Keskustelut Metsänhoito Metsän istutuksen kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
  • Metsän istutuksen kannattavuus

    Metsän istutus kausi on Oulun läänissä kuumimmillaan.

    Taimipisneksessä liikkuu paljon rahaa.

    Metsänomistajien maille istutetaan etupäässä männyn ja kuusen taimia.

    Keinollinen metsänistutus on ollut vakiintuneissa metsänkäsittelymenetelmissä lähes automaattista 1950- luvulta asti.

    Istutuksen kustannuslaskentaa laskien metsänviljelyn kannattavuutta on tehty hyvin harvoin, eli miten metsänuudistaminen Pohjois-Suomessa kannattaa.

    Yhden männyntaimen kustannus Pohjois-Suomessa on noin 0,5 euroa/taimi kaikki materiaali, istutus ja välityspalkkioineen, josta taimen hinta alle kolmannes, istutus alle kolmannes ja muut kustannukset loput. Istutuksen kustannukset ovat 1250 euroa hehtaaria kohti.

    Istutetut taimet tuottavat kantorahatuloa Pohjois- Suomessa oletuksena 100 vuoden päästä nykyrahassa 6000 euroa hehtaarille.

    Keinollisen metsänistutuksen riskejä on vaikea laskea tälle 100 vuoden jaksolle. Ne voitaneen nyt jättää huomioimatta.

    Metsänuudistaminen on kylläkin nykyisin paremmin mahdollista luontaista uudistamista käyttäen, jolloin tämä 1250 euroa hehtaarille jää kuluna pois metsänuudistamisesta.

    Luontaisen uudistamisen menetelmät vaativat kylläkin suurempaa ammattitaitoa metsänhoidossa ja hakkuissa kuin istutusmetsätalous.

    Puutuottajan on tarkoituksen mukaista tavoitella vähintään 7 % korkoa investoinneille, mitä tässä investoinnissa tavoitellaan.

    Kysynkin, kannattaako keinollisesti metsänistutus puuntuottajat metsänomistajalle tässä todellisessa esimerkissä?

    Osattasko täällä kertoa?

    Mitä muuta tulisi huomioida?

  • MJO

    Tervaroso kiteytti asian hyvin.
    Jos kysymys ei ole puhtaasti harrastuksesta, on oma työ ehdottomasti hinnoiteltava.
    Muuten kannattavuuslaskelmista ei saa vertailukelpoisia, eli saattaa joskus pettää pahastikin itseään.
    Lähetetty: 45 min sitten
    Lähettäjä: Puun takaa

    Samaa mielta, mutta mielestani sillakin pettaa pahasti itseaan, jos hinnoittelee oman tyon yhta korkeaksi, kuin esim. MHY:n laskutus istutustyosta.

    Siita vain tarjoamaan istutustyota 450e/ha istuttajalle jaa kateen hehtaarilta. Voi olla tyot vahissa?

    Visakallo

    Oman työn hinnoittelussa pitää luonnollisesti huomioida vierastyön verovähennysvaikutukset ja taas toisaalta omassa työssä säästyvät työnantajakulut.

    MJO

    Oman työn hinnoittelussa pitää luonnollisesti huomioida vierastyön verovähennysvaikutukset ja taas toisaalta omassa työssä säästyvät työnantajakulut.

    Lähettäjä: Puun takaa

    Omassa tyossa saatyvat. Tyonjohtaja/valvontakulut, urakoivan firman katteet, tyontekijan tyonantaja kulut seka tyontekijan verot. Ero voi olla 4 x tyontekijan kateen jaava raha verrattuna metsanomistajan maksama hinta.

    MHY:n metsuri saa kateen ehka 5 c/taimi kaikkien kulujen jalkeen, mutta MO maksaa 20 c/taimi.

    Raivaaja

    Oman metsän istuttamisesta pahimmillaan ei saa muuta kuin päänsärkyä. Kävin juuri yhden aukon katsomassa. Alunperin kuusta istutettu ja sen tuhosi halla. Mäntyä istettu jälkikäteen ja sen tuhosi hirvi. Koivua näyttää nousevan mutta sekin on kelvannut hirvelle. Onneksi pieni aukko mutta ei ole helppoa muutenkaan. Aina näyttää jollekin kelpaavan vasta istutetut taimetkin.

    MJO

    Oman metsän istuttamisesta pahimmillaan ei saa muuta kuin päänsärkyä. Kävin juuri yhden aukon katsomassa. Alunperin kuusta istutettu ja sen tuhosi halla. Mäntyä istettu jälkikäteen ja sen tuhosi hirvi. Koivua näyttää nousevan mutta sekin on kelvannut hirvelle. Onneksi pieni aukko mutta ei ole helppoa muutenkaan. Aina näyttää jollekin kelpaavan vasta istutetut taimetkin.

    Tuskin vieraan istuttamat ovat sen paremmin suojattu noilta?

    Raivaaja

    Lähinnä tarkoitin että oman metsän istutuksen epäonnistuminen aiheuttaa päänsärkyä, naapurin ei.

    Burl

    Ainakin yrittäjähenkisessä metsätaloudessa on oman työn hinta jotenkin määriteltävä, jos tähdätään järkevään toimintaan.

    Oman työn hinnan voi laskea monella tavalla. Ellei sitä vallan harrastukseksi ajattele, yksinkertaisinta lienee ottaa vertailukohdaksi työn hinta ulkopuolisella teetettynä ja tämäkin ottaen huomioon, sisältyykö suunnittelu- ja työnjohtokustannukset ym. hintaan vai ei.

    Sanonnan mukaan ”työ ei metsästä tekemällä lopu”, ja yleensä metsätalouteen sitoutuneella on jo oman elinkeinonsa sisällä vaihtoehtoisia hommia tehtävänä. Jos vaikka leimikon suunnittelu onnistuu siinä missä metsäorganisaation insinööriltäkin, kannattaa ehkä oma työpanoksensa käyttää siihen, teettää istutustyö ulkopuolisella ja laittaa erotuksena säästyneet rahat jemmaan.

    Tietenkään oman työn ja vieraan työn arvo eivät välttämättä ole yhdenvertaisia. ”Ammattimies” yleensä tekee perusvarman suorituksen nopeasti ja tehokkaasti. Itse tehden saattaa aikaa tuhraantua enempi, mutta lopputulos on kenties parempi, tai huonompi.

    jees h-valta

    Tervaroso oikeassa, tein tänään akkupaimenaidan sähköistyksen uuden taimikon ympärille. Mieluusti olisin ottanut sen metsästysseuran talkootyönä vastaan. Maksaa en aio mutta myöskään sen alueen metsästäjät eivät ammu minun alueeltani hirveäkään. Tekemättä ei voi jättää koska se olisi lehtipuiden turhaa haaskuuta hirvien suihin. Omana työnä pyritään hoitamaan niin taimikot kasvuun kuin varhaisperkauksetkin. Eipä niitä juuri ole mieltä vieraalla teettää. Ei tämä puuntuotanto sentään niin kannattavaa ole.

    suorittava porras

    Kyllä se susi kintereillä säntäävä hirvi katkoo kevyesti Jessen sähköviritelmät . Eka tällin jälkeen vauhti vain kiihtyy ja seuraava aidan kaataminen ei edes kirpaise . : )

    Visakallo

    Hirvillä on se ikävä taimus, että ne oppivat yllättävän nopesti tunnistamaan ne alueet, missä niitä ei ammuta.
    Tämän tiedon ne siirtävät myös vasoilleen.
    Jos puita aikoo kasvattaa, järjettömistä teoista järjettömin on kieltää hirvenmetsästys mailtaan!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)