› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän istutuksen kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5

  • Metsän istutuksen kannattavuus

    Lähetetty: 4.6.2015, 12:50

    Metsän istutus kausi on Oulun läänissä kuumimmillaan.

    Taimipisneksessä liikkuu paljon rahaa.

    Metsänomistajien maille istutetaan etupäässä männyn ja kuusen taimia.

    Keinollinen metsänistutus on ollut vakiintuneissa metsänkäsittelymenetelmissä lähes automaattista 1950- luvulta asti.

    Istutuksen kustannuslaskentaa laskien metsänviljelyn kannattavuutta on tehty hyvin harvoin, eli miten metsänuudistaminen Pohjois-Suomessa kannattaa.

    Yhden männyntaimen kustannus Pohjois-Suomessa on noin 0,5 euroa/taimi kaikki materiaali, istutus ja välityspalkkioineen, josta taimen hinta alle kolmannes, istutus alle kolmannes ja muut kustannukset loput. Istutuksen kustannukset ovat 1250 euroa hehtaaria kohti.

    Istutetut taimet tuottavat kantorahatuloa Pohjois- Suomessa oletuksena 100 vuoden päästä nykyrahassa 6000 euroa hehtaarille.

    Keinollisen metsänistutuksen riskejä on vaikea laskea tälle 100 vuoden jaksolle. Ne voitaneen nyt jättää huomioimatta.

    Metsänuudistaminen on kylläkin nykyisin paremmin mahdollista luontaista uudistamista käyttäen, jolloin tämä 1250 euroa hehtaarille jää kuluna pois metsänuudistamisesta.

    Luontaisen uudistamisen menetelmät vaativat kylläkin suurempaa ammattitaitoa metsänhoidossa ja hakkuissa kuin istutusmetsätalous.

    Puutuottajan on tarkoituksen mukaista tavoitella vähintään 7 % korkoa investoinneille, mitä tässä investoinnissa tavoitellaan.

    Kysynkin, kannattaako keinollisesti metsänistutus puuntuottajat metsänomistajalle tässä todellisessa esimerkissä?

    Osattasko täällä kertoa?

    Mitä muuta tulisi huomioida?

    Tekijä
    Puuntuottajat
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 5.6.2015, 05:03

    Puuntuottajat: ”Istutuksen kustannuslaskentaa laskien metsänviljelyn kannattavuutta on tehty hyvin harvoin, eli miten metsänuudistaminen Pohjois-Suomessa kannattaa.”

    Kyllä jokseenkin jokaisessa metsätaloutta käsittelevässä kirjassa, jonka olen lukenut, on tämä asia huomioitu. Uusimmasta Tapion suosituksista en tiedä kun en ole lukenut, mutta ainakin edellisessä oli oma lukunsa pohjoisten metsien kasvatusten erityispiirteille. Portimon kommenttiin liittyen pitää muistaa, että kasvumallit meni hiljattain uusiksi.

    Kurki 5.6.2015, 07:37

    Portimo:
    <Pohjoisessa pitää muokata reippaammin ja erityisen tärkeää on saada vesitalous kuntoon. Sitten isketään taimi mättään päälle lämmittelemään. Ei tarvitse turhaan tapella vitikon kanssa ja istutuspuuston saa täälläkin ensiharvennusikään alle 30 vuodessa.<

    Juuri näin.
    Auraus tai ojitusmätästys lapissa lämmittää maapohjan niin, että kasvuolosuhteet siirtyvät 500 km etelämmäksi.

    satapii 5.6.2015, 08:19

    Omakustannushinta (maanmuokkaus+taimet+lähikuljetus+matkabensat-verovähennykset taimista, muokkauksesta ja lähikuljetuksesta 30%-matkakulut(0,24€/km) =0,25€/taimi)

    Istutus ”omana” työnä ei huomioitu laskelmissa.

    Taimi maassa noin 0,25€/kpl nettorahaa, kasvupaikka Etelä-Suomi

    kyllä tuolla pitäisi saada kannattavaksi metsän kasvatus.

    Kuulostaa hurjalta tuo 0,5€/taimi saada metsätaloutta kannattamaan ja vielä pohjoisessa jossa kasvu selvästi heikompaa.
    Jos laskee tuolle alkuinvestoinnille esim. 5% tuoton korkoa korolle.
    (taimikonhoito (kaksi kertaa)kuitenkin vielä vaatiin melkoisen lisäpanostuksen)

    Puuntuottajat 5.6.2015, 15:06

    Nythän alkaa tulla jo kannanottoa ihan oikeasti metsänuudistamisen kannattavuuteen. ”Puuki” ihan asiata puhhuu, että istutus Pohjois-Suomessa on järkevää siirtää vuodella ensi syksyksi ennustetun myyrähuipun takia.

    Laskin, että, jos istutankin puolet puumärrästä eli 1250 kpl /ha. Niin kannattavuus nousee kovasti. Mitä ootte mieltä?

    Jos tekee ensiharvennuksen ottaen puita metsästä käyttöön muualle, ensiharvennuksessa saa melkosen osan metsänviljelykuluista. Monesti harvennukset maahan kaataen ensiharvennusvaiheeseen on järkevintä taloudellisesti, jos puita on liikaa kasvamaan tukkipuuksi.

    Miksi muuten istutetaan 2500 tainta pohjosessa hehtaarille mäntyjä. Tällainen tiheys ei vielä riitä luontaisen kaltaisen varjostuksen saamiseksi taimivaiheessa, että laatu istutusmetsissä paranesi.

    Istutustiheys tulisi olla puhtaassa istutusmännikössä noin 5000 kpl/ha, että auringonvalon varjostuksesta sivuilta olisi laatua parantava vaikutus. Pituuskasvua alussa myös tiheys parantaa ja sopiva varjostus auttaa löytymään hyvät kasvatettavat puut.

    Näin hirvillä ja poroilla olisi vara tuhota taimia, ettei metsät menisi kasvatuksellisesti liika harvoiksi. Mutta mikä järkevää?

    Ammatti Raivooja 5.6.2015, 15:15

    Kun 1250 on jalostetusta siemenestä kasvatettua tainta niin seuraksi voi kylvää minusta myös vähän halvempaa metsikkösiementä perään parantamaan noiden laatua ja hallitsemaan vähän tuhoriskiä.

    A.Jalkanen 5.6.2015, 16:13

    Jos alue ei ole heinittyvä, voisi kylvää metsikkösiemenen ja jalostetun siemenen seosta. Näin sitä tiheyttä voisi tulla riittävästi. Muokkaus on silti hyvä tehdä ja kunnolla (kaikkein karuimpia kankaita ehkä lukuun ottamatta).

    Portimo 5.6.2015, 21:29

    Aika jännä tuo Puuntuottajien ajatus, että pannaankin vain 1250 tainta. Sitten voisi kylvää tossukylvönä metrin askelilla taimien välit. Tai miksi ei kasvattaisi välissä siemensyntyisiä koivun taimia kuitupuuksi. Istutustaimet olisivat ikäänkuin keihäänkärkenä, joista tulee parhaat tukkipuut. Idea on kyllä ajattelemisen arvoinen.

    Istutustiheyttä ei voi kovin paljon nostaa normaalista. Vaikka tulos on epäilemättä hyvä, kustannukset nousevat korkeiksi.

    Portimo käyttää männyllä noin 2000 taimen istutusmäärää. Joskus ennen kylvin vielä lisäksi siemenellä mutta olen luopunut siitä. Tehokkaan muokkausken jälkeen taimiainesta on lähes aina riittävästi.

    Visakallo 6.6.2015, 07:14

    Ainakin koivulla normaalia harvempi (<1000 kpl/ha) istutus toimii ihan hyvin, joten miksi ei se toimisi myös toisella valopuulla männyllä.
    Se vain tahtoo olla surkuhupaisaa, että silloin kun oikein toivoo istutettujen taimien kirittäjiksi luonnontaimia, niitä ei sitten joka paikkaan välttämättä tulekaan!

    MaalaisSeppo 6.6.2015, 08:41

    Jos aikoo luonnontaimista saada istutettujen puiden kirittäjiä, niin luonnontaimethan pitäisi olla jo olemassa ennen istutusta. Poikkeuksena voi olla koivu kirittäjänä, jota syntyy muokattuun maahan usein liikaakin. Koivusta ei liene kuitenkaan hyötyä pohjoisessa.

    Itse pohdiskelen, kannattaisiko koivikon päätehakkuun jälkeen hyödyntää alle syntynyttä, kasvuisaa, mutta hieman epätasaista kuusitaimikkoa niin, että istuttaa alueelle n. 800 koivua/ha, jotka kasvaisivat suunnilleen samaa tahtia kuusien kanssa. Ajattelin kokeilla niin, että istutus olisi muokkaamattomaan maahan. Kuusentaimikko pitäisi samalla tasata ja harventaa. Ideana on säilyttää ko. maisema koivikkona.

    tamperelainen 6.6.2015, 14:26

    Tuo Maalaisepon idea vaikuttaa hyvältä ja sopii erittäin hyvin aukkoisen alikasvoskuusikon kanssa kokeiltavaksi.Eipä ole tullut itselle mieleen,ajatukset olleet puhtaan kuusikon kasvatuksessa
    Ongelmiakin on,ylipuustokoivikon poiston jälkeen kuusentaimikko rypsähtää nopeaan kasvuun ja koivuntaimi sietää huonostijälkeenjäämistä kasvussa.Toisaalta näistä kuusentaimien keskellä kasvaneista koivuista löytyy ns laatutyvet

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5