› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistaminen rauduskoivikkoon

  • Tämä aihe sisältää 15 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta sitten Gla toimesta.
Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)
1 2

  • Metsän uudistaminen rauduskoivikkoon

    Lähetetty: 21.10.2018, 19:32

    Kyselen seuraavanlaiseen asiaan mielipiteitä metsälehden asiantuntevilta keskustelijoilta. Rauduskoivikko Pohjois-Savossa, OMT-pohja, johon on tehty ensiharvennus 7 vuotta sitten. Muutaman vuoden päästä 2.harvennus. Olen pohtinut, että jos 2.harvennuksen jälkeen istuttaisi kuusentaimia alueelle siten, että ajo uralle ei istuta, vaan muualle, ehkä n.1300 kpl. Sitten päätehakkuun jälkeen ajo uralle nopeammin kasvavaa rauduskoivua. Onko tällaisessa järkeä ja onnistuisiko se? Itse ajattelen, että saisi nopeamman lähdön. Lisäksi säästäisi mätästyskuluissa, jos istuttaa ilman mätästystä ja uskoisin, että kun on isot puut, niin ei vatukko ja heinät kiusaisi kuusen taimia. Tämä olisi siis tällaista omanlaista tehostettua jatkuvaa kasvatusta. Nyt alueella ei ole aluskasvustoa ollenkaan.

    Tekijä
    Puun kasvattaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 15.11.2018, 06:59

    Korjuissa on paljon vartijana ammattitaitoiset konekuskit. Sää-olot oltava kohillaan ja ennakkosuunnittelu ei yleensä huononna lopputulosta.

    Puuki 15.11.2018, 07:30

    Pienehkö r-koivulisä kuusikossa parantaa kuusikon tuottoa/kiertoaika  jonkin verran, jos koivukuitupuun ja -tukin hinta on kunnollinen . K-kuitupuun hinta/kuusikuitu on nykyään melko lähellä toisiaan, tukin hinta ainakin vielä tällä hetkellä huono.

    Gla 15.11.2018, 08:52

    Veikkaan, että kannattavuuslaskenta ei anna perusteita istuttamiselle. Tämä siksi, että istutuksesta aiheutuu kustannuksia ja muokkaamattomassa maassa varjossa kuusten kiertoaika pitenee aukkoon istuttamiseen verrattuna. Tällöin korko, jolla homma vielä kannattaa, laskee. Toisaalta avohakkuuseen verrattuna ensiharvennuspuiden istuttamisen välttää ja se taas paranta asetelmaa. Lopputuloksen kannattavuus riippuu siis käytettävästä korosta ja siitä, millaiseksi kuusten kiertoajan arvioi. Hyviä veikkauksia kiertoajasta + puuston määrästä ja tukkiosuudesta? Sitten voisikin laittaa numerot paperille. Ihan kiinnostava kohde laskea.

    Oman kokemukseni perusteella harvassa koivikossa istutustaimet lähtee kohtuullisesti kasvuun. Kuivana kesänä istutetut taimet ovat juroneet pari vuotta, mutta märkänä vuotena löytyy helposti ensimmäisenäkin kesänä vaaksan mittaisia kasvuja.

    Koivikkoon ei siis mielestäni kannata laittaa, ellei luontaista tainta ole ja haluaa täydentää alikasvoksen aukkopaikat ehjäksi.  Kun vielä ajourien osuus jää pois,  istutusmäärät per ha jää siedettäviksi. Onhan muokkaamattomaan istuttaminen muokattua työläämpää. Tiheän heinikon juuriston läpi putken työntäminen on vielä oma juttunsa varsinkin, jos maa sattuu olemaan kuivaa. Lapiolla istutuskohdan möyhentäminen auttaa, mutta on kohtalaisen työläs menetelmä. Onnistuu parhaiten, jos kaveri kulkee edessä ja istuttaja tulee perässä. Miten tuon menetelmän hinnoittelee, sen saa jokainen itse määritellä.

    Heinäämisenkin suhteen on niin ja näin. Muokkaus vähentää heinäämisen tarvetta ja harvennetussa koivikossa heinikkoa yleensä riittää.

    Jätkä 15.11.2018, 12:59

    Gla. Millä puulla aiot verhopuuston järjestää hallanaroille paikoille? Ja millä menetelmällä?

    Gla 15.11.2018, 17:29

    Ei ole ollut tarvetta.

Esillä 5 vastausta, 11 - 15 (kaikkiaan 15)
1 2