JK:kin on hyvä lisä keinovalikoimiin mutta kun nyt vaikuttaa siltä, että jotkut koettaa saada sen vallitsevaksi ja jopa ainoaksi sallituksi mh-menetelmäksi väärin perustein, niin sitä pitää vastustaa faktapohjalta.

Nuoret metsät menee pilalle , jos harvennuksia ei tehdä. Ei niistä tule mitään hienoja suojelumetsiä muutaman 10-vuoden päästä hoitamattomina.  Kuusiporan vallottamia kuusikoita ja itseharvennuksen vioittamia metsiä. Luonnontuhojen , ötököiden ym. vitsauksien määrä lisääntyy hoitamattomissa metsissä eikä ne kelpaa virkistysmetsiksikään.  Sama juttu esim. liian harvaksi hakatuissa rehevissä kuusikoissa, kun heinät ja muu ryönä valtaa pensaskerroksen.

Kun nyt turpeen nosto tyrehtyy, niin  juuri mitään muuta kotimaista uusiutuvaa luonnonvaraa ei jää jäljelle kuin metsät. Niiden hoidosta kannattaa huolehtia.

Lakeja ja valvontaa, sitä te haluatte. Entä jos käännettäisiin ajatusmallia täysin toiseen suuntaan? Annetaan täysi vapaus omistamiseen ja suojellaan omistajan oikeutta? Jos investoinnit ovat kannattavia, kukaan ei jätä niitä tekemättä, ei metsässäkään.

Miten investoinnit sitten saadaan kannattaviksi? Mikä valtion rooli siinä on? Palstalla paljon perätään muun muassa hirvi- ja peurakantojen rajoittamista. Keskustellaan Kemera-tuesta. Anteeksi nyt vain, mutta nämä ovat pientä näpertelyä metsätalouden kokonaiskannattavuudessa. Kukaan ei palstalla puhu siitä miten omistamisen verotus on kehittynyt viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Lääke kannustaa metsänomistajia investoimaan, on pääomatuloverojen ja työn verotuksen reilu keventäminen. Edelleen korostan, että kukaan sijoittaja ei jätä investointia tekemättä, jos se on kannattava, ei edes metsässä. Nyt suuressa osassa tätä isoa maata perinteisen metsätalouden investoinnit ei ole kannattavia kohtuullisellakaan korolla huomioiden tulevaisuuden riskit.

Nyt kun valtio velkaantuu vauhdilla, on selvää, että se johtaa joko veronkorotuksiin tai leikkauksiin. Kun metsänkasvatus on hyvinkin pitkäjänteinen sijoitus, pitäisi sijoittajalle turvata pitkä, yli hallituskausien ylittävä, näkymä tulevasta. Välillä huudetaan turvemaiden hakkuurajoituksista, välillä kiinteistöverosta metsiin jne., ei sijoittaja voi näiden riskien toteutumiselle ummistaa silmiään.

Aloituksen aiheen huoli on todellinen. En kannata sinällään olenkaan valvontaa ja holhoamista, mutta jos/kun asianosaisista tietty joukkio ei ymmärrä vastuutaan, tuntuvat sanktiot pitäisi olla mahdollisia. Ja ne, jotka ovat muodossa jos toisessa käyttäneet yhteiskunnan varoja metsä-omaisuutensa lihotukseen, sitä suuremmalla syyllä.

Tuohon AJ:n toteamukseen metsäkuvioiden eri tavoitteista.

Yhteistä näille kaikille eri tavoitteille vaikuttaa olevan, että ne tulevat ulkoa annettuina.

Myöskään tavoitteen asettaja ei ole valmis järkevällä tavalla korvaamaan, metsänomistajan tulonmenetyksiä.

Kerrot AJ olevasi tutkija. Eikö tutkija ole henkilö, joka kyseenalaistaa kaiken – ainakin kaiken, josta ei ole johdonmukaista pitävää näyttöä. Kun otat voimakkaan spekulatiivisesti kantaa erilaisiin metsätalouden kysymyksiin – niin joudun kysymään itseltäni, kenen etua ajat. Omia pyrkimyksiäsikö johonkin – vai?

Olen ymmärtänyt, että tutkijat ottavat varovasti kantaa kysymyksiin, josta näyttö ei ole yksiselitteinen. Ainakin niin, että tähän ja tähän perustuen, tältä ja tältä näyttää.