Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 192)
  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

  • MaalaisSeppo

    Keinollisen vertaaminen luontaiseen riippuu maapohjasta. Rehevillä mailla keinollisesti uudistetun metsä tuotto ja myyntiarvo on aivan eri luokkaa kuin luontaisesti uudistetun.

    Itselläkin löytyy rehevä kuvio, joka on uudistettu luontaisesti. Viereisillä, samanikäisillä keinollisesti uudistetuilla kuvioilla on puuta tuplaten ja arvokkaampaa puuainesta.

    Timppa

    Tätä hommaa on harjoiteltu Suomessa jo 1900-luvun alusta.  Kyllä se tiedetään miten homma toimii tai miten se ei toimi.  Oma data lähtee vuonna 1963 tehdystä uudistushakkuusta.  Silloin lähdettiin uudistushakkuilla korjaamaan aikaisempia virheitä.  Puuta ja kasvua on nyt n 70 % enemmän.  Hakkuutulosta kuluu n 10 % taimikoiden perustamiseen tai hoitoon.  Aika helppo tehdä päätöksiä, kun takana on liki 60 vuoden näyttö.

    Niin kuin olen ennenkin kirjoittanut, tilan kaikki muut puut kasvavat ja kokonaisuus ratkaisee.

    Jätkä

    Anneli:”Missä maksetaan taimikosta 5000/ha?”

    V= Ei missään, jos on kyse metsäpalstasta!

    Visakallo

    On tosi mukavaa, että Tiina Lietzen on myös kertonut hyvistä kasvutuloksista kuusikoissaan. Muistui mieleen, kun jotkut leimasivat minut jopa valehtelijaksi, kun kerroin täällä omista kuusikoistani.

    derHorst

    Onko tuossa Seppo & Timppa varmoja, etteivät sekoita taloudellista tuottoa ja kuutiomääräistä tuotosta? Kuutiot ja eyrot eivät ole sama asia. Puun reaalihintakin on tullut alas kuin kivi sieltä 1960-luvulta.

     

    A.Jalkanen

    Blogissa professori Pukkalan pohdintaa koroista metsätaloudessa.

    Professori Tahvosen mukaan koron noustessa riittävän korkealle optimiratkaisuksi tulee aina jatkuvapeitteinen metsänkasvatus. Ehkäpä minun ja muiden tasaikäiskasvatusta suosivien korko on siis alempi kuin jatkuvaa kasvatusta suosivien. Eli käykö ehkä niin, että kun epäonnistumisriski huomioidaan, korkovaatimus alenee.

    http://blogs.uef.fi/forest-issues/2019/01/

    MaalaisSeppo

    Puun reaalihinta on tosiaan tippunut ammoisista ajoista. Entäs sitten. Ei merkitystä nykyisiin laskelmiini. Katse eteen päin.

    mehtäukko

    Kuten Timppa totesi…”Kyllä se tiedetään miten homma toimii tai miten se ei toimi…”

    Onkohan jo moneskin kerta todeta, mutta mehtäukkoa ei haittaa se, jos joku haluaa laskemalla laskea vaikka joka kuviolle, mikä olisi oletuksilla ja koroilla kuhunkin sopiva teoreettisesti  paras lopputulema.

    Luotan jo yleisiin laskettuihin ohjeisiin, jotka todennäköisesti lähtökohtaisesti pätevät parhaiten. Ja siitä huolimatta luonto voi tehdä tepposet. No laskemalla se korjataan? Ei taatusti, vaan tekemällä korjaava liike.

    Timppa

    Onko tuossa Seppo & Timppa varmoja, etteivät sekoita taloudellista tuottoa ja kuutiomääräistä tuotosta? Kuutiot ja eyrot eivät ole sama asia. Puun reaalihintakin on tullut alas kuin kivi sieltä 1960-luvulta.

    Eihän sillä ole väliä mikä korko on, jos paremmilla yksikköhinnoilla katan uudistuskulut.  Tämä ei vaan uppoa osaan porukasta.  Korkoprosentilla on vaikutusta uudistamisikään.  Ei muuhun.

    Tietysti metsätilaa sijoitusmielessä ostettaessa täytyy miettiä monia asioita.

    kim1

    No jaa…,hakkuutähteistä ja kannoista sain huomattavasti enemmin kuin tulevat uudistuskustannukset…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 192)