Ihmettelen aina joskus, mitä tarkoitetaan kun vaaditaan metsälakiin lisää vapauksia metsanomistajille. No, tietysti esim urbaaniharsinnan hyväksyntää kai.

Minulla on 49 vuoden kokemukset metsänomistajana. Aikanaan 60-luvulla hakkasin aukkoja niin voimakkaasti että naapurustoa hirvitti. No, harsintajätemetsiä uudistin.
Olen kaksi kertaa törmännyt siihen että metsälaki muka rajoittaisi toimintaani. Molemmilla kerroilla se osoittautui MHY:n neuvojan liialliseksi varovaisuudeksi.

Enemmän on haitannut aikanaan ns 2 pykälän talletuspakko ja nykyiset ilmoitusmenettelyt. Mutta nuo ilmoituksetkin sentään saa hoidelluksi ilman isoja ongelmia.

Väljennystä homma vaatii nimenomaan siksi että nykyisin ei oikein ole mahdollisuutta kotimaisten erikoispuiden kasvatukseen.
Ulkomaisten puiden kokeilua katsotaan enemmän läpi sormien, mutta nämä kotimaiset ovat mukamas roskapuita.
Kun näiden kolmen puulajin reaalihinnat vain ovat tippuneet vuosikymmeniä, olisi aika katsoa mitä kotimaisilla erikoispuilla saadaan aikaan.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Kaunis ajatus A.Jalkanen, mutta kuinka monta sellaista kuviota olet nähnyt joilla siemensyntyinen pihlaja muodostaa laadukkaan (=mekaaniseen jalostukseen kelpaavan) pääpuulajin? Minä en ole nähnyt yhtään. Mikä olisi pihlajataimikon vakiintumisraja?

Laatu on paljon muutakin kuin oksikkuuslaatua. Järeys on tärkein kriteeri. Se määrittää onko puusto tukkia vai kuitua. Moninkertaisissa tutkimuksissa on todettu, että lehtipuusekoitus pääsääntöisesti huonontaa havupuiden laatua ja houkuttelee hirvet paikalle. Hallan torjuntaan verhopuuston käyttö on sallittua ja perusteltua. Tosin hallanarat paikat ovat lopulta aika harvassa. Verhopuusto on myös tarpeeton jos viljeltyä tai luontaista kuusentaimikko ei ole…

Metsälaki jo nykyisin sallii tervalepän, hybridihaavan ja jalopuiden käytön uudistamisessa pääpuulajiksi. Emme ole kovin paljosta eri mieltä. Minä en vain hyväksyisi pihlajaa, harmaaleppää ja vesasyntyistä haapaa pääpuulajiksi. En myöskään hieskoivua parhailla kivennäismaiden kasvupaikoilla. Jos nämä puulajit sallittaisiin, niin kansantalouden tasolla söisimme lastemme leipää. Minä ainakin ajattelen, että metsän ovat meillä lapsiltamme lainassa. Nämä puulajit eivät ole perusteltuja vaikka energiapuun hinta nousisi jyrkästi. Pihlajan ja harmaalepän tuotos on murto-osa nykyisistä pääpuulajeista. Hieskoivu kasvaa myös merkittävästi rauduskoivua heikommin. Vesasyntyinen haavikko voi kasvaa hyvin motteja, mutta haavan energhiasisältö on noin 70% koivusta (kJ/motti) ja lisäksi se kuivuu huonosti, joka alentaa lämpöarvio edelleen.

Nyt täyty jo kirjautua kun täällä eräs väittää niin kiven kovaan rauduskoivun kasvavan hieskoivua paremmin, ja niin ei suinkaan aina ole.

Eräällä äskettäin harventamallani kuusi valtaisella kuviolla oli sekä raudus että hieskoivuja seassa (luontaisesti syntyneitä istutuksen jälkeen). Hieskoivujen vuosirenkaat olivat keskimäärin noin 1cm ja rauduskoivun noin puolet siitä eli voisin sanoa tuota ihan kohtuulliseksi kasvuksi. Kyseisellä kuviolla kuusikin kasvaa keskivertoa paremmin eli muapohja hyvä. Hieskoivuiksi nämä joutu MHY:n henkilökin toteamaan, vaikka ei sitä tahtonut aluksi uskoa. Kuuset olivat vielä pääosin kuituasteella eli tukkia ei vielä tullut kuin muutamista, ja hieskoivujen rungot olivat rinnankorkeus halkaisijaltaan lähes 30cm.

Muuten ihan asiaa puhut siinä että pääpuulajiksi ei oikein harmaalepästä tai pihlajasta ole, mutta seassa olen itekkiin molempia alkanut nyttemmin kasvattaa. Katotaan nyt että tullooko noista polttopuuta vai järeytyvätkö lahoamatta tukkiasteelle. Ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä -> istutus kuuset ei oo vielä kunnolla päässy heinikon sisästä poikkeen ja lepät pittuueltaan jo 3-5m (karsittu hieman puolenvälin yli) ja pihlajatkin pari metrisiä (karsittu puoleen väliin ja harvennuttu puskat siten että jokaisessa vain yks tai maks 2 tainta).

Jani, oliko tuo kuvio kivennäismaata, turvetta vai soistunutta kangasta? Jos se oli kangasmaata, niin oliko se maalajiltaan savea tai hienoa hiesua?

Vedenvaivaamalla maalla hieskoivu kasvaa yleensä rauduskoivua paremmin, jopa selvästi paremmin. Sama juttu myös savella ja hienolla hiesulla.