Keskustelut Metsänhoito Metsän kasvatus

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Metsän kasvatus

    Näilläkin palstoilla on käyty asiasta keskustelua moneen suuntaan. Ja hyvä niin. Uusia ajatuksia on mielenkiintoista lukea.

    Minä kuitenkin luota vanhoihin oppeihin lukuunottamatta metsän uudistamista. Joskus takavuosina vannottiin istutuksen puolesta. Nyt on luontainen uudistaminen ja kylvö hyväksytty ihan tasavertaisiksi vaihtoehdoiksi tilanteesta riippuen. Maanmuokkausmenetelmät ovat kehittyneet kuokkalaikutuksen ajoista.. Joten hyvän taimikon aikaansaaminen ei ole ongelma.

    Mutta miten siitä eteenpäin. Lähdetään maan tuottokyvystä. Siitä on tehty käytännönkin tutkimuksia ihan ansiokkaasti. Jos erityisiä syitä ei ole, niin minulla ainakin ensiharvennus ja sen jälkeen 1-2 myöhempää harvennennusta ihan perinteiseen tyyliin. Sitten päätehakkuu. Maan tuottokyky käytetään hyväksi. Ja siellä tulopuolellakin näyttää kohtalaiselta.

    Toki en sitä koko kiertoaikaa yhden kuvion osalta ehdi seuraamaan. Mutta kokonaisuudessaan.

  • Korpituvan Taneli

    Missäs vaiheessa luontainen uudistus ja kylvö ovat pannassa olleet?

    Minä ainakin tein konekylvön 1995. Toki olisi ollut järkevämpää istuttaa, mutta nousihan sinne männikkö näinkin kun malttoi odottaa, perata moneen kertaan ja täydentää istuttaen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hyöteikkö

    Terve Taneli!

    Eivät luontainen uudistus ja kylvö ole pannassa olleet. En sitä väittänytkään.

    Pääasiallinen keskustelun avauksen tarkoitus oli tuo maan tuottokyvyn hyödyntäminen pitkällä tähtäimellä. Ei minkään yksittäisen kuvion uudistaminen.

    ”Maailman menoa on katsottava vähän suuremmasta näkökulmasta”. Näinhän se Konsta Pylkkänen taisi joskus todeta.

    Metsäkupsa

    Kyllä maan tuoton yhden kuvion osalta ehtii istuttajakin rehevällä maalla näkemään.Itselläni on 40-vuotias kuusikko kuvio,jota olin 15-vuotiaana istuttamassa.Nyt kahdesti harvennettu, tukkimetsä,itsellä vielä 10-vuotta kansaneläkkeelle.Silloin kuusikko uudistukypsä,kuution puita,jos luoja suo.

    Hyöteikkö

    Metsäkupsa on minun laskutaitoni mukaan 55 vuotias. Ei ihan mikään mahdoton ajatus, että eläkepäivien kunniaksi kuution puut kartuttavat eläketiliä. Mutta ei myöskään ihan tavanomaista. Hehtarikohtainen puumäärä kyllä kiinnostaisi.

    Toivotan hyviä työvuosia. Tervetuloa sitten meidän seniorien joukkoon.

    Visakallo

    On kiistaton tosiasia, että puiden kasvu on Suomessa nyt selvästi nopeampaa kuin aikaisemmin.
    Syitä tähän on monia.
    Parempi siementen ja taimien alkuperä, parempi maannuokkaus ja siinä erityisesti mätästäminen.
    Vesitalouskin tulee hyvillä koneilla hoidettua kunnolla.
    Ilmaston lämpenemisellä ja ilman puhdistumisella on puunkasvulle osaltaan myönteinen vaikutus.
    Jos omistaja älyää vielä tehdä tai teettää varhaisperkauksen, taimikonhoidon, ensi- tai energiapuuharvennuksen sekä toisen harvennuksen ajoissa ja riittävän tehokkaana, on lopputuloksena jopa puolet lyhyempi kiertoaika, mihin meillä on joskus totuttu.

    kuusessa ollaan

    Niin, metsäkoulun harjoitteluaikanani -84 varhaisperkaamani männyntaimikon ensiharvensin 2011, sukulaisen tiluksille peltoon -89 istutetut kuusikot olen ollut käymässä läpi samana vuonna.
    Nyt männikkö saavuttanut vajaan tukin koon, kuusikko jo kahden.
    Voi hyvinkin olla, että noiden kuusikoiden uudistuksen tulen vielä näkemään, männikön en. Itse ensiharventamani männiköt ehkä ehdin uudistaa.

    Metsänkasvatuksessa edesmenneen isäni (syntyi sotavuosina) ja itseni aikana on mennyt monia vaiheita ja käännöksiä.
    -koivuviha ja armottomat halkotalkoot
    -männyn suuret kulotukset ja kylvöt (joiden laadukkaita satoja nyt korjataan)
    -istutusbuumi ja männyntaimien tunku joka aurausaukkoon ja peltoon
    -koivikoiden perustamiset pelloille
    -täyskäännös ja luontaisen uudistamisen suosiminen (siemen/suojuspuuasennot)
    -konekylvön saapuminen
    -kuusen istutus peltoon
    -rankka mätästys ja kuusen istutuksen villiintyminen liian karuillekin maille, jotta saadaan nopeampi kasvuunlähtö
    -kääntömätästyksen tulo
    -kannonnoston tulo
    -valtaisa energiapuubuumi, kaikki risut kasalle, hinnalla millä tahansa

    Nyt ihmetellään kaikkien näiden yhteisvaikutusta suomalaiseen metsäluontoon ja mietitään onko mitään opittu.

    pihkatappi

    -rankka mätästys ja kuusen istutuksen villiintyminen liian karuillekin maille, jotta saadaan nopeampi kasvuunlähtö

    Öö, eikös niitä kuusia istutettu hirvien takia sinne puolukkakankaille.

    Pelloille tungettiin mäntyä ja yleensäkin MT+ pohjille laitettiin mäntyä 70 luvulla. Kuusitukin hinta oli umpisurkea.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)