› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän ravinnetalous

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12
  • jees h-valta 9.1.2013, 18:50

    Tuo on juuri sama systeemi Janilla kuin itsellänikin. Ensin liian taajana josta valikoiden kasvatettavat ja varoen jättämästä lehtipuun oksia kuusien ja mäntyjen latvoja riipimään. Kuusi tosin hiukan kauemmin pärjää siinäkin. Kuusiryppäistä valikoin ne rungoltaan parhaat ja terveimmän näköiset yksilöt. Siksi hiukan karsastan pelkkää raivausahan käyttöä. Pikkustihlin kanssa kontaten näkee laadun paremmin. Nyt teetän ensimmäisen konehakkuun tällaiseen vaikka ikää vasta 14v. Silti rungon keskim. järeys 10cm ja kuviolla tavaraa vajaat 2500kpl/ha.
    Jos olen työn laatuun tyytyväinen vieressä on vastaavia vielä useita hehtaareja.

    Leevi Sytky 9.1.2013, 20:37

    Jani näytästää olevan savolainen. Omasta puolestani totean että mukava kun tuli aktiivinen uusi osallistuja remmiin. On tullut päivän aikana hyvää keskutelua tähän ketjuun. Jessekin on malttanut pysyä lähes asialinjalla.

    metsänvartija 9.1.2013, 21:02

    Äestys on taika-ase,takaa lehtipuuston. Luonto on ilmainen istuttaja ja lannoittaja.

    1960-70-80-luvun rehevät metsänviljelyalat puskevat koivua sekä istutettua mäntyä ja kuusta. Koivun lannoittava merkitys on huomattava kuten myös lahoava raivuujäte. Puulajisuhteet on koivua 60 %, havupuuta 40%.

    Vaikka raivaus tulee kalliiksi, lannoittava vaikutus kompesoi sitä.

    jees h-valta 10.1.2013, 08:16

    Tuo äestys on täälläpäin ainakin melko vieras termi. Ennemmin sitten kaivurimätästyksiä ja laikutuksia. Joissain turvekohteilla jo hakkuun aikainen koneiden liikkuminen rikkoo pintaa riittävästi ja hieskoivu ottaa lähdön. Ainakin yksi hehtaarin entinen suosarka on taimettunut aivan hyvin koivulle ja männylle noinkin.

    Jani 10.1.2013, 08:29

    Nykyään oon hakuun jäläkeen käyny raktorilla kivikoukulla jossa pätkä tiekarhun terree kiinni vetelemässä aukoista sammaleet poikkeen ja oksat työnnelly kassoihin. Taimia ilmestyy nuihin laikkuihin kyllä reilusti yli oman tarpeen, eli on mistä valita. Silti kumminkin kaikki kuviot tullu istutettua, vaikka melkein turhaahan tuo on.

    Kaivuria en päästä laikuttamaan kun en niistä montuista oikein perusta. Nuapurien aukkojen läpi kun kävelöö nii vähän väli on nokallaan kun yl puolmetrisiä ojakauhalla kaivettuja monttuja laikkujen vieressä näkyy olovan. Onko tuo muuten ihan yleinen käytöntä että MHY laikututtaa aukot ojakauhalla?

    Raivaushan ei maksa käytännössä katottuna mittään, kun nykyään raivan kanssa tullee aina kulukiissan kuavveltua ylimiäräset poikkeen jo ennen kun raivuusahhoo kehtoo ees tuonne näyttee.

    Ja leeville: Pohjois-Savostahan sitä ollaan

    jees h-valta 10.1.2013, 09:24

    Tuo ojakauhalla rääpiminen ei ole kyllä mistään kotoisin. Minullakin kerran meinasi kaivuriurakoitsija aloitella mutta satuin sopevasti hätiin niin kauha kyllä vaihtui ennen kuin homma jatkui.
    Molempia kauhoja usein kyllä tarvitaan kun ojiakin kronataan samalla.

    A.Jalkanen 10.1.2013, 09:54

    Äestäminen tulee kai hieman halvemmaksi kuin laikutus: karummilla kohteilla männyn luontaista ja kylvöä varten. Jos on liian kivistä äekselle, sitten kaivurilaikutus. Rehevämmillä kohteilla sitten pääsääntöisesti mätästys (monttuja pitäisi siinäkin välttää, ojitus erikseen), paitsi koivun luontaiseen tietysti myös äestys on hyvä.

    Nämä ketjut näköjään rönsyilevät melkein aina sivuun aiheesta.
    🙂

    Jani 10.1.2013, 10:12

    Mutta aiheesta vielä sen verran että eikö tuo ravinnetalous saataisi kuntoon energiapuun korjuun jälkeen tekemällä samalla tuhkalannoitus ( + mahdolliset tarvittavat terveyslannoitukset). En sitten tiedä että miten nopeasti ajokonneeseen saa sitten sen levittimen vaihettua, mutta jos nopsaan kävis nii siinähän tulis hoiettua kaks kärpästä yhellä iskulla. Kustannuksetkin vois pienentyä kun ei taarviis konneita siirrellä nii paljoo.

    Pahoittelut jos vedin keskustelua ohi aiheen aiemmin 😉

    kari m 10.1.2013, 11:10

    Tuhkalannoitus on hyvä turvemailla, joilla puutetta on lähinnä kalista ja fosforista. Kivennäismailla kasvun minimitekijä on typpi, joka palaa energiatuotannossa taivaan tuuliin. Kangasmailla tarvitaan tuhkan lisäksi typpeä.

    Päätehakkualan hakkuutähteissä (erityisesti neulasissa) on typpeä jopa 250 kg/ha ja ensiharvennuskuusikoissa 80-90 kg. Vertailun vuoksi sanottakoon, että metsänlannoituksessa metsään levitetään typpeä noin 150 kg/ha, jonka vaikutusaika on 6-8 vuotta ja kasvuvaikutus kokonaisuudessaan noin 15-20 m3/ha.

    Timppa 10.1.2013, 11:35

    Paljonko esim Keski-Suomen korkeudella tuo typpilaskeuma on? Kuka tietää?

    Meillä päin äestys ja sen yhteydessä männyn kylvö on samanhintainren kuin kaivinkonelaikutus.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12