› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän istutuksen kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5

  • Metsän istutuksen kannattavuus

    Lähetetty: 4.6.2015, 12:50

    Metsän istutus kausi on Oulun läänissä kuumimmillaan.

    Taimipisneksessä liikkuu paljon rahaa.

    Metsänomistajien maille istutetaan etupäässä männyn ja kuusen taimia.

    Keinollinen metsänistutus on ollut vakiintuneissa metsänkäsittelymenetelmissä lähes automaattista 1950- luvulta asti.

    Istutuksen kustannuslaskentaa laskien metsänviljelyn kannattavuutta on tehty hyvin harvoin, eli miten metsänuudistaminen Pohjois-Suomessa kannattaa.

    Yhden männyntaimen kustannus Pohjois-Suomessa on noin 0,5 euroa/taimi kaikki materiaali, istutus ja välityspalkkioineen, josta taimen hinta alle kolmannes, istutus alle kolmannes ja muut kustannukset loput. Istutuksen kustannukset ovat 1250 euroa hehtaaria kohti.

    Istutetut taimet tuottavat kantorahatuloa Pohjois- Suomessa oletuksena 100 vuoden päästä nykyrahassa 6000 euroa hehtaarille.

    Keinollisen metsänistutuksen riskejä on vaikea laskea tälle 100 vuoden jaksolle. Ne voitaneen nyt jättää huomioimatta.

    Metsänuudistaminen on kylläkin nykyisin paremmin mahdollista luontaista uudistamista käyttäen, jolloin tämä 1250 euroa hehtaarille jää kuluna pois metsänuudistamisesta.

    Luontaisen uudistamisen menetelmät vaativat kylläkin suurempaa ammattitaitoa metsänhoidossa ja hakkuissa kuin istutusmetsätalous.

    Puutuottajan on tarkoituksen mukaista tavoitella vähintään 7 % korkoa investoinneille, mitä tässä investoinnissa tavoitellaan.

    Kysynkin, kannattaako keinollisesti metsänistutus puuntuottajat metsänomistajalle tässä todellisessa esimerkissä?

    Osattasko täällä kertoa?

    Mitä muuta tulisi huomioida?

    Tekijä
    Puuntuottajat
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • reservuaari-indeksi 4.6.2015, 16:22

    (pahoittelen osittaista toistoa, kirjoitin lähes samasta näkökulmasta pari viikkoa sitten AMMATTIMIEHEN aloittamaan: ”ONKO UUDISTAMINEN LIIAN KALLISTA?” -ketjuun)

    Sen nyt uskallan huomioida että itselläni se uudistuskustannus ei ole 1 250€/ha, vaan 870 €ha. Tuo 380 € (30% alennus verrokkilukuusi) laskuvirheeni tulee siitä että en laske palkkaa itselleni istutustyöstä. Lomalla puuhastelua.

    Toki kustannuksia kertyy jatkossakin perkauksista ja/tai raivaamisesta ainakin kilometrien ja muiden bensakulujen muodossa. Niitähän ei laskelmissasi tainnut vielä ollakaan.

    Mikä olisi se vaihtoehto? Ainakin tällä kyseisellä tämän kevään kohteellani maa on todella voimakasta ja uudistusketju käy siksi erityisen punaisella. En oikein uskalla ottaa viivyttelemällä riskiä siihen heinähorsmavattusaniais -systeemiin. Tuntuu, että pienemmät takeet onnistumiselle olisi ollut luontaisen uudistamisen puolella, vaikka riskejä on tässäkin. Ainakin on nopeammin 30-40 cm pitkät taimet mättäillä.

    On tässä se lapsellinen puolikin, että haluan jättää tuon aukon perillisilleni kohtuullisessa kunnossa, tehkööt sitten mitä lystäävät. Taloudellisesti saattaisi olla järkevämpää sijoittaa sama 870 €/ha jonnekin muualle, mutta ennustaminen on vaikeaa -varsinkin tulevaisuuden.

    Visakallo 4.6.2015, 16:54

    ”Metsänuudistaminen on kylläkin nykyisin paremmin mahdollista luontaista uudistamista käyttäen, jolloin tämä 1250 euroa hehtaarille jää kuluna pois metsänuudistamisesta.”

    ”Puuntuottajat” tuskin uuskoo itsekään sitä, että luontainen uudistaminen ei maksaisi mitään.
    Jos jätetään siemenpuita, niistä osa kaatuu ja saatttaa jäädä jopa kokonaan korjaamatta.
    Jo muutaman kymmenen siemenpuun hinnalla menetetään hehtaarin uudistamiskulut.
    Luontainen uudistaminenkaan ei onnistu kuin harvoin ilman maanmuokkausta, eli sen osalta kulu on sama kuin istutuksessakin.
    Luontaisessa uudistamisessa on myös laskettava kuluksi maapohjan 5-15 vuoden tyhjäkäynti.
    Luontaisen uudistamisen alueet vaativat myös vähintään yhden taimikonhoitokerran enemmän kuin istutusalueet.

    Metsäkupsa 4.6.2015, 21:01

    Taitaisi Pohjois-Suomessa luontainen uudistaminen olla kannattavampaa,kun istuttaminen maksaa saman mitä Etelä-Suomessa,mutta puu kasvaa vain kolmasosan.

    Taimia on sisaren perheen kanssa tänä keväänä jo yli 25 000 istutettu ja vielä 6000 istutetaan.Näillä leveysasteilla istuttaminen on kokemuksen perusteella ainakin tähän asti ollut kannattavaa.Sadassa vuodessa tulee puolitoista puutiliä tuleville omistajille,joka nykyrahassa taitaa olla viisinkertainen pohjoisen 6000€ oletukseen verraten, joka aloittajalla on.

    Visakallo 4.6.2015, 21:09

    Mistähän aloittaja on ottanut tuon 100 vuoden kasvatusajan?
    Eihän se niin pitkä ole pohjoisessakaan nykyään.
    Maanmuokkaus ja hyvä taimiaines yhdessä takaavat huomattavasti nopeamman kasvun.
    Esim. Osaran aukeat ovat tästä elävä esimerkki, vaikka niitä perustettaessa ei alkuperiin vielä paljoa panostetukaan.
    Eikö kaikissa laskelmissa olisi järkevämpi käyttää todellisia lukuja kuin vanhoja hokemia?

    jees h-valta 4.6.2015, 21:33

    Mitä raskaampi uudistus/lannoitus se sata vuotta varmasti alittuu mutta se kai onkin sitä normiarvoa jolla eletään aika normiuudistajankin näkövinkkelissä.

    Puuntuottajat 4.6.2015, 21:54

    Aattelin, että asenteet johonkin perusteettomaan uudistamis käsityksiin olisi muuttunut asialinjaiseksi objektiiviseksi tarkasteluksi. Kuitenkin luettuani ”Puun takaa” kirjoitukset tähän kysymykseen, ei vaikuta siltä, että harkinta järkevään toimintaan olisi ensisijaista.

    Suomessa on kasvatettu kansaa, metsän kasvatus on yhteiskunnalle tehtävää tarpeellista toimintaa ja näin on toimittava metsänomistajien välittämättä taloudellisesta tuloksesta.

    Luulisin, että metsänomistajien olisi aika ruveta puuntuottajiksi, harrastelijoiksi tai luonnon suojelijoiksi.

    Pohjois- Suomen erityisolosuhteet ovat toisenlaiset kuin etelässä. Monasti tulee kysymys, onko puuntuottaminen Pohjois-Suomessa mitenkään perusteltua omistajan näkökulmasta.

    Hain googlella varsin, mitä löytyy. Sattu Metlan raportti nro 255 parin vuoden takaa.

    Julkaisu: Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa

    Metsäntutkimuslaitos (Metla) on julkaissut Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa -raportin. Se pohjautuu vuosina 2007-2011 tehtyihin tutkimuksiin, joissa selvitettiin pohjoiseen soveltuvia metsänuudistamisen menetelmiä ja etenkin männyn luontaista uudistamista.

    Raportti on monipuolinen männyn uudistamisen tietopaketti. Siinä käsitellään maaperän, kasvillisuuden, siemensadon ja poron laidunnuksen vaikutuksia luontaiseen uudistamiseen. Se sisältää myös artikkelit tervasroson torjunnasta ja metsänuudistamisen kustannustehokkuudesta.

    Jotta puunkasvatus olisi Pohjois-Suomessa taloudellisesti kannattavaa, metsänkasvatuksen kustannukset pitäisi saada mahdollisimman alhaisiksi.

    – Selkein kustannussäästöjen mahdollisuus on uuden puusukupolven perustamisvaiheessa. Säästöjä saadaan käyttämällä luontaista uudistamista silloin, kun se on mahdollista. Toinen kustannustehokas menetelmä on kylvö ja erityisesti konekylvö, erikoistutkija Mikko Hyppönen Metlasta kertoo.

    Puuntuottajat 4.6.2015, 21:56

    Jatkoa edelliseen raporttiin 255….Metlan tutkimusten perusteella mäntyä voidaan suositella Lapissa kylvettäväksi kevät- ja alkukesän ohella myös myöhään syksyllä. Tutkimuksissa männyn myöhäissyksyn kylvö onnistui nykysuositusten vastaisesti hyvin. Tulokset ovat ainutlaatuisia ja poikkeavat lähes kaikkien aikaisempien tutkimusten tuloksista. Syyskylvön avulla voidaan pidentää kylvökoneiden käyttöaikaa.

    Poroista hyötyä ja haittaa

    Porojen laidunnus haittaa luontaista uudistamista Pohjois-Suomessa. Alustavien tulosten mukaan laidunnetuille alueille syntyy noin kaksi kolmasosaa laiduntamattomien alueiden taimimäärästä. Laidunnuksesta on haittaa etenkin korkeiden alueiden ja metsänrajaseutujen mäntymetsien uudistumiselle.

    – Poro voi myös edistää taimettumista muokkaamalla maata jäkälänkaivun yhteydessä. Metsätalouden kannalta olisikin toivottavaa, että uudistamisen alkuvaiheessa porot kaivaisivat uudistusalalla ja taimettumisen jälkeen pysyisivät sieltä muutaman vuoden poissa, erikoistutkija Ville Hallikainen sanoo.

    Puuntuottajat 4.6.2015, 21:56

    jatkoa edelliseen…
    Raportissa uusimmat tiedot korkeiden alueiden uudistumisesta

    Metla seuraa suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden metsien uudistumista kymmenen vuoden välein. Seurannan mukaan metsänuudistumisessa ei ole ollut erityisiä ongelmia suojametsäalueella eikä ilmastollisesti ankarilla, korkeilla alueillakaan.

    Ilmasto on ollut metsän uudistumiselle suotuisa 2000-luvun ensivuosikymmenellä. Myös lämpöolosuhteiden äärevyys on tasoittunut. Pohjoisten havumetsien uudistumista on auttanut myös tuhojen vähäisyys. Muuttuva ilmasto voi kuitenkin lisätä tuhoja, sillä lämpenemisen myötä erilaiset tuhosienet ja -hyönteiset voivat levitä aiempaa pohjoisemmaksi.

    Suojametsäalueen muodostavat Enontekiön ja Utsjoen kunnat kokonaisuudessaan sekä maastoon merkityt alueet Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnista. Alueen kokonaispinta-ala on 3,3 miljoonaa hehtaaria, ja metsätaloutta harjoitetaan noin 0,4 miljoonalla hehtaarilla.

    Lisätietoja:
    •Erikoistutkija Mikko Hyppönen
    , p 029 532 4420, mikko.hypponen(a)metla.fi
    • Erikoistutkija Ville Hallikainen, p. 029 532 4469, ville.hallikainen(a)metla.fi
    •Mikko Hyppönen ja Sisko Salminen (toim.) 2013. Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa. Metlan työraportteja 255

    Visakallo 4.6.2015, 22:14

    Näkyikin Puuntuottajan männyn luontainen uudistaminen vaihtuneen kylvöön.
    Sen onnistuminen taas vaatii maanmuokkauksen ja hyvä kasvu alkuperältään laadukkaan siemenen ja hyvän taimikonhoidon.
    Aivan sama pätee myös täällä etelässä.
    Ollaan tarkkoja käsitteissä.
    Kylvämällä uudistaminen ei ole luontaista uudistamista.

    Portimo 5.6.2015, 04:59

    Unohda luontainen uudistaminen ja kevyt muokkaus. Unohda myös kylvöt.

    Pohjoisessa pitää muokata reippaammin ja erityisen tärkeää on saada vesitalous kuntoon. Sitten isketään taimi mättään päälle lämmittelemään. Ei tarvitse turhaan tapella vitikon kanssa ja istutuspuuston saa täälläkin ensiharvennusikään alle 30 vuodessa.

    Jalostetulla materiaalilla yhdessä hyvän muokkauksen kanssa on saatu aivan uskomattomia kasvutuloksia. Kiertoajat ovat menossa uusiksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5