› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 6 7 8 … 18 19 20

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Lähetetty: 20.10.2021, 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu 22.10.2021, 08:31

    Täytyy muistaa, että sijoitettuna ei ole ainoastaan uudistuskulut vaan myös maapohjan arvo, jolle pitää myös saada tuottoa. Uudistuksen jälkeen sijoitettu pääoma voi olla esim. 2500€/ha.

    Toisaalta jos mitään uudistusta ei tee niin se maapohjaan sijoitettu pääoma (markkina-arvo esim. 1000€/ha) tuottaa aika heikosti.

    Kurki 22.10.2021, 08:32

    Derhorst, eikö tuosta laskelmasta puutu avohakkuutulo, jolle aletaan laskea 4% korkoa samalla kun uudistamiskustannuksillekin. Sitten vielä 30 vuden päästä ensiharvennuksen ja 45 vuoden päästä toisen harvennuksen haakkuutulolle koron tuotto kunnes uudistetaan?.

    Tolopainen 22.10.2021, 08:34

    Niin tai jos käytetään niitä todellisia lukuja, joita metsän uudistaminen maksaa, kun istutuksen tekee itse ja mtästyksen ostaa, tuli maksamaan 550€ netto/ha tänä kesänä.

    derHorst 22.10.2021, 08:40

    Kurjelle: Ei siitä puutu avohakkuutulo, kun sille saat saman tuoton toisaalla, teit metsänuudistusinvestointia tai et. Nyt siis tarkastellaan investoinnin tuottoa.

    Keinollisen metsänuudistuksen voisi puolestaan pitää avohakkuun kuluna, niinkuin jotkut asian täälläkin näkevät, vain silloin kun metsälaki edellyttäisi istutusta. Nythän näin ei ole. Sellainen tilanne saattoi vallita vakuustalletuksien aikaan, mutta ei enää vuosikymmeniin.

    Tolopainen 22.10.2021, 08:46

    Jos vuodessa kuluu perheen menoihin 50k€, eikö ne kannattaisi mieluummin sijoittaa pörssiin ja ottaa 8% keskimääräinen tuotto. Oma asunto on huono sijoitus, siinä on paljon pääomaa, josta ei synny kassavirtaa, edullisempaa olisi asua vuokralla ja sijoittaa asuntopääoma.

    A.Jalkanen 22.10.2021, 08:50

    der Horstin laskelmasta puuttuivat taimikonhoidot ja verovähennykset, joita useimmilla on; ne aika pitkälle kumoavat toisensa, joten suurta vaikutusta lopputulokseen tällä ei ole. Luontaisen uudistamisen ja istutuksen välillä on vielä kylvövaihtoehto, tosin lähinnä männyllä käytetty.

    Itse kunkin tulee miettiä, kuinka suuria riskejä haluaa sijoitustoiminnassaan ottaa. Metsä on sijoitusportfoliossa matalan riskin ja matalan tuoton osa.

    Teoreettinen talouslaskelma on hyvä apu, jotta osaa soveltaa metsänhoitosuosituksia, ymmärtää oman tuottovaatimuksensa, eli osaa ajatella taloudellisesti. En kuitenkaan näe tarvetta laskea erikseen jokaista metsänuudistamisinvestointia. Perustelen tätä sillä, että ei voida koskaan tietää, miten riskit ja tuotot tulevat toteutumaan juuri siinä omassa kohteessa, joten niiden käyttö ennusteina ei ole kovin järkevää.

    Aika pitkälle päätöksenteossa pärjää jo noudattamalla Tapion metsänhoitosuosituksia, joissa on huomioitu se, että karummalle kasvupaikalle ja pohjoisessa kannattaa sijoittaa vähemmän rahaa kuin rehevällä kasvupaikalla etelässä. Tämä ja puusta saatujen kantohintojen ero näkyy hyvin myös metsätilojen hinnoissa.

     

    Puuki 22.10.2021, 09:02

    Yhden kuvion uudistus-ym. kuluista ja tuloista voi tehdä monenlaisia laskelmia mutta kannattanee ottaa huomioon myös mm. erilaisten riskien arviointi.  Pitää ottaa huomioon hajautus myös,  jos kyseessä on puhtaasti sijoitus ja sen vaihtoehtoiskohde.

    Jokaiselle ”tapahtumalle” pittää olla hinta ja laskea sille korko seuraavaan ”tulotapahtumaan” asti. Sillä tavalla päästään samaan lopputulokseen (kannattavuuden arvioinnin kannalta) kuin NNA-laskelmassa.

    Vertailun  voi ihan hyvin tehdä aloitustilanteessa (esim. päätehakkuu) vaikka jk:een tai viljelyn ja luont. uudistamisen  (tai niiden yhdistelmän) välillä.   Eri tapojen erilaisia riskejä voi arvioida myös samalla.   Suurin vaikuttava tekijä on alussa lähtötilanne ; onko edes teoriassa mahdollista järkevän jk:n hakkuun tekeminen . Jos ei ole esim. muuta kuin sulkeutunut  kuusikko pystyssä, niin ei onnistu jk. kuin kituuttamalla korkeintaan.

    Se on yleensä totta, että istutetusta taimesta ei saa nykyhinnoilla edes omiaan pois vielä 1. harvennuksessa.  Siksi ei kannata istuttamalla kasvattaa kuitupuita ellei ole muita tavotteita (esim. joulukuusten kasvatus) .

     

     

    Tolopainen 22.10.2021, 09:06

    Keskihintaisen auton kulu on n.500€ kuukaudessa. Sillä rahalla voisi uudistaa hehtaarin metsää joka tuottaa 60v päästä etelässä 30k€. Autoihin on mennyt sinä aikana 360k€.

    MaalaisSeppo 22.10.2021, 09:07

    Tein hieman yksinkeraistetun laskelman rehevähkön maan uudistamisen järkevyydestä, jos tavoitteena on aukkohakkuun jälkeen myydä tila 30 jälkeen hakkuusta. Tilalla on tietysti muitakin enemmän tai vähemmän puustoisia kuvioita.

    Alkuarvoina uudistuskulut taikonhoitokuluineen diskontattuna hakkuuhetkeen 1072.5€/ha (verovähennys, yrittäjävähennys ja kemerat arvioituina). Maapohjan arvo 500€/ha (uuditamisvelvoitteiden alaisesta maapohjasta tuskin 1000€kukaan maksaa).

    30 v:n kuluttua uudistetulla kuviolla on puuta 180 m3/ha ja tehdään ensiharvennus (60m3/ha), josta myyjä saa 1000€/ha (oletetaan reaalihinnan pysyvän nykyisenä). Metsätilansa myyvä, joka on pitänyt tilansa hyvässä kunnossa saa keskimääräistä paremman hinnan. Tässä tapauksessa 46 €/m3 eli 5472.5€/ha. Hakkuutulojen kanssa siis 6472.5€/ha. 5% korolla pitäisi saada 6520€/ha. Eli pitäisin kannattavana pitää metsä hyvässä kunnossa.

    Vertailun vuoksi arvoin, että silleen jätetystä metsätilasta ko kuviosta pitäisi saada 30 v pitoajan jälkeen 2058€/ha, että pelkälle maapohjalle 500 €/ha saisi 5% koron. Jos puuta on tuolloin 60m3/ha, niin ehkä saakin.

    derHorst 22.10.2021, 09:14

    Mutta eikös tässä kohtaa yksi ajatus ole täyttynyt, kun ihmiset alkavat pohtia vaihtoehtoja tai tehdä omia laskelmiaan? Silloinhan päätöksenteko saa uusia ihan ulottuvuuksia, vaikka mikään itse toiminnassa ei muuttuisi.

    Tapion laskelmissa on vuosien saatossa ollut kyllä aika paljon ’elinkeinopoliittista’ paatosta taustalla. Niitähän on ruvettu tekemään aikana, jolloin selluteollisuutta maahan luotiin. Metsänomistajan päätöksentekoon laadittuja yksinkertaisia apuvälineitä ei ole jostakin syytä haluttu suuremmin julkaista. Aika helppo olisi sellainen näin tietokoneaikana tehdä jonkun edunvalvontaorganisaation toimesta. Se vaan saattaisi ainakin karummilla kohteilla vaikuttaa negatiivisesti jonkin busineksiin, niin ei niistä kannata meteliä pitää. Ainakaan siihen asti kun metsänomistajat ovat suuressa mittakaavassa tyytyväisiä kuusenistutuksen tuottamiin lopputuloksiin.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 6 7 8 … 18 19 20