Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistusvelvoite ei koske virmoja ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
  • Metsän uudistusvelvoite ei koske virmoja ?

    Eräs metsäyhtiö joka enne muinoin kantoi sitä kuuluisaa tähteä on yli kymmenen vuotta sitten hakannut kuusikon.

    Koska valtaisa aukea on päivittäisen kulkureittini varrella olen tullut ihmetelleeksi ettei metsää ole uudistettu.

    Luontaisesti se ei voi uudistua vaan kasvaa miehenmittaista horsmaa ja vatukkoa.
    Hämmästyttävän vähän pioneeripuitakaan on lähtenyt kasvuun.

    Minulle irvisteltiin entisen pellon ja tien väliin jäävistä ”vajaatuottoisista” muutaman aarin kuvioista.

  • Puun takaa

    Jotkut ovat väittäneet metsän uudistuvan itsestään.
    Näin se ei todistettavasti ole.
    Uusi metsälaki esitetyssä muodossaan lisää uudistumattomia aloja Suomessa.
    Kenen etua se palvelee?

    jees h-valta

    Saattaa hyvin olla uudistettu mutta kymmenen vuoden sisällä ei vielä välttämättä mitään ryönän yli näkyvää havaittavissa. Olen tämän täällä kulkiessani huomioinut. Kuusi varsinkin kituu auttamatta hyvinkin kymmenen vuotta ennen ensimmäisten latvojen tielle näkymistä.

    raivuri

    No kyllä saa melkoisen huonoa maata tai taimia olla jos 10 vuotta kituvat. Kyllä ne nyt aina viidessä vuodessa istutetut lähtee kasvuun.

    Korpituvan Taneli

    Puun takaa:
    ”Jotkut ovat väittäneet metsän uudistuvan itsestään.
    Näin se ei todistettavasti ole.
    Uusi metsälaki esitetyssä muodossaan lisää uudistumattomia aloja Suomessa.
    Kenen etua se palvelee? ”

    Täsmällisesti sanottuna sinun jä jälkeläistesi etua se palvelee. Sinä puuntuottajana saat paremmin ja paremmalla hinnalla puusi kaupaksi, kun ylitarjontaa puusta on vähemmän.

    Kansantaloudelle tuo asia on tietysti iso tappio.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Niko

    ”Täsmällisesti sanottuna sinun jä jälkeläistesi etua se palvelee. Sinä puuntuottajana saat paremmin ja paremmalla hinnalla puusi kaupaksi, kun ylitarjontaa puusta on vähemmän.
    Kansantaloudelle tuo asia on tietysti iso tappio. ”

    Tässä aletaan lähestyä asian ydintä. Edelleen voisi jatkaa, että mikä kansantaloudellinen tappio? Jos kaikki Suomen metsät olisi tehokkaassa puuntuotannossa, minne ne kaikki puut vietäisiin? Nytkin on hakkuusäästöä vaikka kuinka ja lisää tulee.

    Kun Suomen metsien kasvu joka ikinen vuosi on nyt 2 x suurempi kuin käyttö, voisi kuvitella että on aivan yks´hailee uudistamisevelvoitteiden kanssa. Olipa firman metsä tahi yksityinen. Hankala sitä uudistamisvelvoitetta on ollut perustella enää pitkiin aikoihin kansantaloudellisilla syillä. Se, että tekeekö yksittäinen metsänomistaja (firma tai yksityinen) mitäkin, tai on tekemättä mitään, uudistamisen kanssa on tässä tilenteessa perustellusti ihan oma asia, ainakin kansantalouden kannalta.

    jees h-valta

    Raivurille ensin että koko prosessi edellisen metsän hakkuusta kuten aloittaja mielestäni tarkoitti menee hyvinkin kymmeneen vuoteen ennen näkyvää uutta metsää. Kun ensin vartoillaan hakkuutähteiden ja kantojen nostoa pari-kolme vuotta. Ja kun ne saadaan pois saattaa tulla vielä mätästys. Näissäkin usein syksypuoli voimakkaampaa suoritusaikaa. Sitten ehkä seur. kevään taimetus. On vain ollut kohteita että näissä sekoaa kolme-neljä vuotta helposti. Sitten ne taimen rääsyt kituukin jo valmiiksi ryönän alla. Kasvaa joskus kolmen vuoden päästä varsinaisia hyviä vuosikasvaimia. Ja kun heinä on helposti yli metristäkin niin eipä paljon näy alle kymppisenä kuin aavaa hulmuavaa preeriaa!
    Karua mutta kuusen kasvatusta tavallisimmillaan.

    Gla

    Jessen kommentti voi pitää paikkaansa, jos varhaisperkaus laiminlyödään. Asiallisella hoidolla 10 vuotias taimikko puulajista riippumatta ehkä pohjoisinta ja karuinta kasvupaikkaa lukuunottamatta alkaa jo muistuttaa metsää.

    Tarjonnan vähenemistä en pitäisi yksinomaan hyvänä asiana puuntuottajan kannalta. Teollisuus arvostaa sitä, että aina on raaka-ainetta saatavilla. Jos leväperäinen toiminta yleistyy, voi se vaikuttaa esim. investointeihin ja siten myös puun kysyntään. Suomen nykytilanteessa on tietysti pitkä matka siihen, että uudistamisvelvollisuuden laiminlyönti aiheuttaisi ongelmia, mutta pitkäjänteisessä toiminnassa ei löysää pitäisi antaa. Vaikka vahinkojen syntynminen on hidasta, niin on myös vahinkojen korjaaminenkin. Lisäksi se on kallista.

    Lisäys. Tarkennusta tuohon taimikon aikaan tulikin samalla kun viestiä kirjoitin. Itse en näe kuusen kasvatusta noin pessimistisesti. Pääsääntö hakkuusta uudistamiseen ei mielestäni ole 3-4 vuotta.

    Kuitupuunkasvattaja

    Tanelilla ja Nikolla hyviä pointteja.

    Jos passiiviset metsänomistajat lisääntyvät, on aktiivisilla paremmat mahdollisuudet toimia – ainakin tiettyyn rajaan asti.

    Jos meillä olisi aktiivinen kansallinen metsäpolitiikka, kannustaisi yhteiskunta myös puutuoteyrityksiä kasvamaan, kehittymään ja käyttämään lisää kotimaista raakapuuta. Tällöin aktiivinen puuntuottaja hyötyisi tilanteesta.

    Aktiivinen kansallinen metsäpolitiikka toimisi terävimmin suomalaisten yritysten kanssa. Voi olla, että kaikkein suurimmat jättiläiset jäisivät osin ulkopuolelle. Nehän eivät ole enää pitkään aikaan olleet suomalaisia yrityksiä eikä niille ole juurikaan merkitystä mitä Suomessa puuhaillaan.

    Olen markkinatalouden kannattaja, mutta metsäpolitiikka on yksi osa-alue, jossa voisi olla aivan hyvin aktiivisempi kansallinen linja. Meillä on jo historiassa hyviä esimerkkejä, että aktiivisemmalla metsäpolitiikalla saadaan luotua yhteiskuntaan työtä ja hyvinvointia.

    jees h-valta

    Tässäkin mielessä ihmettelen edelleen lehtipuun hyleksintää uudistuksessa. Kun voit tosiaan kymmenvuotisena tehdä jo vaikka kuitua koivikosta! Klapeiksi muutettuna kuten metsäväki yleensä tykkää tehdä se tietää aivan kelpo mania jo. Eikä tarvii pahemmin autella heinikosta kasvuun. Sieltä nousee ja metsä muodostuu nopeasti.

    Niko

    Kuitupuunkasvattaja ym.,

    Googletin kansallisen metsäohjelma 2015. Uudempaa ei sattunut tuohon hakuun, jos uudempaa onkaan tehty. Käytin kursorista lukutapaa, ja pohdin samalla tarvinneeko tarkemmin tutustuakaan.

    Kovin pyöreitä, jopa pallomaisia, on tavoitteet ja konstit: ”edistetään”, ”kehitetään”, ”pyritään”, ”lisätään”, etc. Konkretia jää piiloon, mutta onhan noilla sivuilla kivoja kuvia.

    Ei tämä metsäklusteri ihan toivottomassa tilanteessa ole, mutta on tässä aika pitkään uusia merkitsevän kokoisia innovaatioita odoteltu. Bio-puolella on kovat odotukset, mutta ei ole tainnut ainakaan vielä, ihan huiman kovaan liitoon lähteä sekään.

    Mutta keitetään sitten sitä sellua ja sahataan lankkuja.

    http://www.mmm.fi/attachments/metsat/kmo/5ywLDJ2Uy/Kansallinen_metsaohjelma_2015_Valtioneuvoston_periaatepaatos_16.12.2010.pdf

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)