Tämä teema ei oikeastaan kuulu minulle.  Anneli olet just asian ytimessä, vapautetussa menettelyssä uudistus tapahtuu ” jatkuvasti” vaikka 100 vuotta ja myyntiä pitää tehdä mahdollisimman tiheään.

Tuo ongelma entisessä mallissa on suuresti puun hinnassa. Vain harvoin nyky hinnoilla se on  taloudellisesti tuottava business.   Neuvontaa vois arvostella vaikka siitäkin, se ei 70 vuoteen ole pannut tikkua ristiin  tuottavuuden vuoksi.   Muistelen sanonnan jotta ilmaisia tarjouksia on vain hiirennakissa.

Korjaan ed. kommenttiani sen verran , että enpä tiedä onko jk -kohteita luettu noihin Planterin postaamiin taulukoihin vain ei. Ehkä ei , ehkä on .  Joskus ollu vain puhetta, että jk-kohteet menee usein luont. uudistamisen kohteiden kanssa sekasin tilastoinnissa.

”Vapautetussa menettelyssä” on vain se vika, että ei usein se pelitä läheskään niin hyvin käytännössä kuin annetaan ymmärtää mainosmiesten esittelyissä.   Sitten joskus , kun huomataan , että ei se metsä taimettunutkaan tai kasvanut tukkikuutioita niinkuin oli luvattu, voivotellaan ehkä huonoja luonnon olosuhteita tms.  syyksi.   Kannattasi ehkä odottaa epävarmoilla kohteilla käyttöä ja hillitä yleistä jk:n ylistystä ainakin siihen  asti, että referenssikohteita alakasi olla näytöksi asti eikä vain mielikuvissa.   MH:llakin on muutama 10-tuhatta ha jk-metsää kokeeksi.     Monet meistä on jo otattaneet melko pitkälle selvää itse jk:n toimivuudesta omin kokemuksin ja opiskelemallakin.   Jos ja kun monella on huonoja kokemuksia viljelymetsätaloudesta ja sen puuhamiehistä , niin kannattaako sen takia hypätä suoraan toiseen äärilaitaan ja ottaa taloudellisesti nokkiinsa siltä puolen vaihteeksi ?

Mistä se Puuki horajaa kun ei kerta ole tietoa tai on muka sittenkin, ymmärtää paremmin kuin joku ?.

Uudistamisrajat ja aikataulut on tehty ihan muusta kuin metsänomistajan näkökulmasta. Kolme tai kymmenen vuotta, ihan sama, on liian lyhyt aikajänne tarkastella uudistamisen onnistumista. Oikeastaan vain ensiharvennuksen jälkeinen tilanne on ratkaiseva: tuolloin pitää olla se tuhatkunta kasvatuskelpoista puuta ja noin 30 vuoden aikajänteellä. Jos tuohon ei pysty, niin epäonnistuminen on lähellä. Eli mitäpä väliä sillä on montako tainta tuolla uudistuksen ja ensiharvennuksen välillä kasvaa. Pitää muistaa, että jokainen ensiharvennuksessa kaadettu istutustai tuottaa tappiota omistajalleen.

”Olisiko ennemmin niin että jk-hakkuita ei pystytä tilastoissa erottamaan muista kasvatushakkuista?”

Metsänkäyttöilmoitus: