› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän ravinnetalous

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12
  • jees h-valta 8.1.2013, 10:12

    Siksi niistä kuuluu saada rahallinen korvaus.

    Anton Chigurh 8.1.2013, 10:43

    Tuon täydellisen tolkuttomuuden (ketkähän lienevät ne tolkuttomat mullikat tuonkin ääliömäisyyden takana? …myyrätuhovastaava, kasvuvastaava, risuvastaava…) lisäksi metsäekosysteemimme sietokykyyn nähden kymmenkertainen sorkkaeläinkanta on valikoivalla laidunnuksellaan aiheuttanut itseään ruokkivan kierteen. Hitaasti hajoava kuusen hapan neulaskarike on lisääntynyt ja emäksinen maan viljavuutta lisäävä lehtipuiden karike vähentynyt. Maaperän ravinnekierto on hidastunut, maaperä on köyhtynyt; viljavaan maaperään sopeutuneet lajit joutuvat väistymään ravinneköyhän maaperän lajien tieltä.

    Tuota rataa kun jatketaan, niin kohta on jäljellä pelkkä musta mura. Poltetun maan taktiikka.

    Leevi Sytky 8.1.2013, 11:28

    Aloituksen linkin uutinen on näköjään tullut myös Metsälehden metsäuutisiin.

    Pete 8.1.2013, 11:44

    AC, mihn perustat väitteesi? Lehtipuun osuus metsissä on jatkuvasti lisääntynyt hoitamattomuuden ja lehtpuusekoituksen suosimisen johdosta. Puhtaita kuusikoita on todella harvassa, varsinkin nuoria sellaisia. Lisäksi Suomen metsämään viljavuus on ollut jo vuosikymmenet paranemaan päin. Tämä on fakta.

    Vaikka istutuskuusikkoa hoitaisi hyvinkin tehokkaasti, niin puhtaana kuusikkona ne ovat kiertoajan aikana yleensä vain 20v ajan. Todella harvassa ovat ne jotka pitävät kuusentaimikot täysin puhtaana ja hyvinkin onnistuneen viljelyn jälkeen menee 20v ennenkuin puusto sulketuu.

    Timppa 8.1.2013, 12:29

    Ainakin omat havainnot tukevat AC:n käsitystä, että lehtipuun osuus on pienentynyt. Entisissä harsintametsissä oli paljon koivua ja haapaa. Nyt niiden tilalle uudistetuissa kuusikoissa lehtipuuta on yleensäå vähän. Jos hirvet eivät syö, niin perkaajat raivaavat sen lehtipuun.
    Toinen kysymys on se, että mikä se ravintotase on, jos latvamassaa ei kertää pois. Taivaaltakin tulee typpeä ym. Siinä mielessä saattaa AC liioitella.

    Käytännön myyntipäätöksiä tekevän kannalta olisi mukava nähdä esimerkkilaskelma, missä tulopuolella on se lavamassan myyntitulo ja istutustyön helpottuminen ja vastaavasti menopuolella se kasvutappio. Silloin olisi ainakin jotain konkreettista. Itse olen suhtautunut tuon latvamassan myyntiin niin, ettei sillä myyntitulolla ole niinkään merkitystä vaan sillä, että saadaan uudelle taimikolle mahdollisimman hyvä alku.

    jees h-valta 8.1.2013, 12:49

    Timpan kaas samoilla linjoilla. Tosin en aivan väheksy latvustavaran merkitystä tilin kohentajanakaan. Viimeksi siitä merkattiin 8 euroa motille. Mutta isoin hyvä asia on taimetuksen tasainen onnistuminen. Ensin tietysti muokkaus. Joka helpompaa sekin.

    A.Jalkanen 8.1.2013, 13:16

    Lisää aiheesta ja muutakin mielenkiintoista asiaa on tämän sivun:
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/121220_metsalaki.html

    oikeasta laidasta avautuvassa linkissä:
    http://www.mmm.fi/attachments/metsat/6D4g6z0JC/121220_mlaki_vaik_arviointi_UUSI.pdf

    Huomionarvoista on esimerkiksi se että avohakkuu itsessään lisää ravinteiden hävikkiä kasvupaikalta aika lailla, eri-ikäishakkuu vähemmän. Toisaalta jos eri-ikäishakkuu johtaa kuusen osuuden kasvuun metsässä, se hidastaa happamalla karikkeellaan ravinnekiertoa. Siksi erkkimetsässäkin tulisi olla mäntyä ja lehtipuusekoitusta. Se parantaa lisäksi uudistumista: lisää valoa ja vähemmän hapanta kariketta.

    Korpituvan Taneli 8.1.2013, 13:20

    Risujen keräilyn vaikutuksista ravinnetalouteen on ollutkin aika vähän tietoa. Nyt kun sitä alkaa olla, se on syytä ottaa vakavasti.

    Miten sitten muuten ravinnetalouteen on vaikutettu metsän käsittelyillä eri aikoina?
    Toimenpiteitten vaikutus on ollut aika paljon ristikkäistä. Hakkuut sinänsähän vapauttavat ravinteita, ellei oksia kerätä.
    Lehtipuun osuus harsintametsissä oli tosiaankin melko suuri. Toisaalta aukkohakkuut ovat vain lisänneet nuoren lehtipuun määrää. Eikä raivauskaan aina ole haitaksi, vapauttaahan se risupuun kiertoon tehokkaasti ja vesottuminen pitää kuitenkin huolen lehtikarikkeen määrästä.

    Eniten hallaa ravinnetaloudelle on tehty niissä kuusimetsissä, joita ei ole käsitelty ollenkaan. Siellähän on tapettu lehtipuun lisäksi kaikki maanpinnankin kasvillisuus. Jäljelle on jäänyt vain hapan kuusenneulaskarike, joka yksinään ei ymmärrä maatua ollenkaan.

    Hirvien osuus ravinnetalouteen lienee kuitenkin minimaalinen. Risatutkin lehtipuut tuottavat lehti ja oksakariketta. Ehkä tulevaisuudessa hirvienkin vaikutus lisääntyy, jos kuusen viljelyä liian karuille maille jatketaan, hirvivaaran takia.
    Hirvi on kyllä suuri uhka metsätaloudelle, mutta ei niinkään ravinnetalouden kautta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Gla 8.1.2013, 13:24

    Timppa: ”Ainakin omat havainnot tukevat AC:n käsitystä, että lehtipuun osuus on pienentynyt.”

    Metlan tilastojen mukaan näin ei ole käynyt.

    metsänvartija 8.1.2013, 13:34

    Nykymetsätalous on metsänomistajalle tosiaankin epämääräistä.

    Metsämaa köyhtyy ja koneellinen korjuu aiheuttaa runko sekä juuristo vauriot.

    Raivausjätteen erittäin positiivisen, lannoittavan vaikutuksen ovat myöntäneet useat tahot. Mm. lannoiteyhtön edustaja.

    Valitettavasti kustannuskriisi (työn sosiaalikustannukset ja kova verotus) on ajanut nykykäsittelyyn.

    Parhaimman tuloksen egologisesti ja ekonomisesti saa oppinut metsänomistaja.

    Metsänvartijan palkkaaminen on hyvä ratkaisu isoille tiloille/yhdistämällä useampia pieniä tiloja hoitoalueeksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)
1 2 3 … 10 11 12