Keskustelut Metsänhoito Metsän jaksollinen kasvatus ilman uudistamista

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 72)
  • A.Jalkanen

    Kyllä metsälakia pitää valvoa. Uudistamisvelvoite hoidettu -ilmoituksen voi palauttaa. Toinen tapa on lisätä valvontaa, eli suurentaa tarkastusotosta joka kohdistuu metsänkäyttöilmoituksiin. Nykyaikaisempi tapa ehkä on hyödyntää juuri satelliittikuvia ja droneja.

    Paperiteollisuus vähenee, ehkä kartonkikin, mutta kyllä mekaanisella puolella, sellussa ja kemian puolella on mahdollisuuksia. Ellei näitä käytetä, mitä meille jää sellaista mitä muilla ei ole? Puhdas luonto ja siihen perustuva matkailu.

    Puuki

    JK:kin on hyvä lisä keinovalikoimiin mutta kun nyt vaikuttaa siltä, että jotkut koettaa saada sen vallitsevaksi ja jopa ainoaksi sallituksi mh-menetelmäksi väärin perustein, niin sitä pitää vastustaa faktapohjalta.

    Nuoret metsät menee pilalle , jos harvennuksia ei tehdä. Ei niistä tule mitään hienoja suojelumetsiä muutaman 10-vuoden päästä hoitamattomina.  Kuusiporan vallottamia kuusikoita ja itseharvennuksen vioittamia metsiä. Luonnontuhojen , ötököiden ym. vitsauksien määrä lisääntyy hoitamattomissa metsissä eikä ne kelpaa virkistysmetsiksikään.  Sama juttu esim. liian harvaksi hakatuissa rehevissä kuusikoissa, kun heinät ja muu ryönä valtaa pensaskerroksen.

    Kun nyt turpeen nosto tyrehtyy, niin  juuri mitään muuta kotimaista uusiutuvaa luonnonvaraa ei jää jäljelle kuin metsät. Niiden hoidosta kannattaa huolehtia.

    A.Jalkanen

    Eri metsiköillä on erilaiset tavoitteet sen suhteen, mitä niissä tuotetaan. Suojelumetsät, tärkeät elinympäristöt, maisemametsät, pintavalutuskentät, puuntuotantoalueet ovat pääosin eri kuvioita, vaikka samassakin metsikössä voidaan rajoitetusti tuottaa eri hyödykkeitä. Tilannetta hahmottaa käsite ”tuotantomahdollisuuksien käyrä” joka kuvaa vaihtosuhdetta kahden eri hyödykkeen välillä.

    Myös peitteisellä mallilla on oma käyttöalueensa sellaisissa kohteissa, joissa ei eri syistä haluta tehdä avohakkuuta.

    Näätä

    Lakeja ja valvontaa, sitä te haluatte. Entä jos käännettäisiin ajatusmallia täysin toiseen suuntaan? Annetaan täysi vapaus omistamiseen ja suojellaan omistajan oikeutta? Jos investoinnit ovat kannattavia, kukaan ei jätä niitä tekemättä, ei metsässäkään.

    Miten investoinnit sitten saadaan kannattaviksi? Mikä valtion rooli siinä on? Palstalla paljon perätään muun muassa hirvi- ja peurakantojen rajoittamista. Keskustellaan Kemera-tuesta. Anteeksi nyt vain, mutta nämä ovat pientä näpertelyä metsätalouden kokonaiskannattavuudessa. Kukaan ei palstalla puhu siitä miten omistamisen verotus on kehittynyt viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana. Lääke kannustaa metsänomistajia investoimaan, on pääomatuloverojen ja työn verotuksen reilu keventäminen. Edelleen korostan, että kukaan sijoittaja ei jätä investointia tekemättä, jos se on kannattava, ei edes metsässä. Nyt suuressa osassa tätä isoa maata perinteisen metsätalouden investoinnit ei ole kannattavia kohtuullisellakaan korolla huomioiden tulevaisuuden riskit.

    Nyt kun valtio velkaantuu vauhdilla, on selvää, että se johtaa joko veronkorotuksiin tai leikkauksiin. Kun metsänkasvatus on hyvinkin pitkäjänteinen sijoitus, pitäisi sijoittajalle turvata pitkä, yli hallituskausien ylittävä, näkymä tulevasta. Välillä huudetaan turvemaiden hakkuurajoituksista, välillä kiinteistöverosta metsiin jne., ei sijoittaja voi näiden riskien toteutumiselle ummistaa silmiään.

     

    Gla

    En voi välttää ajatusta, että joku koronlaskija olettaa heikolla uudistamisella saavansa paremman NNA:n kuin tunnollisempi hoitaja. Teoriassa kannattavuus paranee, jos vaikka 800 kasvatuskelpoista runkoa kuviolle jostain tipahtaa. Mikä käytännössä on tulos, siinä oma riskienhallintani puoltaa nopeampaa ja enemmän puuta tuottavaa vaihtoehtoa.

    mehtäukko

    Aloituksen aiheen huoli on todellinen. En kannata sinällään olenkaan valvontaa ja holhoamista, mutta jos/kun asianosaisista tietty joukkio ei ymmärrä vastuutaan, tuntuvat sanktiot pitäisi olla mahdollisia. Ja ne, jotka ovat muodossa jos toisessa käyttäneet yhteiskunnan varoja metsä-omaisuutensa lihotukseen, sitä suuremmalla syyllä.

    Puuki

    Metsien perintövero tulisi poistaa kokonaan. Pitkän aikavälin alkutuontoa, joka ei kaipaa verotuksen tuomia lisämenoja koska metsien puun talouskäytössä  valtio on jo muutenkin suurempi tulonsaaja kuin mo kiertoajan mittaisessa ”kvartaalien pötkössä”.

    Kemera on pääosin tukea metsäteollisuudelle joten se ei ole kovin hyvä lisä mo:n metsänkasvatuksen motivointiin.   Lisäporkkanat olisi tietysti parempi kannustin kuin lisävalvonta joka lisäisi kustannuksia sekin osaltaan.

    Puun hinta on romahtanut. Verotuksen puolelta metsävähennys on osin sitä tullut paikkaamaan.  Vastaava kompensaatio puuttuu mm. perityille metsille.   Muuten ihan yliverotettuja on metsätulot koska keskimäärin mo:t on keskitulon alapuolella olevia .

    Uudistamisen ja taimikonhoidon verovähennys esim. kaksinkertaisena ei olisi pahitteeksi lisäämään tulevaisuuden metsän odotettavissa olevaa tuloa ja myös verotuloja, samoin eh-tulojen verottomuus jota osin kokeiltiinkin jokin aika sitten. (Mutta se ei saisi valua ostajille, kuten NMH:n kemeran kävi aiemmin)  .  Se olisi ihan järkeenkäypää koska n.25- 30 vuoden odotuskin maksaa eikä halpa kantohinta sitä kunnolla vielä siinä vaiheessa korvaa.

    Nykyhallituksen aikaan noita taloutta tukevia toimenpiteitä on turha odottaa mutta ehkä joskus myöhemmin…

    Perassic Park

    Tuohon AJ:n toteamukseen metsäkuvioiden eri tavoitteista.

    Yhteistä näille kaikille eri tavoitteille vaikuttaa olevan, että ne tulevat ulkoa annettuina.

    Myöskään tavoitteen asettaja ei ole valmis järkevällä tavalla korvaamaan, metsänomistajan tulonmenetyksiä.

    A.Jalkanen

    PP: kirjoittaessani tarkoitin nimenomaan metsänomistajan omia tavoitteita, ei ulkoa annettuja. Lainlaatijat, etujärjestöt ja sidosryhmät katsovat asioita omalta kantiltaan, mutta tilakohtainen ja kuviokohtainen metsäsuunnittelu aina metsän omistajan kantilta. Tietenkin ulkoa tulevat rajoitteet huomioiden. Olen samaa mieltä tuosta että toisinaan ulkoa tulee rajoitteita ilman maksuhalukkuutta, ja itsekin olen tuonut toistuvasti esille esimerkin: EU-tason hiilinielun vertailutasovaatimukset.

    Reima Ranta

    Kerrot AJ olevasi tutkija. Eikö tutkija ole henkilö, joka kyseenalaistaa kaiken – ainakin kaiken, josta ei ole johdonmukaista pitävää näyttöä. Kun otat voimakkaan spekulatiivisesti kantaa erilaisiin metsätalouden kysymyksiin – niin joudun kysymään itseltäni, kenen etua ajat. Omia pyrkimyksiäsikö johonkin – vai?

    Olen ymmärtänyt, että tutkijat ottavat varovasti kantaa kysymyksiin, josta näyttö ei ole yksiselitteinen. Ainakin niin, että tähän ja tähän perustuen, tältä ja tältä näyttää.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 72)