Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 192)
  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

  • Visakallo

    Mitenkäs se meneekään, jos puukaupan bonuksilla uudistaa metsänsä, kun niitä ei rahanakaan saa. Osaakos korkonikkarit vastata?

    AMMATTIMIES

    METÄN UUTISTISTUS ON KANTANTANUT,TEHTÄ AINAN KUIN ON TEHTYN NIIN.ON SAATUN,AIKANSEKSI LAATUN SEKÄN RAHA METÄ.MINÄKIN OLENKIN TEHTYT MONIT,UUTISTUKSET SEKÄN AINAN ON,TULTUT RAHA METÄ.VAIN E1 PITÄ ISÄNTÄN,TEETÄÄ TAIMIN LAITOA ULKON,MAAN POIKILA KUIN.E1 OLE TYÖN,LAATUSTAN TAKEITAN.KUIN VOI TULTA,SUTA SEKÄN SEKUNTAA.PALIONKIN PARENPIN ON TIENANTUT,TAIMIN LAITOSA KUIN SAHA,HOMISA KUIN ON TAKSAT KOHTILAAAN.KUIN ISTUNTUS TYÖN,MAILAN LIIKUU SE RAHA.NYKYJÄÄN SE TILI,TEHTÄÄN TAIMIN LAITOSA.

    Puuki

    Pukkalan mukaan kasvua ja hiilensidontaa saadaan lisättyä kasvattamalla metsiä entistä tiheämpinä eli jatkamalla kiertoaikoja .   Miten se korreloisi jk:n metsänhoidon kanssa, kun siinä pitää toimia usein juuri päin vastoin ?     Kiertoaikojen jatkaminenkaan ei ole aina kovin hyvä keino koska paras tuotto ja kasvukin on kiinni kunkin kasvupaikan puuntuotoskyvystä (puulajien ohella) .  Kun nyt pyritään vähentämään harvennuskertoja 1-2 :een kertaan ,niin jk:n metsien useat käynnit voi tulla ongelmaksi maaston korjuukelpoisena säilymisen kannalta.

    Hakkuutähteistä ja kannoista pitääkin saada käypä hinta koska niiden pois vienti tod. näk. heikentää uuden puusukupolven kasvua jossain vaiheessa.

    Hyvä alikasvos kannattaa käyttää hyväksi , jos sitä on riittävästi ja oikea puulaji sopivalla kasvupaikalla.  Väkisin se ei yleensä sinne tule kuin liian pitkän odotusajan jälkeen.

    Nopeakasvuisemman puuston  aikaan saamisen jälkeen pääsee aiemmin kiinni taas hakkuutuloihin.  Se nostaa korkotasoa jota voidaan käyttää arviolaskelmissa, jos verrataan johonkin toisen kasvatusketjuun.  Eli 20-25 % tilavuuskasvun nopeutuminen luont.verrattuna lisää viljelyn kannattavuutta melko paljon.  sitä voi verrata sitten vaikka jk:n käyttämiseen tai pelkkästään luont. uudistamiseen samalla kasvupaikalla niille sopivilla kohteilla.

    Jalapa

    Kyllä siinä pitää olla luja usko kannattavuuteen ja toiminnan järkevyyteen kun  puuston pitää kasvaa 30 vuotta, ehkä enemmänkin, ennenkuin puuuston määrä kattaa uudistuskustannukset.

    Ei metsänuudistamiseen käytetty raha mihinkään katoa. Siellä se taimikossa säilyy. Mikäli rahapula iskee, niin metsästä saa omansa pois.

    derHorst

    Kyllä se raha taimikossa aikaa myöten katoaa, jos investoinnin tuotto jää jälkeen yleisestä inflaatiosta. Vaikka ylittää sen, investointi voi olla huonotuottoinen.

    Uudistusinvestointia ei voi käsittää jo tehdyn hakkuun kustannukseksi, koska aina on mahdollisuus luontaiseen uudistamiseen.

    mehtäukko

    Lähes kaikki metsänuudistamiseen panostettu työ ja raha surkastuu, kun vasta heinien,horsmien tai vesakon sekaan aletaan häikäröidä puun taimia.Tai ei huolehdita heinimisestä, tai vesakosta…taimikkoharvennuksesta..eh:sta. Tai ”säästetään” kylväen mäntyä, kun rehevään pohjaan piti istuttaa kuuset.

    Tomperi

    Sitähän tässä olen koettanut tutkia jotta ymmärtäisin, tuota taulukkoa katselin: ”https://puuproffa.fi/puutieto/puut-kasvavat/metsan-kasvu/#”  Sen mukaan uudistumiskustannusten korvaaminen kasvulla kestää läehemmäs 40 kuin 20 vuotta.  Eli uudistamiseen uhrattu puun arvo on kasvanut sijoitetun puun arvon 40 vuodessa.

     

    Voi olla etten ymmärrä mutta yritän kyllä ymmärtää.  Jos puuntaimen istuttaminen maksaa metsään kaikkinensa maksaa euron, koska koittaa aika että jokainen puu keskimäärin kun sen myö on euron arvoinen.  Mitä väärää tässä ajattelumallissa on? Onko se paljon vaadittu jos sille taimelle laskee vaikka kolme, kaksi prosenttia vuosittaista korkoa tai vaikka vain inflaation verran?  Kauanko autokauppias pystyy myymään käytettyjä autoja jos ostaa niitä kymppitonnilla ja myy niitä eteenpäin kymppitonnilla tai halvemmalla? ” Ei metsätaloudessa toimi bisnesajattelu; ostan eurolla ja myyn kahdella niin tuottoprosentii on tasan yksi.”

     

    Onko järkeä istuttaa puuntaimi josta ei saa investointikustannuksia takaisin täysmääräisenä? Ensiharvennusten hinta näyttää kuidun osalta olevan niin alhainen että  kolmemetrisen pöllin arvo on pienempi kuin yksi euro, voi olla että olen väärässä.   Näitä minä pohdin.  Ennen vanhaan oli metsäneuvvojia joiden puoleen pysty kääntymään, nykyään ne on metsäasiantuntijoita.

    Panu

    Juuri noin se pitää laskea ja nykyiset istutustiheydet ovat todennäköisesti liikaa. Yhtäkään puuta ei kannata istuttaa, josta ei saa voittoa hakkuussa.

    Ola_Pallonivel

    Jos ei ole omalla maalla niitä epäonnistuneita uudistuksia, niin ei sitä vaihtoehtoista kustannusta varmaan ymmärrä. Kun uudistaa aukon, se yleensä onnistuu. Jos ei tilaa sitä kaivuria maata muokkamaan, on suuri riski epäonnistua. 20 vuoden päästä saattaa kasvaa sekametsä, tai sitten heinää.

    Usein on huomannut ajattelun muuttuneen sukupolven vaihdoksessa. Vanhemmat ovat hoitaneet metsän hyvin. Sitten jälkikasvu hurahtaa tuohon jatkuvaan kasvatukseen, kun ei ole kokemusta.

    Olen kyllä nähnyt toisinkin. Vanhemmat hakkasi kaiken aukoksi ja jätti aukot tekemättä niille mitään. Jälkikasvua tuntuu kovasti kiinnostavan metsänhoito, kun saivat risukon perinnöksi. Rahaa ei tule, mutta menoja on.

    Kasper

    A Jalkasen kommenttiin. Kyllä männyn luontainen uudistaminen onnistuu karuilla mailla kun tehdään vaan kaivinkone laikutus. Koivua tulee joka paikkaan missä kaivinkone on käynyt. Luontainen uudistuminen vaan tulee muutaman vuoden viiveellä istutukseen verrattuna. Näin se vaan on kokemusta on.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 192)