› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 78)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Metsän uudistaminen

    Lähetetty: 16.11.2020, 07:15

    Merkitty: 

    Kuten tiedämme, uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi  kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä. Onnistuneita aloja on vain vähän yli puolet. Isoimmat virheet tehdään luontaisesti uudistettaessa muokkaamattomuudessa. On vähän siemenpuita tai valitaan täysin väärät menetelmät.

    Tiedon puuteko vai tyhmyys teettää omaan koipeen ampumista?

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 16.11.2020, 16:43

    Minä olen kuule Perko melko yksinkertanen itsekin eikä tämä jk:n metsän kasvatus  kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä . Melko yksinkertaista selvittää sen toimivuutta,  jos perehtyy asiaan kunhan ei ns. kulje ihan laput silmillä.

    A.Jalkanen 18.11.2020, 10:30

    Kohta pääsee perustamaan uusia hiilinieluja. Asetuksessa mainittu puulajivalikoima on ilahduttavan laaja.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/metsitystukea-voi-saada-jopa-2-000-euroa-hehtaarilta/#a0c24282

    Puuki 18.11.2020, 11:11

    Turvemaa peltoheitolla saakin tehdä töitä jotta saa metsän siellä kasvamaan kunnolla.  Oikea puulaji ja –  maanmuokkaus, terveyslannoitus useimmiten tarpeen.  Heinäys tms. heinän kasvun estäminen useampaan kertaan, myyrien torjunta jne.    Mustakuusi sopii hallan aroille alaville pelloille.  Saaneeko sille korotettua tukea?  , Ei ole taimet yhtä edullisia kuin tavan kuusen taimet.   Isot ku-taimetkin kyllä kustantaa tavallista pikkupottia enemmän. Tervaleppäkin on hyvä lisä , sopii vaikka reheville tulvaniityille .    Turvemaapellolla saattaa kasvu olla kova , kunhan taimet selviää alkuun.  Hiilinielua kertyy niin, että valtion tuki tulee kuitattua hyvinkin jo sillä.

    Reima Ranta 18.11.2020, 11:55

    Lapissa noita viljelystä jätettyjä peltoja on runsaasti. Sinne kun laittaa uudistamiseen 3000 e/ha, niin saadaan mielenkiintoinen yhtälö kannattavuudesta. Mitäs siinä sitten, jos ja kun rahaa on riittävästi mistä jakaa.

    Mielenkiintoisessa mallissa on maailman meno, kun valtio lapio rahaa kaksin käsin.

    Tulee mieleen eräs kaveri, joka laittoi kaksi postilaatikkoa. Toisessa luki arvoposti ja toisessa laskut ja roskat. Laitetaan vain laskut roskikseen ja eletään rennosti.

    Tai se, kun isäntä ja emäntä menivät ostoksille alennusmyyntiaikana. Emäntä osti hurmiossa krääsää kolmella tonnilla, kun alennuksella kerran myytiin. Paluumatkalla emäntä kehui isännälle, että säästettiin viissataa. Johon isäntä, että kuinka niin, meiltähän meni juuri kolmetonnia.

    Onko todella niin, että laskuja ei enää tarvitse maksaa? Jos ei, niin kuka tämän laskun maksaa? Lapset ja lapsenlapsetko?

    A.Jalkanen 18.11.2020, 12:21

    Voisihan sitä ajatella niinkin, että ne jotka raivaavat metsää muuhun käyttöön maksaisivat saman suuruisen alueen metsityksen ns. ekologisena kompensaationa. Vaikkapa kaupungeissa tontteja raivaavat rakennusliikkeet tai sähkölinjojen rakentajat.

    Puuki 18.11.2020, 12:50

    Rehevällä turvemaalla saattaa koivu ja mäntykin kasvaa puuta 10 mottia/vuosi E- ja keskisessä -Suomessa.    Hiiltä (CO2) sitoutuu suunnilleen saman verran tonneissa/ha . Suomi joutuu maksamaan kompensaatio korvausta sakkoina (jonnekin EU-hiilirahastoon ?) , jos hiilitase menisi sovitun yli.    Hiilitonnin päästöhinta  on n. 27 € /t (oli ainakin sitä luokkaa , on voinut jo noustakin siitä) päästömaksumarkkinoilla.     10 motin vuosikasvun hiilensidonta-arvo olisi siis 270 €/v/ha.  10 vuodessa 2700 € .   Hyvä kasvu saavutetaan koivikoissa varsinkin suht. aikaisin ja sitä 10 motin keskikasvua voi kestää n. 30-40  vuotta .   4 x 2700 € tekisi CO2 keräyksen arvoksi 10800 €.    Pellon metsitystuki oli 1000-2000 €/ha ( + 900 € ).

    Reima Ranta 18.11.2020, 13:50

    Lapissa kun vanhaan peltoon uudistetaan, niin oikein hyvällä tuurilla siellä saattaa kasvaa 10 m3/ha parinkymmenen vuoden kuluttua. Voi olla, että hirvet ja porot ovat syöneet nekin vähät.

    Todella vähän on kohteita, joissa parinkymmenen vuoden kuluttua on Puukin  200 m3/ha. Tietysti siinä joku saadaan työllistettyä, joka näitä paimentaa.

    A.Jalkanen 18.11.2020, 13:58

    Tuossa ehdotuksessani, jonka Puukin hyvä laskelma muutti euroiksi, jää vielä ratkaisematta, mitä metsikölle tehtäisiin vuonna 40 jos siitä on maksettu hiilen sidontamaksua.

    Puuki 18.11.2020, 14:21

    Ei se taimikko tietenkään kasva esim. 200 mottia heti alkuun 20 vuodessa , jos keskikasvu olisi 10 mottia/ha/v kiertoajalta.   Ohutturpeisella turvemaalla  ra-koivut voi sitoa hiiltä saman kuin luonnontilainen suo 160-270 vuodessa  parhaimmillaan jo 16 vuodessa.  Minulla on nyt 16 vuotias istutettu ra-koivikko,  tosin kangasmaapellolla,mutta se on kasvanut keskisen Suomen alueella n. 50 mottia/ha siinä ajassa.

    Hiilensidontamaksun saamiseksi  mo voisi olla sitoutettu hakattavan alueen uudelleen metsitykseen vaikka entisen uudistustalletuksen tapaan etukäteen jotta rahat ei ehtisi kadota muualle.    Puu korvaa fossiilisia päästöjä ja uudistaminen korvaa hakatun puun päästöt.  Pidennetty kasvatusaika tukkipuun saannin lisäämiseksi voisi olla yksi tapa lisätä hiilen sidontaa.  Sahatavaraksi suurempi osa kasvatettavasta puusta lisää hiilivarastoa. Havupuilla helpompaa kuin koivulla.

    Tolopainen 18.11.2020, 14:33

    Kovin on askartelua pienillä asioilla, kun 100000ha metsityksellä. Vaikutus ilmastoon on plus miinus nolla.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 78)
1 2 3 4 5 6 7 8