Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 192)
  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

  • Metsäkupsa

    Tarina tuntuu menevän niin, että uudistaminen ei 30 vuodessa tuota mitään . Kyllä onnistuneessa 30 vuotisessa kuusikossakin silloin 200 mottia luulisi puuta löytyvän. Semmoisen tilan hehtaarihinta kyllä edellä esiin tullut 5 000 euroa vähintään, jolla ostajista ei etelässä pulaa ole.

    Taannoin kävin erään rajanaapurin kanssa hänen tiluksiaan tarkastelemassa, oli 5- vuotta sitten jatkuvan kasvatuksen hakkuutta suoritettu ja myös uudishakkuuta. Uudisalalle ei ollut edes maanmuokkausta tehty, heinää ja pihlajan vesakkoa oli ilmestynyt, metsäkoneen raiteissa sentään joitakin taimia oli. Mielessäni ajattelin, että kustannukset ovat kyllä kurissa pysyneet, muttei kyllä aikanaan puunmyyntitulojakaan isommin ole lapsille tulossa.

    Kurki

    Voihan sitä  uudistamisen 1500 e/ha kustanuksille laskea 4% korkoa, mutta niinhän voi laskea myös  hakkuutulolle, joista uudistamiskustannukset on vähennetty,  4% korkoa korolle .

    Lisäksi uudistamiseen käytetty raha on jonkun urakoitsijan elanto, joka ei mene hukkaan, vaan lisää BKT:tä.

     

    Tomperi

    Ei vaan sitä että vielä kolmessakymmenessä vuodessa metsä ei ole vielä kasvanut niin paljon että kasvun tuotoksen arvo olisi suurempi kuin tehty investointi, ymmärtääkseni 40 vuoden iässä se ylittyisi, kun metsä on 60 vuotias se pitää uudistaa jos kasvu prosentti on alle 5.  Tämän uudistusrajan sanoi tuttu metsäasiantuntija joka toimii suuressa metsäyhtiössä.  Tämä raja koska kattaa uudistuskustannukset löysin taulukosta joka löytyy tuosta osotteesta: ”https://puuproffa.fi/puutieto/puut-kasvavat/metsan-kasvu/#” Hyvä Metsäkupsa, en tarkoita ollenkaan tuota mitä kirjoitit, mutta olet todellakin oikeassa, kun mitään ei investoi niin mitätönkin tuotto on voittoa jos ei aseta tuotto tavoitetta. Itseäni kiinnostaa eniten se pitkäjänteisyys joka liittyy metsänkasvatukseen, eikö sitä voi mitenkään nopeuttaa,  jos metsä on kasvanut niin paljon että kattaa uudistamiskustannukset, ja se kestää 40 vuotta ja metsä pitäisi uudistaa jo 60 vuotiaana …. sitä mietin. Jos osaisin laskisin pitemmälle ajanjaksolle kannattavuutta.  Ei UPM tarkastele omaisuutensa tehokkuutta ja toimintansa järkevyyttä kokonaisuutena, tuotanto yksikköinä kyllä, sen tuntevat nahoissaan Jämsänkoskelaiset ehkä tulevaisuudessa kuten Kaipola koki. Miksi metsänomistaja ei tarkastele kustannuksia pienempinä yksikköinä kuin koko metsäomaisuus? Tätä järkevyyttä mietin metsäomaisuuteni käsittelyä jahkaillessa…  Jos mulla olisi vaikkapa 500 kuutiota hehtaarilla ja kasvuprosentti 1,5 niin absoluuttisesti se tuottaisi minulle  noin 400 euroa per vuosi, suhteellisesti ajateltuna siinähän ei ole mitään järkeä. Onko siinä järkeä jos perustan taimikon  ja mitään realisoitavaa kasvua myytävää puuta kannattavasti ei synny neljäänkymmeneen vuoteen. Pienillä aloilla tasainen kassavirta on haaste. Keskimäärin metsänomistaja  hallitsee metsiään noin 30 vuotta.

    Harmi ettei asu Helsingissä niin ois helpompaa löytää ymmärrys sille miksi ei kannattavuutta voi ja pitäisi tarkastella kuviokohtaisesti kuten isot firmat tekee sellu- ja paperiteollisuudessa. Kuoppaan kyllä tämän Kupsan esittämän vaihtoehdon jos se on noin ollut hautaan….

    A.Jalkanen

    Mistä lie mistä lie peräisin tuo luku 5 %  sehän on jokaisen oma asia missä kohdassa päättää metsän uudistaa.

    En oikein usko että perilliset – ainakaan omani – tulevat itkemään että miksi äiti noin huonosti sijoitti kun metsää uudisti – eihän ne edes tiedä paljonko rahaa silloin meni.

    Lisäksi maailma on ehtinyt muuttua toisenlaiseksi kun meidän tekemiä uudistuksia realisoidaan. Puun hinta tai hiilinielukorvaus voi olla paljonkin nykyistä parempi.

    tamperelainen

    Kyllä hämmästyttää tämän päiväisen ML kolumnissa  metsätalousyrittäjä Lietzenin 28-vuotiaan kuusikon mottiluvut ,350m3/ha.Nehän ovat oikein hyvän 70-vuotiaan päätehakkuukuusikon motit.Kyllä itselläkin 23-25v kuusikoihin EHta tehty,mutta mutta…oliskohan painovirhe lehtiartikkelissa ??

    Tomperi

    Näinhän se on, se 5 % oli metsäasiantuntijan palkan maksavasta organisaatiosta annettu toimintaohje.  Olen kanssasi samaa  A.Jalkanen, tekipä metsissä mitä tahansa ei jälkipolvet hauku.  Jos haukkuvat ei haukku kuulu, oletan. Olen lukenut että trooppisissa metsissä kiertoaika viljelymetsissä on jopa alle kymmenen vuotta, kaksikymmentä vuotta ….  voihan olla että se on ihan järkevääkin että suomen metsien kiertoaika viljellen on vaikka viisikymmentä vuotta.  Mutta sitä ihmettelen että liian paljon laitetaan panoksia metsänkasvatukseen ja varmaan kustannuksia hillitsevää ei ole nämä kemera tuet yms…  Myönnä kyllä etten tunne tuki systeemiä mutta oudolta se tuntuu että Suomessa tuetaan metsän uudistamista.

     

     

    Puu Hastelija

    Tomperin metsä osakkeena, nuori perustettu taimikko nähtävä kasvuyhtiönä. Pe luku 40.

    Päivän arvoja kasvu(?) yhtiöille: Tesla pe 291, Amazon pe 60, Zoom pe 83, Starbucks pe 48

    Näillä spekseillä olen jokseenkin varma, että Tomperi ei myöskään ole liiemmin sijoittanut start uppeihin.

    Tomperi

    Tässä keskusteluketjussa kommentteihin on hankala vastata mutta se. ”
    <h3 class=”news-teaser__heading entry-title”>Hannun hintaseuranta: Metsämaan keskihinta ylitti neljätuhatta euroa” on peräisin tosiaan metsälehdestä että metsämaan keskimääräinen hinta on noin neljä tuhatta euroa hehtaari .</h3>
    Ja uudistamiskustannukset tuhannesta kahteen tuhanteen euroon hehtaariin ovat omia arvioita kun olen seurannut UPM:n ja Metsäliiton metsien hoitoa ja toimijoiden kanssa käymiäni keskusteluja yksityisten metsänomistajien juttujen lisäksi. Metsälehden juttuja olen myös seurannut. Voihan olla että polen täysin väärässä ja voihan olla että muutaman kymmenen vuoden kuluttua nykyiset metsänuudistamiskustannukset ovat olleet erittäin kannattavia ja naurettavan edullisia.  Kumminkin tuntuu se varsinkin sellaisten kanssa kun keskustelee kuinka paljon maksaa todennäköisesti ja sanoo että ensiharvennuksessa puun arvo joka hakataan selluteollisuuden raaka-aineeksi ei välttämättä ole niin arvokas, siitä ei saa siihen suijoitettuja rahoja takaisin, Usein kysytty asia etteikö voisi olla halvempaa ja miksi niitä pitää istuttaa niin monta, eikö vähempi riittäisi.  Aika usein näkee kuolleita taimia istutusaloilla.   En oikein oerusta noista koroista ja korkojen kanssa kikkailusta niin ajattelen sen takia että uudistaminen maksaa ehkä sata kiintoa kuitupuuta tai taimikonhoito maksaa niin ja niin monta, kannattikohan tuo ensiharvennus kohde raivata ennen ensimmäistä hakkuuta  kun se maksoi varmasti niin ja niin monta kiintokuutiota ensiharvennuspuuta.

     

    Puu Hastelija

    Miten kannattaa rakentaa asuntoja vuokrakäyttöön? Järjetön kulu ja mitätön tuotto. Miten kannattaa rakentaa taloa omaan käyttöön? Teoreettinen tulo vastaisi vuokralla asumisen kulua. Posiolla tai Neukölnissä voisi asua todella edullisesti verrattuna oman talon kiinteitä ja muuttuvia kuluja.

    Ei muuta hakkaat puut pois ja jätät pari hassua hehtaarille, joita nimität siemenpuiksi. Case closed.

    kim1

    Mistä lie täytyy vuosikymmenestä toiseen tyrkyttää tuhkalannoitustusta…,vaikkapa etelä Suomen kivennäismaille……

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 192)