Keskustelut Puukauppa Metsän uudistamisen kannattavuus

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Metsän uudistamisen kannattavuus

    Yritin arssinoida kuinka kannattavaa tuo uuden metsänkasvatus on, jaselailin nettiä.

     

    Metsänistuttamisen varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen  kustannukseksi esittivät 1900 euroa. Pitäneekö paikkansa kun  laskelmissa todettiin että ensiharvennuksen tuotto 33 vuotiaana on 555 euroa per hehtaari.

    Kokonais kiertoajan tuotoksi jotain 18 000 euroa  hehtaari.

    Laskinko väärin kun tulin siihen tulokseen että uudistumiskustannusten tuotto ois jotain kolme prosenttia? laskinko jotenkin väärin, en tiedä.  Mutta siinä valossa täysin kannsttamatonta tai ei mitenkään erinomaisen kannattavaa touhua ei tuo ole.  Verrattuna jalostukseen.

    Samaa tasoa kuin hädissään oleva maataloustuotanto.

  • Timppa

    Varmaan laskit oikein, mutta väärää asiaa.  Koko ajan pitää laskea koko metsän tilannetta.  Tuolla jatkuvaa kasvatusta käsittelevässä keskustelussa päädyin siihen, että jaksollinen tuoreen kankaan metsä kasvaa puuta arvolla mitattunan hehtaarilla 357 euron arvosta ja jatkuva 211, mikä tarkoittaa 70 vuoden kiertoajalla, että saat jaksollisen metsästä myyntituloa hehtaarilta 10000 euroa enemmän.  Käytät tästä 2000 euroa.  Sinulle jää 8000 euroa.  Voittaa kyllä maatalousbisneksen ja monen muunkin.

    A.Jalkanen

    Timpan laskentaesimerkki on linjassa jk-ketjussa esillä olleen Pentti Niemistön esitelmän ns. normaalimetsälaskelman lukujen kanssa, ja pätee myös yhteen yhden hehtaarin kokoiseen metsikköön. Ongelman ydin ei mielestäni ole kuitenkaan siinä millä menetelmällä metsää kasvatetaan, vaan heikossa kantohintojen kehityksessä joka rassaa kaikkia malleja yhtä lailla.

    Normaalimetsässä on kaikkia ikäluokkia suunnilleen yhtä suuri pinta-ala, esimerkiksi yksi hehtaari, ja käsittelykuvioita on sama määrä kuin on kiertoaika vuosina.

    Puuki

    Jos istuttaa esim. 1000 kpl/ha ku-taimia ja loput ( tarvittavat kuitupuuaihiot ) tulee luontaisesti, on säästöä syntynyt n. 500 €/ha.   Th-ja raivauskulut on tod.näk. korkeintaan joitain satasia yli jk:n kasvatukseen kuluviin verrattuna.

    Jk:ssa pitäisi jäävän puuston olla juuri sopivaa jatkokasvatukseen jotta voittaisi norm. tasaikäisen kasvatustavan tuotossa 4%:n korolla laskettuna. (ja lisäksi kasvupaikan keskikasvun tietyllä vaihteluvälillä).    Esim. 600 kpl/ha keskikooltaan 150 l puun (+ muita pienempiä puita)  pääomakustannus on n. 2500 /ha. Seuraavan 15 vuoden kasvun pitää mahdollistaa harsinnassa n. 90-100 motin korjuun n. 45 € runkomottihinnalla.  Eli keskikasvun/15 v. tulisi olla silloin min. n. 6 mottia/ha /v.  Silloin ”pääomakulutappio” tulisi kuoletettua n. 60 motin harsintahakkuun tulolla 15 vuoden päästä päätehakkuusta .

    PS. Jatkossa tuo 6 motin keskikasvu ei riittäisi (esim. 60 v:n kiertoaika) koska istutusmetsän kasvu ja tuotto paranee jatkuvasti muutaman vuosikymmenen ajan suhteessa jk:n tasaiseen vuosikasvuun ja -tuottoon.

    MaalaisSeppo

    Tomperin kannattaa ottaa huomioon verot. Esim uudistuskuluista 1500 €/ha verottaja maksaa 450 € (30 verokanta). Verottaja kyllä perii omansa myöhemmin, muttei korkoa.

    Metsäkupsa

    En tiedä itselläni niin huonoa ensiharvennusta 33 vuotiaassa metsässä, että 555 euroa hehtaarilta tulee. Kuukausi sitten harvennetusta 26 vuotta sitten istutetusta kuusikostakin puolet enemmän tuli. Aloittaja ilmeisesti pöydän ääressä oleileva sepustaja, jonka metsänhoito on aloittamista vaille jatkossakin oleva.

    Timppa

    Markkinahan on sellainen, että ainakin me olemme saaneet ensiharvennuksesta normaalin harvennuksen hinnan vähänkin suuremmassa kaupassa.  Tänä vuonna tuli ensiharvennuskuidulle hyvä uudistushakkuun hinta.  Kohde oli runsas 30-vuotias sekametsä, josta puuta kertyi runsaat 60 m3/ha.  Kuuset oli kylvetty, koska kivisyyden vuoksi istutus ei olisi onnistunut paljasjuuritaimilla.  Mäntyä ja koivua oli tullut sekaan luontaisesti.   Saatiin aloittajan saama tulo n kolminkertaisena.

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)