› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 11 12 13 … 18 19 20

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Lähetetty: 20.10.2021, 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Tekijä
    Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 23.10.2021, 11:22

    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    Aegolius maksoi siis mätästyksestä 360 eur ja 1800 taimesta 340 euroa, ja istutti itse, ja halpa oli. Ja ei sillä, oma työ on yksi parhaita keinoja nostaa metsänhoidon kannattavuutta, etenkin jos muuta vastaavalla tavalla verovapautta lähellä olevaa työtä ei ole.

    Mitäpä aegolius sanoisi siihen, edellä kuvaamallani tavalla äestää, odottaa ja täydentää? Eli jos äestys maksaa 250 eur ja taimet 0,25 x 600 kpl eli 150 eur.

    Mikä on 400 euron vs. 700 euron arvo 4% korkokannalla 70 vuoden kuluttua?

    </div>

    MaalaisSeppo 23.10.2021, 11:27

    Verottaja ainakaan ei tulkitse uudistamiskuluja investoinniksi. Hyväksyy kulut heti vähennettäviksi, eikä poistomenettelynä.

    Uudistamiskulujen suhteen voi tietysti jokainen pähkäillä, minkä verran panostaa, kun vain ainakin metsälain (epämääräinen) minimi täyttyy.

    aegolius 23.10.2021, 11:39

    Mikä on 400 euron vs. 700 euron arvo 4% korkokannalla 70 vuoden kuluttua?

    6230 € ja tuo jälkimmäinen on toki 7/4 -kertainen, eli lähes tupla. Saadaankohan me näillä eri keinoilla aikaan suht samanlainen tai ainakin vastaavasti tuottava metsä? Pitäisikö taimikonhoitokulut olla myös toisiaan vastaavat? Kyllä pitäisi. Ei näissä yhtä totuutta taida olla. Tämän kuvion koko toinen laita on peltoa, joten se vähentänee odottamalla saatavaa havupuuta.

    Juuri aloittelin ehkä 4 v sitten männylle kylvetyn(!) MT-kuvion perkausta. Taimet 20-60 cm ja parimetrinen vesakkomatto päällä. Ostopalsta. Todennäköisesti uusintavelvoite täytetty mahdollisimman edullisesti. Halpa? Aivan varmasti, jos ei työlle arvoa laskisi.

    Edit. >etenkin jos muuta vastaavalla tavalla verovapautta lähellä olevaa työtä ei ole.

    Tämä oli aika taitavasti muotoiltu. Minua(kaan) ei kiinnosta 50 % verot lisätöistä. Ennemmin puuhaan muuta mielenkiintoista.

    Panu Panu 23.10.2021, 11:56

    Verottajan tulkinta on linjassa sen kanssa, että hakkuista ja tilan myynnistä maksetaan myyntivoiton verot. Poistot liittyvät koneisiin ym kuluvaan tavaraan. Sijoitus on varmaan parempi nimitys uudistukselle kuin investointi. Sen arvo kasvaa eikä laske kuten poistettavissa. Toinen mahdollisuus olisi, että puun- tai tilanmyyntitilanteessa uudistuskulut laskettaisiin ostohintaan eli vähennettäviksi. Nykymalli tietysti parempi MO:n kannalta.

    Puuki 23.10.2021, 12:02

    Jos ei halua th:a tehdä, niin pitäisi yleensä uudistaa ilman maanmuokkausta eikä sekään kokonaan estä vesakon ym. kasvua (kangasmailla, turvemailla syntyy lähes aina vesakkoa) .    Mätästetyn alueen taimet on tilavuudeltaan n. 2 x luont. taimia suurempia jo muutaman vuoden päästä istutuksesta (lähtötilanteessa yhtä pitkiä) . Äestys/laikutus  on edullisempaa mutta ei toimi kovin hyvin enää rehevillä mailla paitsi että voi joskus ottaa paremmin luont. taimia myös suht. rehevillä kohteilla kuin pienemmän alueen paljastavin muokkaustavoin käsitellyt kuviot.

    Varhaisperkaus  ei niin kovin kalliiksi tule , jos tehdään ajoissa .  Sehän on usein ohuen vesakon niittoa.  Nykyään vaan joutuu sen  joskus tekemään 2 x:aan ennen varsin. th:a , kun kasvu on nopeutunut niin paljon .  Mutta silloin kasvaa havupuutkin vauhdilla.

    aegolius 23.10.2021, 12:14

    Panulla on tuossa jotain ajatusvirhettä. Uudistamiskulu ei missään nimessä ole sijoitus. Jos uudistamiskulu olisi sijoitus, kulua ei olisi mitään tarvetta yrittää minimoida. Uudistaminen on kerralla vähennettävä menoerä.

    Ei verottajaa kiinnosta kuin tulot ja menot. Meno voi olla nimeltään meno, kulu, hankinta, investointi, jne. Menoja ne ovat eli kassan kannalta miinusmerkkistä. Verotuksessa kerralla vähennetään kaikki pienet hankinnat ja isoistakin lyhytikäiset. Vain pitkäikäiset isommat kirjataan taseeseen ja poistetaan hitaammin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.10.2021, 12:48

    Uudistamisen kulu on verottajan kannalta vuosimeno, mutta metsänomistajan näkövinkkelistä sijoitus tai investointi. Metsälaki sanoo jotain sen tapaista kuin että 10 vuoden kuluessa (oliko pohjoisessa 15 vuotta?) on avohakkuulle saatava aikaan 0,5 metrin pituinen taimikko jossa on riittävä määrä kasvatuskelpoista puulajia. Menetelmän saa valita itse.

    Panu Panu 23.10.2021, 13:06

    @aegolius Kuten sanoin niin voi käydä myös niin, että uudistamiseen palaa liikaa rahaa. Silloin kuluksi muodostuu uudistuskulu – taimikon arvo uudistamisen jälkeen. Jos uudistuskulu on järkevä niin se siirtyy kokonaan taimikon arvoon. On siis tehty sijoitus taimikkoon.

    Uudistuskulua kannattaa ehdottomasti minimoida sillä silmällä mikä on tuo taimikon arvo uudistuksen jälkeen. Parhaimmillaan päästään siihen, että taimikon arvo heti uudistuksen jälkeen on korkeampi kuin mitä uudistukseen meni rahaa.

    Jos taas minimoi siten, ettei laita uudistukseen rahaa ollenkaan niin voi käydä niin, että siellä kasvaa ainakin ekat 10v lähinnä heinää ja vattua. Näiden arvo on negatiivinen ja aukon arvo putoaa silloin joka vuosi.

    Jean S 23.10.2021, 13:11

    Taikasana on laskeva rajahyöty. Investoida voi siis miten paljon vaan, mutta tuotto ei enää vastaavasti kasva.

    Ensiharvennuksessa poistettavalla koivu- ja havukuidulla ei ole merkittävää hintaeroa, koska koivu kasvaa nuorena hiukan reippaammin. (Ja kyllä, latvavikoja jne., ei puhuta niistä.) Jos energiapuun ja kuitupuun hintakehitys etenee, myös luontaisesti syntyneen lepän ja haavan kasvattamisesta tulee kannattavaa suhteessa esimerkiksi istutettuun kuuseen. (Haapaa voi toki käyttää muutenkin, mutta ei mennä siihenkään.)

    Ja kyllä, jos vaihtoehtona on ansiotulon 50-60 % veroprosentti lisätyölle, metsässä on ihan hyvä ahkeroida. Metsänomistajan oma työ on vähän niinkuin laittaisi Sipilää vakuutuskuoreen: työstä maksetaan vero pääomaverotulokannan mukaan ja vasta kun tuotot otetaan ulos joko hakkaamalla tai myymällä palsta.

    Jean S 23.10.2021, 13:24

    No niin. Minäkin kaivoin Excelin käyttöön.

    Jos sijoitukselle tai investoinnille tavoiteltu korkoprosentti on 4 %, niin

    400 euron alkuinvestoinnin pitäisi 70 vuodessa kehittyä 6230 euroon, kuten Aegolius laski.

    700 euron alkuinvestoinnin pitäisi 70 vuodessa kehittyä 10900 euroon.

    Jos lisäämme molempiin taimikonhoitoa 700 eurolla – eli siis kaksi raivauskertaa,

    1100 euron alkuinvestoinnin pitäisi kehittyä 17130 euroon ja 1400 euron alkuinvestoinnin vastaavasti 21800 euroon.

    Matkan varrella tulevat harvennustulot toki muuttavat laskelmaa, ja tietysti Kemera-tuet ja oma työ, mutta aika hurjia päätehakkuumetsän hintoja silti. Laskelma ei huomioi maapohjan arvoa, jolle tietysti sillekin olisi hyvä joku tuotto saada.

     

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 11 12 13 … 18 19 20