushakkuissa rungon keskihintaero kuusen eduksi on yleensä yli 20 euroa/m3.
    2. Toki koivu kasvaa aluksi nopeammin. Senhän me kaikki tiedämme. Mutta siellä kuusikossa kasvaa puuta enemmän ja kasvu kestää pitempään Olen nähnyt useita kuusileimikoita, joista päätehakkuussa saadaan liki 400 m3/ha. Paljonkohan sinun koivuleimikoistasi?
    3. Ei niille laatuvioille mitään mahda. Tai ehkä saa suoria koivuja. jos pitää koivikon erittäin harvana. Silloin tietysti taas oksaisuus kasvaa.

    Tämä elämä on Jesse-hyvä sellaista, ettei metsät kasva meidän toiveiden mukaan. Siihen on vain sopeuduttava.

    hemputtaja

    Kyllä se vain taitaa koskea virmojakin tuo uudistamisvelvoite. Taitaa koskea myös Metsähallitusta.

    Mitään poikkeusta en muista metsäsäädöksissä olevan.

    Ettei vain olisi kyse tuosta kuuluisasta ”maan tavasta” eli ei ole kuulunut tapoihin noita valvoa.

    Ja hidasta se on kyllä joskus kuusen lähtö. Tiedänpähän esimerkin, jossa istutuskuuset juroivat yli 20 vuotta. Sitten lähtivät kun koivun vesakko pääsi hallan suojaksi asti. Oli avohakattu korpisarka ja molemmin puolin n. 10 metristä harvaa puuta. Halla kontti vähän päästä aukkoon naimaan.

    hatelo

    Mielestäni ihan turhaa on virmoja syyttää huonosta metsänhoidosta. Missään ei ole keskimäärin niin hyvin hoidettuja metsiä, kuin esim. umpilla.Olen heidän maillaan 20 vuotta metsästellyt ja tehokasta sekä nopeaa metsänuudistumista ihaillut. Tämä viimeisin villitys eli männyn kantojenkin nosto toki ei ihan enää uppoa minun päähäni.Ja kyllä kuusi on meillä nopeasti mätästettyyn maahan istutettuna 10 vuotiaana helpostikin 4-5 metristä. Nyt tehtiin kemera-raivuut syksyllä 2006 isutetuille mätästysaloille. Kuusi 3-4 metristä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)