› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän ravinnetalous

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 6 7 8 … 10 11 12
  • Jani 10.1.2013, 11:38

    Ainakin mitä ite oon nähny nuita päätehakkuun oksien keräyksiä, nii ei niissä neulasia lähe mukkaan juuri yhtäään. Keräykset tapahtunna yleensä vuoden päästä hakkuusta, jolloin neulaset tippuu suurimmaksi osin muahan.

    Ja muutamassa energiapuu hakkuussa, joita täällä olen nähnyt nii on suurin osa kuusista karsittu ja laitettu pölkkyinä e.kasaan ja suurin osa oksista jäänyt mehtään (vain viimenen latvapätkä suunnilleen oksineen lähtennä mukkaan). Ja lepät ei kelvanna e.kassaan kuusikon ensiharvennuksesa jossa kaikki meni e.puuksi -> kuatovat vuan muahan melko reilun kokosia leppiä.

    Tiedä häntä että miten se ylleensä menee mutta näin täällä savon perukoilla

    Testimilessä olen uunista tulleet tuhkat levittännä muutamien taimien juurille ja kasvu ollu selvästi parempaa niillä puilla kuin niillä joille tuhkaa en ole laittanut, nämä puut hieman kuivuudesta kärsivällä alueella jossa muata vain muutamia kymmeniä senttejä kallion piällä, typpipitosuuvvesta en sitten tiiä mutta tuhkan vaikutukset on ainakin näkyvät.

    vänkäri 10.1.2013, 16:03

    Janihan näkyy olevan hengenheimolaisia ainakin mitä kivikoukun käyttöön ja tuhkan kylvöön tulee. Kivikoukun lisäksi on tullut käytettyä vanhaa ojakauhaa, jolla tuli laikutettua vanhat laitumet joihin ei uskaltanut edes auroja tarjota. Hyvin onnistui. Tänä syksynä kävi sitten kaivuri ensimmäisen kerran mätästämässä kun ei oikein into riittänyt rinteellä keikkumiseen.

    Tuhkasta nyt on tullut ennenkin tänne kirjoiteltua, mutta kerran viel. Etupäässä turvepeltojen metsityksille sitä on tullut ihan käsipelillä kylvettyä. Keltaisuus on kuusista hävinnyt ja kasvu on kohentunut selvästi. Koivuillekkin sitä on tullut ripoteltua multaisemmillekkin maille ja näkyy se auttaneen sielläkin.

    Päijänteen tyttö 10.1.2013, 16:59

    Julkaisu: Palviainen, M. & Finér, L. 2012. Estimation of nutrient removals in stem-only and whole-tree harvesting of Scots pine, Norway spruce, and birch stand with generalized nutrient equations. European Journal of Forest Research 131:945-964.

    Aukusti 12.1.2013, 22:33

    Oma käsitykseni on se, ettei maan ravinnemäärä kokonaisuudessaan paljoakaan vähene otettaessa hakkuutähteet kerran-pari kiertoajassa pois.

    Tietenkin lehtien ja neulasten poisvienti nopeasti hajovina vaikuttaa hetkellisesti pintakasvillisuuteen, kuten marjoihin. ”Pitkässä juoksussa” sillä ei ole käsittääkseni merkitystä paljoakaan. Kunttakerokseen ja alusmaahan on osittain sitoutuneena satojen vuosien aikana kertynyt karikkeiden ja kulojen ansiosta käyttämättömiä ravinteita.

    Metsuri motokuski 13.1.2013, 13:55

    Samaa mieltä Aukustin kanssa. Minusta monesti paksulla havukerroksella on vain haittavaikutus maanmuokkaukseen. Itse olen huomannut ettei ainakaan vatukko kasva samaan malliin niisä aukoissa joista havut on ajttu pois.

    MJO 13.1.2013, 18:33

    1960-70-80-luvun rehevät metsänviljelyalat puskevat koivua sekä istutettua mäntyä ja kuusta. Koivun lannoittava merkitys on huomattava kuten myös lahoava raivuujäte. Puulajisuhteet on koivua 60 %, havupuuta 40%.

    Vaikka raivaus tulee kalliiksi, lannoittava vaikutus kompesoi sitä.

    Metsänvartijalle:

    Vaikka raivattu vesakko lahoaessa lannoittaakin, niin se on kasvaessaan köyhyttänyt. Ei vesakkokaan ole kasvanut ilman ravinteita.

    Korpituvan Taneli 13.1.2013, 18:47

    MJO:
    ”Vaikka raivattu vesakko lahoaessa lannoittaakin, niin se on kasvaessaan köyhyttänyt. Ei vesakkokaan ole kasvanut ilman ravinteita. ”

    Kyllähän ne ravinteet siitä maaperästä ovat peräisin.

    Lehtipuuvesakon lannoittava vaikutus raivauksen yhteydessä on silti merkittävä, erityisesti kahdessä tapauksessa.

    Karuilla mailla, jossa lehtipuu jalostaa tällä tavalla kunnon humuskerrosta, josta stten jatkossa hyötyy mäntykin.

    Suolla / turvekankaalla on yleensä hirveä pula sellaisesta lahoavasta aineksesta, joka edesauttaisi sitten turpeen lahoamista. Mitä karumpi suo, sen merkittävämpi on se että on ”syöttiä” lahoamiselle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MJO 13.1.2013, 21:32

    Karuilla mailla, jossa lehtipuu jalostaa tällä tavalla kunnon humuskerrosta, josta stten jatkossa hyötyy mäntykin.

    Suolla / turvekankaalla on yleensä hirveä pula sellaisesta lahoavasta aineksesta, joka edesauttaisi sitten turpeen lahoamista. Mitä karumpi suo, sen merkittävämpi on se että on ”syöttiä” lahoamiselle.

    Tuo lahoamisen edistäminen on tosi.

    Täällä pohjoisessa ei taideta hakkuujätteitä karuilta mailta kerätäkään, ei ainakaan suositella. Yleensä hakkuujätteiden kerääminen on rajoittunut MT ja sitä rehevämpiin kangasmaihin.

    Pete 13.1.2013, 22:04

    Tulee taas sen verran tanakkaa ”mutua” esim. Korpituvan Tanelilta, että täytyy jotain kommentoida.

    Jos kyseessä on oikeasti karu maa, CIT tai CT, niin ei lehtipuuvesakolla ole minkäänlaista maata parantavaa vaikutusta. Leppävesakolla tällainenvaikutus voisi olla, mutta kun se ei kasva tällaisilla kasvupaikoilla, ei des väkisin. Lehtipuuvesakolla saadaan aikaan korkeintaan se, että hirvet parkkeeraavat männyntaimikkoon.

    Karuilla turvemailla taasen pintaan satavalla lehtipuukarikkeella ei teoriassakaan ole turpeen ”lahoamista” edistävää vaikutusta. Karikkeesta muodostuu päinvastoin heikosti maatuva kunttakerros, joka tehokkaasti estää tamettumisen. Sama ilmiö myös jangasmailla pohjoisen paksusammalkuusikoissa. Merkittävin tekijä jolla turpeen maatumista voi edistää on huolehtia riittävästä kuivatuksesta. Se on a ja o. Toiseksi tulee sitten lannoitus, tuhkalla tai PK:lla. Näistäkin huolimatta taimettumista estävä kunttakerros usein muodostuu ja sen poistaminen muokkaamalla on pääsääntöisestio välttämätöntä uudistumisen mahdollistamiseksi.

    metsänvartija 13.1.2013, 22:10

    Suolla hieskoivu haihduttaa biologisesti ja lannoittaa samalla. Ojitusalueet joissa kasvaa hieskoivu ryteikköä ovat erinomaisessa kunnossa puuntuotannollisesti.

    Jos egologisesti kasvattaisin metsiä, uudistaisin rehevät maat lepälle. Kiertoaika on lyhyt ja metsämaa tulisi erinomaiseen kuntoon. Lepästä saisi energiapuuta, hyvää saunaklapia ja ilmaista typpeä.

    30 vuodessa harmaalepikon tuotos OMT:llä 195 m3/ keskikasvun ollessa 5,7 m3 vuosi.

    Sen jälkeen viljely paras tuottoiselle kuuselle, hyvää r-koivua sekapuuna unohtamatta.

    Pohjolan perukat ovat karuja, ne metsät soveltuvat moninaiskäyttöön…

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 6 7 8 … 10 11 12