› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 78)
1 2 3 … 6 7 8

  • Metsän uudistaminen

    Lähetetty: 16.11.2020, 07:15

    Merkitty: 

    Kuten tiedämme, uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi  kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä. Onnistuneita aloja on vain vähän yli puolet. Isoimmat virheet tehdään luontaisesti uudistettaessa muokkaamattomuudessa. On vähän siemenpuita tai valitaan täysin väärät menetelmät.

    Tiedon puuteko vai tyhmyys teettää omaan koipeen ampumista?

    Tekijä
    mehtäukko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 16.11.2020, 10:16

    Planterin linkki eri tyyppisistä onnistumisista ja epäonnistumisista on ajatuksia herättävä.

    Panu 16.11.2020, 10:19

    Ei pelkkä nuukuus vaan rahat voivat vaan olla niin tiukalla, että päätehakkuutulo menee velkojen maksuun. Tietysti tuossa tilanteessa pitäisi myydä tila mutta joillekin se voi olla liian iso kynnys jos tila on peritty.

    Tolopainen 16.11.2020, 10:26

    Onpas Visakallon Päijät Häme saanut virkamiehiltä hyvät arvosanat. Minä en usko noinhuonoihin tuloksiin meilläpäin esim. kuusen istutuksissa. Luontainen uudistaminen ei näyttäisi onnistuvan ollenkaan. Eli jk ei toimi.

    Planter 16.11.2020, 10:33

    Kannattaa katsoa edellä olleen Metsäkeskuksen tarkastusraportissa eroa männyn luontaisen uudistamisen ja kylvön välillä. Ei niitä siemenpuita kannata jättää. Kun pistää kaikki nurin heti, niistä saa niin paljon paremman hinnan kuin jälkikäteen keräämällä (jos ovat edes pystyssä), että hintaerolla kustantaa kylvön ja tulos on parempi.

    Tässä vielä luontaisen uudistamisen epäonnistuminen maakunnittain:

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/tiedote-liite-luontaisen-uudistamisen-tulokset.pdf

    Ola_Pallonivel 16.11.2020, 10:39

    Perikunnat on oma porukkansa. Yhtä sivusta seurannut. Ei tule päätöksiä, ei hyviä eikä huonoja. Risukko jatkaa kasvamistaan.

    Tolopainen 16.11.2020, 10:43

    Lepikko antaa nykyisin kohtuullisen tuoton, kun 20v välein korjaa energia rankana. Sehän on aivan sama mistä puulajista tuotto tulee.

    ChesterC 16.11.2020, 11:01

    Tänä vuonna tarkastin n.15kpl luontaisen uudistamisen kohteita. 3kpl oli hyvin onnistuneita, 3 täysin epäonnistuneita ts. ei mitään toimenpiteitä tehty, eikä taimettumista. Loput jotain näiden kahden väliltä, mutta missä oli huomautettavaa. Näistä 2 kpl, oli asiallisesti muokattu, mutta jostain syystä taimettuminen vähäistä. Tyypillisin kohde oli muokkaamaton, mutta jonkinlaista taimettumista pääosin raudusta ja hieman havupuuta seassa. Luontaiseen uudistamiseen pitäisi saada voimakkaampi maanmuokkausvelvoite, jos tilannetta halutaan parantaa.

    Puuki 16.11.2020, 11:13

    Kyllä luontanen uudistaminenkin kannattaa tehdä, jos sille on hyvät edellytykset.  Viljely on keskimäärin aina varmempaa mutta riippuu mm. kasvupaikasta, maaperästä, lämpösumma-alueesta, sp:en laadusta,  hyvistä sp-vuosista yms. milloin luont. kannattaa tehdä.    Joskus esim. rahkaturpeisen kuvion uudistumiseen riittää muutama mänty/ha ; ei sitä kannata silloin juuri viljellä .  Vuosikasvu voi olla sen verran hidasta, että kylvökin tuottaisi tappiota kiertoaikana.  Lapissa (mänty), Kainuussa  ja Pohj. – Karjalassa oli (kuusen) luontainen uudistus onnistunut keskimäärin hyvin.    Kun luontaista taimiainesta näytti taulukkojen mukaan tulevan esim. kuusen istutusalueille n. 400 kpl/ha , niin metsän kasvatuksen riittävään onnistumisen riittäsi sen mukaan keskimäärin n. 1000 taimen istutus/ha. (kasvupaikasta ym tekijöistä riippuen on tiet. eroja) .   Paras kiertoajan tuotto saatiin erään kasvatuskokeen mukaan kuusella 1300-1400 kpl taimitiheydellä ( th:n jälkeen), männyllä 1400-1500 kpl/ha.  Muistaakseni se oli MT -kankaalla E-tai Keskisessä -Suomessa.

    Täydennysraja istutuksissa on MK:n tarkastuksissa 1300 kpl/ha (=huomautusraja)  ja lakiraja 1200 (=epäonnistumisraja) kuusella, männyllä vähän suurempi. (Ainakin ennen oli) .  Varmaan niiltä pohjilta on taulukotkin tehty.  Jk:n kohteet on luettu luultavasti luont. uudistamisen kohteisiin.

    Scientist 16.11.2020, 12:12

    Kyllä minulla näytti turvemaalla melko hyvin onnistuvan. Ensin tietysti runsaasti koivua ja vähitellen alle kuusta. Nyt ensiharvennus 2-3 vuoden päästä. Toki istuttamalla olisi päässyt nopeammin kuusen kasvuun.

    A.Jalkanen 16.11.2020, 12:42

    Eikös jk:ssa perusideana ole pitää aina sen verran puustoa, että uudistamisvelvoite ei lankea – tehdään siis koko ajan kasvatushakkuita eikä uudistushakkuita.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 78)
1 2 3 … 6 7 8