Keskustelut Metsänhoito Metsän ravinnetalous

Esillä 5 vastausta, 111 - 115 (kaikkiaan 115)
  • jees h-valta

    Ihan yksinkertaisesti seuraamalla valtakunnan asioita puuntuotanto- ja teollisuuden sektorilta. On aika hämmästyttävää Pete jos olet tuollaiseen tulokseen jostain päätynyt. Vaan tokihan niitä lopullisesti suljettuja sahauskapasiteetteja voidaan toki joskus ja jonkun toimesta vielä tarvitakkin. En vain käsitä miksi. Esim Englannissa sahatavaraa aletaan enenemissä määrin sahata itse. Yksi merkittävä vientimaamme. Saksassa samma här. Kaukoitä vetää hiukan paremmassa määrin nyt. Kotimaa sitten taas aivan aut.

    jees h-valta

    Ja mitä tulee siirtymään siitä kolmestakympistä viiteenkymppiin ikäluokkaa olen itse todennut tukkisaannoksi noin 50% viiskymppisellä. Kaksikymmentä lisävuotta ja aivan suotta.

    laurihääri

    Olen suurella mielenkiinnolla seurannut noita metsänvartijan kommentteja. Kuulostaa warrevahdin puheelta. Hänen metsänhoitotapansa vihjaa hienovaraisesti, ettei elannossa ole pienen rahan puutetta. Meille köyhemmille 70 vuoden tiliväli on pikkusen liian pitkä.

    Raha liikkuu ja käy pyydyksiin nykyään paremmin muualla kuin metsässä. Esim pörssipuolen johdannaisilla saattaa arvon muutos olla yhtenä päivänä useita kymmeniä prosentteja ylös- tai alaspäin. Kyllä sieltä taitava pelaaja elantonsa hankkii, ilman hikeä. Tai sitten häviää omaisuutensa ja jää vielä velkaa. Niinkin on käynyt.

    Mutta kun rahalla ei saa onnea. Ei saa. Saa vain vaihtoehtoja. Metsä, hiki ja hyvä mieli on yksi niistä.

    Omalta kannaltani opettavaisin ajanjakso oli 10 vuotta erään hyvin menestyneen mies-ja-ääni -firman palveluksessa. Sain yksinkertaisen ohjeen: ostat metsää ja hoidat sitä yhdessä parhaiden ammattimiesten kanssa siten, että kaikki hyvään metsänhoitoon kuuluvat työt tulevat huolella tehdyiksi, mutta paksua puuta saat hakata vain hänen henkilökohtaisella luvallaan.

    Muutamia satoja hehtaareita ehdittiin ostaa ennenkuin laki sen kielsi. Metsäkauppa oli siihen aikaan huono, jos ei jo ensimmäisessä (pienessä) hakkuussa tilan hinta irronnut.

    Sinä kymmenvuotiskautena tuli tutuksi mikä merkitys on maan viljavuudella. Toinen palsta kasvaa 10 vuodessa 150 m3/ha tukkipuuta ja toinen hätäselti 15 m3 kuitua. Helpompi on nostaa hyvällä maalla hehtaarikasvua 10 m3:sta viiteentoista (+5 m3/v) kuin saada se karukko kasvamaan edes sitä viittä.

    Karua maata ei saa kasvamaan edes rahan voimalla, mutta on siinä kasvun virittämisessä ja optimiinsa saamisessa silti oma mielenkiintonsa.

    (Kirjoitusvirheitä korjattu)

    Gla

    Jees: ”Glalta vosi kysyä että minkähän mukaan se sitten tehdään?
    Olen vain ollut huomaavani että sen valinnan taitaa tehdä aivan joku muu pääasiassa kuin metsänomistaja. Ja AINA sama puulaji. Lähes.”

    Olet oikeassa. Puulajivalinta tehdään usein tämän hetken tilanteen mukaan. Lisäksi osalla valinnan tekee hirviporukat maanomistajan puolesta ja loput seuraa muotia.

    Tässä keskustelussa on kuitenkin kyse siitä, miten asian tulisi olla.

    jees h-valta

    Siksipä Glalle kuten muillekkin kertauksena vielä: Seuratkaa ja miettikää mihin suuntaan metsäsektoria ollaan varsinkin isoissa metsäglustereisssa nyt viemässä. Kannattaa miettiä nyt ja laittaa kilpailukyky markkinoille omissaan kuntoon. Bisnes on juuri sitä laatua. Sitä tarjotaan mitä tarvitaan. Silloin siitä saa kapitaalia moneen muuhun värkkäämiseen. Eläissään. Se ompi myös sitä elämänhallintaa ja laatua. Tämä on ilmainen ihan oma neuvo joka tosin perustuu jopa konsultaatio-Pöyryn kaltaisiin visionääreihin.

Esillä 5 vastausta, 111 - 115 (kaikkiaan 115)