Ei tuo puuntakusen ohjekkaan huono ole mutta kerron nyt omankin version vastaavasta. Vaikka luontainen haapa on varmasti huonolaatuista tuollaisessa olen itse istuttanut hybridihaapaa tuollaiseen kivien koloon jopa vielä aivan ilman muokkausta. Eipä siitä mitään juuri olisi tullutkaan. Siinä palstalla on komeimmat h-haavat kasvattamistani aloista. Että onnistui se noinkin ja onnistuu tuolla puuntakusen konstillakin kunhan tosiaan ottaa sen siemenpussin kauniiseen käteen. Ja antaa niiden siementävien mäntyjen olla pystyssä todella pitkään. Jos ne vain pysyy.
Lehtipuu oli vain niin mielettömästi helpompi vaihtoehto. En ole tehnyt istutuksen jälkeen mitään muuta kuin käynyt joskus aina ohikulkiessa ihailemassa kovaa kasvua. Lähistöllä on toinenkin vastaava jonkun muun tekemä kivikkoinen mäkirinne kahden männikön välissa hybridihaavalla ja toiminut myös todella hienosti.

Jänikset ovat ensimmäisen vuoden ”ongelma” jota ei voi siksi edes kutsua. Joku aina napsaistaan poikki muttei se siihen kuole. Alkaa alapuolen silmusta seuraavan kasvun. Jos samalle taimelle käy tuho monta kertaa kuten jossain kuusikon reunassa uskaltavat tehdä saattaa joku yksittäinen tuhoutua. Sillä vain ei viljelyn kannalta ole mitään merkitystä. Kun kuitenkin sen korvaa yleensä koivu siinä kohtaa. Tätä männynversoruostetta ei täälläpäin ilmeisesti esiinny tai ainakaan minulla ei siitä ole kokemuspohjaa. Ja sehän on männikön murhe, ei minun. Itse kyllä viljelen nytkin männiköiden vieressä eivätkä vieroksu lainkaan. Jokunen mänty kasvaa kyllä h-haavikossakin.

Meilläkin noita kivikoita riittää. Kysyjän tilanteessa tuntuu kyllä aika epätodennäköiseltä, että uusia mäntyjä alkaisi liiemmälti kasvaa.

Ongelmia saattaa joskus tuottaa myös heinettyminen, jos heti muokkauksen jälkeen ei synnykään männyntaimia.

Ollaan siirrytty käytäntöön, että hakkuun jälkeisenä vuonna suoritetaan äestys, jonka yhteydessä männynsiementen konekylvö. ämä on vähän kalliimpi kuin laikutus. Siementä tulee taatusti riittävästi. Seuraavana vuonna sitten täydennysistutus 1000-1200 kuusentainta. Kuten aloittajakin kertoi, kyllä ne kuuset kasvavat siellä kivikoissa. Kylvö ei luonnollisestikaan onnistu kaikin paikoin. Siksi kuusia lisäksi. Vähän kalliimpi kuin perusmallit, mutta kyllä varmasti parempi.

Haavasta en tiedä, mutta ainakin koivussa kuorivaurio riittää siihen, että hirvivahikojen arvioinneissa taimi määritellään tuhoutuneeksi.

Alkuperäiseen kysymykseen liittyviä vaihtoehtoja voisi spekuloida tarkemmin. Oleellisesti parimetrisen taimikon täydennykseen vaikuttaa kuitenkin nykyisen puuston jakauma ja aukkopaikkojen koko. Koivua ja mäntyä saisi ehkä aarin kokoisen aukon keskellä kasvamaan, mutta reunoilla ei. Ainakaan aukon eteläreunalla. Kuusi voisi menestyä, jos isokokoisia taimia laittaisi. Tuloksena olisi kuitenkin epätasainen taimikko, joka vain täytyisi hyväksyä. Normaalin 1800-2000 kpl tiheyteen ei kannata pyrkiä, mielummin harvaan, tiheydeltään suht tasaiseen, joka harvennetaan myöhemmin kuin normaalisti.

Toisaalta kun alunperin taimia sai istutettua vain 3000 kpl/ ha eli 1000/ha, miksi nyt saisi istutettua lisää?

Minusta tällaisissa kohteissa ei aukkopaikkoja kannattaisi raivata tyhjäksi, koska haavasta saisi ensiharvennuksessa energiapuuna ihan kohtuullisen hinnan ja siitä eteenpäin jäljellä olisi ihan kelpo kuusikko. Suurin kysymys olisi se, onko maaperä kuuselle liian karu, kun urokki määritteli sen männyn maaksi. Toisaalta kun luontaista haapaa sinne oli tullut, voi kuusikin pärjätä.

Uskon että urokin luontaiset metsähaavat ovat vain niin vanhaa perua joistain lahovikaisista alalla kasvneista yli-ikäisistä versoneita.
Siksi juuri uuden polven haavikko on syytä aina kasvattaa istutetuista. Vaikka alalla olisi luonnostaan jo haapaa ollutkin. Se on tosi hyvä tae kuitenkin sen viihtyvyydestä joten hybridi lähtee kyllä ärtsysti siinä kasvuun. Missä kasvaa kuusi, mänty tai metsähaapa sinne vain nopea moderni hybridilehtipuu kasvuun. Siihenhän pyritään jo autoissakin. Hybriditekniikkaan. Heh!