Kuten @Gla totesi niin eikös NNA:ta käyttämällä uudistus kannata aina jättää tekemättä? Jos jotain puita tulee niin investoinnin (0€) tuoma korko on ääretön.

Ei NNA sitä tarkoita, että pyrkisimme korkoa maksimoimaan. Maksimoimme mahdollisimman arvokasta puumäärää metsänomistajan vaihtoehtoiset tuotot huomioiden. Tulojen ja menojen nykyarvoa, jossa korko ottaa vaihtoehtoiset ansaitsemismahdollisuudet huomioon ja kaikki metsätalouden tuotot ja kulut niin oikeina kuin suinkin on mahdollista.

Metsätalous on integroitava muuhun talouteen, mulla tavalla parasta taloudellista tulosta ei voida kokonaistaloudesta saavuttaa. Mitä iloa suurista tuloista metsässä on, jos toisaalla olemme hävinneet kasin verroin.

Minun pitäisi AJ hävetä liiasta provosoinnista, jos sinusta tuolta tuntuu. Mitään häpeäpaalua en hakenut. Kysyin lähinnä sitä, joko olen provosoinut niin, että olet tuskastunut.

On ihan terveellistä mennä välillä epämukavuusalueelle jotta kehittyy, ja jopa hieman hävetä, jos tulee kirjoiteltua mitä sattuu. Oppimassahan täällä ollaan, mutta: huvin vuoksi myös, joten huumori ja provosointi ovat myös sallittuja ja jopa toivottavia. ?

Mitäpä Taloustaito suositteli? Tuskin ainakaan otsikon mukaista mallia!

Tuohon väliin on todettava, että mehtäukon ei tarvitse peruutella pitkiä pätkiä ”uraputkessa”. No, putki sinällään olisi suorahko ja pakitustaitoa löytyisi rekkakortin verran.

Toimet metsissä ovat loppuin lopuksi selkeitä,valinnat loksahtavat luonnostaan kokemuksen ja tiedon valinnoin.Kierto toimii lohkolla ja toisella luontoa avittaen. Laiminlyönti kerryttää lopulta sellaiset mittasuhteet, että pohjahan putoaa väistämättä.

On sillä kemeralla tietenkin vaikutusta th:n tekemiseen.  Vaikka osa siitä meneekin muiden toimijoiden hyödyksi kuin mo:n ja sen hoidettavan taimikon.

Talousmetsien ja muita arvoja  painottavien metsänhoitotapojen vertailu ei oikein onnistu , kun siinä on useimmiten kyseessä keskenään ristiriitaiset tavoitteet, ei välttämätttä mutta kuitenkin yleensä.  Siksi Jyväskylässä tehdyn tutkimuksen  ”suositus” ei sovi yleistettäväksi.  Eikä se muutenkaan vaikuta kovin pitkälle harkitulta. Jk:n tuomat ongelmat lisääntyisi tulevaisuudessa , jos siitä tulisi vallitseva mh-menetelmä.  Kuusettuminen ja lisääntyvät korjuukerrat ei sovi nykyiseeen toimintaympäristöön.  Sekametsien suosiminen ei sekään ole jk:n vahvimpia puolia, jne.

NNA-laskelmallakin saadaan niin haluttaessa mikä tahansa tapa näyttämään tuloksen kannalta paremmalta kuin joku toinen, jos lähtöarvot valitaan päämäärään sopiviksi.  Jos ei oteta huomioon todellisia tilanteita, niin pieleen menee.   Esim. korjuukulujen ero, jäävän puuston pääoma-arvo, jäävän puuston kasvatuskelpoisuus, maapohjan tuottokyky, todelliset th-kulut, tasaikäisen metsän kasvulisä(jalostuslisä), myös tasaikäisen  metsän  hakkuut  optimoituna yms.   Kaikki vaikuttaa lopputulokseen .      Vaihtoehtoiseen sijoitustuottoon vertaaminenkin voi olla hankalaa, jos sen riskitaso on esim. ihan erilainen tai jossain toisessa tilanteessa halutaan sijoituksia hajauttaa ; silloin metsän kasvatukseen (ostaa vaikka hyviä taimia) sijoittaminen voi olla hyvä ratkaisu .