› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 12 13 14 … 18 19 20

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Lähetetty: 20.10.2021, 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu 23.10.2021, 13:32

    Laskelma siis haluaa 4% tuottoa inflaation päälle eli nykyinflaatiolla noin 7%. Jos taas puhutaan absoluuttisesta tuotosta niin rahan arvo putoaa 70 vuodessa niin paljon, että 21800 EUR ei ole kovin paljon. Silloin inflaation päälle on ehkä saatu 1-2%, jonka verottaja vie ja tulos on 0.

    herranumero47 23.10.2021, 14:28

    En ole aikaisemmin kirjoittanut mutta tähän on tullut niin hyviä ajatuksia että pakko yrittää.

    Uudistamisinvestoinnin kannattavuuden laskeminen päätehakkuuseen tai 70vuoteen sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä. Näitä ovat mm. tuhot, hiilitase, puun hinnat tulevaisuudessa. Mielestäni hyvä vaihtoehto tuolle on taimikon myyntihinnan arviointi. Tilakaupassahan tulee puusto arvioitua.

    Omat vähäiset kokemukset luontaisesta uudistamisesta koostuvat vajaan 2 hehtaarin OMT-suojuspuuhakkuusta 1997. Kuviolla oli runsaasti 0-50cm pitkää kuusta. Jätettiin pienempää koivua ja jokunen mänty hallansuojaksi (noin 400runkoa/ha). On täydennetty kerran noin 600 kuusta/ha. EDIT Osa hyvästä taimiaineksesta jäi hakkuutähteen alle.

    Viime viikolla ylispuuhakkuu jossa kuitukertymä noin 50m3/hehtaari. Pystyyn jäi 1500 kuusta/ha, pituus väliltä 3-10metriä. Täällä ei onneksi tyvilahosta vaaraa.

    Samalla tilalla noin 4hehtaarin mätästetty kuusen istutus 1997 harvennettiin, kertymää 80 m3/ha ja osa jo tukkia.  Jäävä puusto noin 150-180m3/ha. Tässä pohja hieman heikompaa mutta kuitenkin lehtomaisen puolella.

    Jos olisin tätä tilaa ostamassa niin kuvioiden arvossa merkittävä ero.  Hyvää oppia ja sain kemeran (sarkasmia).

    Parasta luontaista uudistamista olen harrastanut kapeilla saroilla ja kuivahkoilla kankailla naapurin mäntyjen varassa. Kyllä 30 metrin etäisyydelle rajalta riittää pelkkä äestys. Pitää vain tietää ne naapurin joilla ei kiirettä puun myyntiin.

    aegolius 23.10.2021, 17:22

    >aika hurjia päätehakkuumetsän hintoja silti

    Jean S on nyt samoilla luvuilla kuin mitä itse olen pyöritellyt runsaasti. Vaikka tuohon yhdistää harvennukset, niin mielestäni kaksi päätelmää ovat kiistattomat:

    1. Yli 4 % tuoton et yksinkertaisesti voi päästä metsätaloudessa ellet joko tee töitä itse (ilman palkkaa) tai laske mukaan metsämaan arvon yleistä nousua. Ainoa poikkeus saattaa olla eteläisen Suomen OMT -kuviot.

    2. VT-männiköissä saa 4 % unohtaa. Todellisuus on 3 % kieppeillä.

    Olen pari kertaa lähtenyt haastamaan täällä 5-6 % tuottoja maininneita (puuta tuottamalla), mutta lyhyeksi ovat keskustelut jääneet. Kannattaa vaikka ihan huvikseen laskea paljonko 1500 eurolle tulee arvoa 5 % tuottovaatimuksella 60 vuoden päästä.

    Panu 23.10.2021, 18:03

    Rahanarvon muuntimella voi huvikseen laskea miltä näyttäisi jos näitä laskelmia olisi tehty 70 vuotta sitten. Jos korkolaskelma olisi silloin näyttänyt, että päätehakkuusta pitää saada 20000€ eli 120000mk niin se olisi kuulostanut satumaisen korkealta summalta. Nykyrahassa se on 4880,17€ eli melko heikko tulos päätehakkuulta.

    https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

    A.Jalkanen 23.10.2021, 18:10

    Lasketaanko liian suurilla koroilla? Ennen vanhaan puhuttiin että 3 % olisi realismia, mutta nykyään tarjoukset ovat korkeampia. Ehkä ihan perusteltuakin nyt matalan inflaation aikana, mutta inflaation kiihtyessä tuohon on vaikea päästä, ellei puun hinta nouse pysyvästi.

    Lainauksia blogista:

    ”Yleensä korkokantana tulisi käyttää sitä reaalikorkoa, jonka metsässä kiinni oleva raha tuottaisi vaihtoehtoisissa, yhtä vähäriskisissä sijoituskohteissa.”

    ”Taloudellisessa mielessä metsä on kypsä hakattavaksi viimeistään silloin, kun sen arvokasvuprosentti painuu pysyvästi vaihtoehtoisen sijoituksen tuottoprosentin alapuolelle. Hakkuu voi olla joko harvennus tai päätehakkuu.”

    http://blogs.uef.fi/forest-issues/2019/01/

    Kurki 23.10.2021, 18:24

    Metsäpalstan osto on sijoitus ja palstan parin aukon uudistaminen ei näyttele mitään osaa sijoituksen tuotossa, kun uudistamisen laskennallinen korkomeno ei realisoidu mitenkään. Ovat vain vuosittainen menoerä, joka vähennetään hakkuutuloista

    Esimerkki:

    Ostopalstan hinta oli 30 000 e kaikkine menoineen.

    Koko palsta käytiin läpi ja hakkuutlo oli n. 25 000 e. Jäi 7 ha tukkikokoista metsää, 4 ha vajaa 10 metristä kuusentaimikkoa, 4 ha peltokuvio ojien varsien koivujen harvennus ja 2 ha uudistettavaa.

    Hakkuutulo 0-verokirjalla sijoitukseen.

    Metsäsijoitukseksi jäi 8000 e, jolle metsän kasvu tuo tuottoa.

     

    Aimo Jortikka 23.10.2021, 18:28

    Jokatapauksessa jos uudistaminen istuttamalla tehdään, kannattaa se tehdä mahdollisimman nopeasti hakkuun jälkeen ja mahdollisimman hyvin. Kalleinta on jäädä odottamaan ja tehdä se huonosti. Riski lisäkustanuksiin kasvaa vuosi vuodelta kun viivytellään. Jossain luki jos 5 vuotta homma kestää niin 14% tuotosta on jo menetetty. Saati että joudutaan täydentämään tai muita korjaustoimenpiteitä tekemään myöhemmin niin vielä enemmän hävitään. Kyseessä kun on kallein investointi mitä metsään koskaan tehdään niin pitäähän se sitten tehdä kunnolla jos se tehdään.

    Kurki 23.10.2021, 18:45

    Jortikka oikeassa. Pitkittynyt taimettuminen johtaa myöhemmin epätasaiseen metsään, jossa pitää harvennuksissa jättää hoikempia laatupuita jatkoon. Tällaisen metsän tuotto jää reilusti samaa kokoa olevien istutustaimien kasvusta ja harvennuksissa poitetaan aina samankokoisia puita.

     

    Metsänmies 23.10.2021, 19:44

    Kurki teki mielestäni tähän mennessä järkevimmän ja yksinkertaisimman kuvauksen metsäsijoituksesta. Laskennallisestihan voi päästä mitä erilaisimpiin kannattavuuslukuihin. Riippuu monesta tunnetusta ja vielä tulevaisuuden tuntemattomista tekijöistä. Itse olen käyttänyt Einari Vigreenin kannattavuuslaskelmaa:” Kaupankäynnissä riittää, kun ymmärtää jättää huonon kaupan tekemättä”. Kurjen innoittamana laitan oman esimerkin. Ostopalsta, hinta kaikkine kuluineen 18700. Kaupan jälkeen palsta käyty läpi, osa hakattu aukeaksi, osa harvennettu. Taimikoita ei ollut. Hakkuutulot nettona noin 25000( ei sisälläALV:tä). Puunajosta lasku reilut 2500.Vielä metsävähennyksen kautta veroja takaisin. Uudistamiskuluja noin 2700. Palstalla on tällä hetkellä 3 hehtaaria noin 35 vuotta vanhaa harvennettua  OMT metsää ja vajaa hehtaari 50 vuotista harvennettua VT metsää . Istutettua kuusentaimikkoa OMT on 3.5 hehtaaria. Onhan siinä työstä tullut suurin osa tehtyä itse, mutta on ollut joutavaa aikaa. Ilman mitään erityistä laskentakaavaa olen tullut siihen tulokseen, että, jos myyn palstan heti, pääsen aika reilusti yli tuon 4%:n tuotoksen, tai pidän sen itselläni, tuotto on tulevaisuudessakin kohtuullinen.

    aegolius 23.10.2021, 19:59

    Mitä merkitystä puuntuottolaskelmille (tässä 3-5 %) on tällaisilla ”ostin palstan tonnilla, hakkasin ja sain kaksi tonnia, jos myisin, saisin kolme”? Eiväthän nämä liity metsän tuottolaskelmiin mitenkään. Ne ovat yksittäisiä onnistuneita sijoituksia. Vilpittömät onnittelut! Julkisista tarjouskilpailuista tuollaisia ei saa, ainakaan enää, pitkään aikaan.

    Sen verran korjaan itse tekstiä, että ”hakkutulot nettona” ymmärretään tavallisesti tulona verojen jälkeen. Metsävähennykset tehdään järjestyksessä ensimmäisenä. Siksi en ymmärrä tuota ”vielä metsävähennyksen kautta veroja takaisin”.

    Edit. Lisään vielä, että nämä tuottolaskelmat (joissa minun mielestäni on melko haastavaa ylittää 4 %) tarkoittavat kiertoajan tuottoa puuta kasvattamalla. Jos tähän sekoittelee palstojen hankintahintoja, niin miten sitten se tavallinen suomalainen tapa saada metsää, eli perintö? Saako siellä tehdä mitä tahansa ja aina tulee hurja tuotto, koska saamisen kulut ovat olleet olemattomat?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 12 13 14 … 18 19 20