Kyllä mätästyksessäkin säästää jos mättäitä tehdään vähemmän. Ei välttämättä ihan samassa suhteessa kuin mättäitä vähennetään. Jotkut palveluntarjoajat kyllä hinnoittelevat mätästyksen per mätäs mikä on tietysti paras tapa.

Runsaan istutustiheyden voi nähdä vakuutuksena, se onkin paras perustelu tähän asti. Itse en näe tarvetta tuollaiselle vakuutukselle mutta kokemukseni metsätaloudesta on vasta 14 vuotta mikä on tällä alalla vähän. Koko ajan oppii.

Minulla on muuten samanikäinen istutusmännikkö MT-pohjalla kuin Lietzénin kuusikko (28v). Se on harvennettu 2 kertaa, harvennuksissa poistettu 100m3/ha, toisessa jonkinverran tukkia. En ole mitannut tämänhetkistä tilannetta mutta arvioisin 100-150m3/ha. Tämä lienee aika normaalia kasvua toisin kuin Lietzénillä. Seuraavaksi on vuorossa lannoitus ja 3. harvennus varmaan 35 vuotiaana, siinä pitäisi jo tulla tukkia joka puusta. Sitten taas lannoitus ja 43 vuoden kohdalla katsotaan puiden kokoa ja tukin hintaa. Jos ne ovat OK niin päätehakkuu, muussa tapauksessa uusi lannoitus ja päätehakkuu 50v kohdalla. Näin siis jos ei tiukkasyisestä tukista aleta maksamaan huomattavasti korkeampaa hintaa.

Jos haluaa saada mättäitä sen määrän kuin on esim. sovittu 1800 kpl/ha,niin kannattaa käydä mittakepin kanssa katsomassa  tuleeko niitä sen verran vai ei .

(Ps Miten ihmeessä tämä vanha postaus tänne on nyt mahtanut putkahtaa ?)

PS 2.  Nyt oli erikoinen viime kesä ja kylvöt epäonnistui monin paikoin koska heinäkuu oli niin kuiva.  Saattoi kuivaa jokunen istutustaimikin siinä erämaakuivuudessa,  ja niin hän niitä on näkynyt kuivaneenkin toisin paikoin.

Itsestään se metsä tullee joskus melkein joka paikkaan täällä Suomessa varsinkin.  Voi viedä aikaa esim. vaikka jopa 100 v jos on oikein heikosti taimettuva alue.

Männyn kylvöstä tuli mieleen, että onko kellä kokemusta kylvettyjen alueiden siemenen lähdöstä kasvuun vasta myöhemmin  seur. keväänä , jos on kylvö sakannut kuten viime kesänä kuivuuden takia ? Voihan olla että ei ehtineet tulla sirkkataimiasteelle, silloin luulisi olevan mahdollista .

Aloittajalle kommentoisin, että vuodesta toiseen täällä on esitetty mitä moninaisempia korkolaskelmia uudistamiskustannuksista, mutta erittäin harvoin niissä on huomioitu luontaisen uudistumisen hitaus, epävarmuus,  ja jopa täydellinen epäonnistuminen. Eikö sillä olekaan hintaa, että maapohja makaa vuosia, jopa vuosikymmeniä tuottamattomana? Miksi tällaista valikoivaa korkolaskentaa on yleensäkään alettu käyttää, kun se ei anna metsänomistajan kannalta oikeaa vertailutulosta?

Kovin tuntuu mustavalkoiselta RR:n ajattelu. Se mikä toimii Lapissa, ei välttämättä toimi etelässä. Ja tietenkin päinvastoin.

Laitoin Google hakuun ”investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat tekijät” ja ensimmäisten hakujen joukossa oli eräs opinnäytetyö

Muutamia poimintoja:

-Välttämättömyysinvestoinnit perustuvat esimerkiksi johonkin lakiin, ja ne ovat sen vuoksi pakko toteuttaa.

-Investointeja voi siis luokitella eri tavalla. Luokittelu ja määrittely on kuitenkin erittäin tärkeää, koska esimerkiksi erilaisille investoinneille on erilaiset tuottovaatimukset, ja erityyppisiin investointeihin käytetään erilaisia laskentamenetelmiä.

-Kiinteistöihin liittyy jonkin verran erityispiirteitä verrattuna muihin investointi- ja sijoituskohteisiin.

-Kiinteistöillä on myös vakuusarvo.

-Arvioidaan investointilaskelmilla investoinnin kannattavuutta. Niissä otetaan huomioon kustannukset, tuotot ja riskit.

-Investointien rahoittaminen on merkittävä osa yrityksen talouden pitoa. Suurten investointien rahoituskysymykset ratkaistaan usein kannattavuuslaskelmia tehdessä. Pienten investointien osalta rahoitusta voidaan tarkastella myös investointipäätöksen jälkeen. Olennaisinta rahoituksen kannalta on, kuinka suuri osa investoinnista voidaan rahoittaa yrityksen tulorahoituksella sekä erilaisilla tuilla ja mikä osa pääomarahoituksella. Rahoitus myös rajoittaa investointien tekemistä, sillä kaikkia kannattaviakaan investointeja ei ole mahdollista toteuttaa käytettävissä olevilla rahoitustavoilla.

-Riskin kasvaessa myös tuottovaatimus kasvaa.

Tuo viimeinen ranskalainen viiva on hyvin oleellinen. Jos jätät aukon uudistamatta, riskit kasvaa. Jos istutat esim. kuuselle, uudistuminen on melko varmaa. Näille ei voi käyttää samaa tuottovaatimusta.