› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 14 15 16 … 18 19 20

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Lähetetty: 20.10.2021, 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • derHorst 23.10.2021, 23:16

    Keskustelua viriää. Selvää lienee kuitenkin se, ettei valtaosa istutustaimikoista ole 28-vuotiaana kasvanut 350 mottiin, vaikka joku väittää sellaisen kasvattaneensakin (ja vähän harvennellutkin välillä). Totuus on paaaaljon pienemmissä kuutomäärissä. Laskelmilla on varsin helppo osoittaa, että jokainen ensiharvennuksella hakattu istustaimi on hukkainvestointi. Toisellakin harvennuksellakin siinä kintaalla. Pitäisikö taimilaatikon kyljessä olla varoitustarra heikosta tuotosta tupakka-askin tyyliin? Muuttaako Tapio suosituksiaan joskus metsänomistajien taloudellista intressiä vastaavaksi esim. istutustiheyksien suhteen?

    mehtäukko 24.10.2021, 05:18

    Prof. MKärkkäinen pohti eräässä pakinassaan taimista tinkimistä kustannusrasitukseen verraten. Eipä nähnyt siinä puoltoa.

    Ja kuinka olisikaan. Jos se 60-70 vuoden lihottelu tuottaa laadunsäätämisen puutteen ja särynnänvaran takia enimmin sellupuuta ja sitäkin alakanttiin..!

    On muuttunut se liika laskuilla varmistelu ja säätäminen ei ojasta allikkoon, vaan peräti uppotukin asemaan.

    protokone 24.10.2021, 07:53

    Missä on sijoitetulle pääomalle riskitön tuotto pitkässä juoksussa. Millä todennäköisyydellä riski toteutuu ja kenelle.  Jätetään metsä uudistamatta  ja sijoitetaan raha muualle. Riski toteutuukin ja tuottoa muualta ei saada. Olisiko sittenkin kannattanut uudistaa metsä sillä rahalla?

    Metsäkupsa 24.10.2021, 08:07

    Jos taimia on kovin harvassa, ei harvennuksessa ole valinnan varaa. Siksi mielestäni ei ensiharvennuksessa kaadettu istutuspuu ole ollut niin huono sijoitus, kuin suoraan hakkuutulosta saa laskien. Ei muutama satatainta ainakaan minulle ole hehtaaria kohden kovin merkittävä kulu kokonaisuutta ajatellen.

    Panu 24.10.2021, 08:32

    Taimia joudutaan poistamaan yleensä vähintään 2 kertaa taimikkovaiheessa (lähinnä siis luontaisesti syntyneitä). Mistä syntyy käsitys, ettei harvennuksessa olisi valinnanvaraa?

    Absoluuttisista euromääristä eli satasista puhuminen on harhaanjohtavaa eikä kerro sijoitetun pääoman tuotosta.

    oksapuu 24.10.2021, 08:42

    Raivuulla sen näkee mitä sieltä taimikosta poistetaan…

    Enimmäkseen hieskoivua ja sitten hirvenkatkomia männyntaimia.

    Panu 24.10.2021, 08:44

    Hieskoivu kelpaa hyvin ensiharvennuksessa, samoin kuin huonolaatuiset männyt.

    Puuki 24.10.2021, 09:05

    Kasvupaikasta , siem.puista ja muokkausvuoden jälk. siementilanteesta  riippuu miten voi käyttää luont. uudistamista apuna , jos istuttaa suosituksia pienemmän määrän taimia/ha.  Itse olen huomannut , että täällä päin ainakin tulee luont. taimia lisäksi  yleensä riittävästi melkein joka paikkaan.   Lehtipuiden pitäisi olla mielellään siemensyntyisiä ellei kasvateta vain e-puuta.  Mutta niitäkin syntyy paljon , jos olosuhteet on sopivat.

    Kannattavuuslaskennalla on merkitystä siihenkin mitä julkisuudessa kerrotaan ja mitä vaikuttaa mielipiteisiin ja lopulta  metsälakiin.   Nythän jotkut kirjottelee esim. miten jk on  kannattavampaa kuin tasaikäinen metsänkasvatus / avohakkuiden tekeminen ja sillä perusteella oltiin kieltämässä järkevän metsänhoidon jatkamista.

    Kun esim. luont. ra-koivut kasvaa samaa tahtia jalostettujen ku-taimien kanssa, niin niiden kasvatus sekapuuna onnistuu yleensä hyvin (ellei ole hirvet haitolla) eikä 1. harvennushakkuun tulossakaan ole juuri eroa mutta kustannuksissa saadaan säästettyä.  Muitakin etuja on sekapuustoilla ; parempi kestävyys luonnontuhoja vastaan kuin yhden puulajin metsissä.    Säästöt voi olla suht. pieniä, satasia/ha , mutta on niilläkin vaikutusta pitkällä aikavälillä ja suuremmilla pinta-aloilla varsinkin.

    Norm. th:n jälkeen  esim. koneellisen th:n kannattavuustutkimuksessa on saatu tuloksia kiertoajan kannattavuudesta, että havupuutaimia kannatti jättää kasvamaan n. 1300 -1500 kpl/ha 3%;n korolla laskettaessa , (ei 1800-2000 kpl joka on suosituksissa edelleen).  Ellei A-lk:n mä-tukeista makseta mitään lisää mo:ille,niin miksi niitä kannattaisi yrittää kasvattaa hitaasti määräänsä enempää tiheissä taimikoissa. Se pidentää vain kiertoaikaa ja lisää kuluja.     Hirvituhoalueilla tilanne on vähän erilainen tietenkin.

    Tolopainen 24.10.2021, 09:15

    Onpa tarkkaa peliä, kun investoinneissa 100€ ero jotenki näkyy kannattavaisuudessa.  Kyllä se muutama kuollut taimi joka jättää aukkoja taimikkoon myös jotain maksaa. Nykyisin 100€ ei riitä edes viikonlopun ruokaostoksiin.

    Puuki 24.10.2021, 09:20

    N. 400 €/ha on melko helposti saatavissa säästöä suunnittelemalla uudistus ”niukan budjetin” mukaan eikä vielä riski lisäänny eikä kasvut putoa merkittävästi.

    (jopa sillä satasellakin saa ainakin syödä sen yhden viikonlopun kaurapuuron sijasta vaikka sisäfilettä parina päivänä ).

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 14 15 16 … 18 19 20