Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 192)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • Timppa

    ”lähes poikkeuksetta metsämaa kasvaa puustoa.”

    Näinhän tilanne yleensä on.  Mutta millaista puustoa?  Meillä naapuri uudisti OMT-pohjan kuuselle kuten pitääkin.  Jätti perkaamatta.  Sitten piti alue uudistaa energiapuun hakkuun jälkeen, koska koko tienoo kasvoi vain leppää.

    Toisaalta hämmästyttävän usein ainakin meillä taimettuminen on todella vaikeaa.  Nytkin harvennettiin 30-vuotias MT-istutuskuusikko, jota ei tarvinnut koskaan perata.  Ei kasvanut leppää ja hirvet söivät muun lehtipuun pienenä.   Toinenkin samanlainen kuvio on varttumassa.

    Sinänsä ihan hyvä idea olisi vakuustalletusten periminen tai perimättömyys metsienkäsittelyhistorian perusteella.

    mehtäukko

    Todellakin kyllähän hoitamattomuus työntää törkyä jota ei voi puustoksi kutsua. Ja byrokratia on niin suhteellinen käsite.Sen ei tarvitse olla lähelläkään maatalouden kusetuksen kaltaista pulun nussintaa.

    Puu Hastelija

    Itse en kyllä kaipaa yhtään ohjeistusta tai seurantaa nykytasoa enempää. Enkä ainakaan ilmaiseksi aio rahoja alkaa panttailemaan mihinkään uudistus rahastoon.

    Sitä en ymmärrä, miksi parempia vakuusarvoja kaipaavat,  pankit ja metsäyhtiöt eivät saa luotua jotain järjestelmää, jolla tuo ongelma poistuisi. Vastaavasti, kuin jos arvo-osuustili on pantattu, ei sen pöyhiminen ole pois suljettu ja kaikki kassavirta (esim. osingot) saa käyttöönsä normaalisti, jos on hoitanut hommansa asiallisesti. Vaatii tietenkin kilautuksen kaverille, koska tuo vastatili on teoriassa sulkutili, eli rahoja ei saisi ulos ilman pankin lupaa. Käytännössä näyttää jääneen jo joitain vuosia sitten kyllä sulkutili auki. Viimeisintä lainaa hakiessa ihmettelivät pankissa millä vakuuksilla aiemmat lainat oikein ovat. Oli jäänyt ao tilin panttausmerkintä taas jonkun pyöräytyksen jälkeen kai laittamatta uudelleen aktiiviseksi. Siis pankin puolella.

    Tietenkin tuo järjestelmä varmaan edellyttäisi kaikkien rekisterinumeroiden niputtamista järjestelmään, ainakin hankintakaupoissa on riittänyt, että on edes jonkun oman tilan numero mistä puita on tulossa. Eli olisi muuten varmasti mahdollista tyhjentää pantattu palsta jonkun toisen palstan tiedoin.

    Visakallo

    On jatkossa toteutumaton yhtälö, että maa, johon kaavaillaan useita uusia miljardiluokan metsäteollisuusinvestointeja, samaan aikaan turvaa lainsäädännöllään metsien hävityksen.

    mehtäukko

    Just tuo yhtälö on hyvin ristiriitainen. Ja nyt vielä tämän vastikään syntyneen ilmastohöyryn valossakin.

    A.Jalkanen

    Metsähallituksen tulostavoitetta pitää alentaa, jos se johtaa laajemmassa mitassa keskenkasvuisten, parhaassa arvokasvussa olevien metsien hakkaamiseen. Mitä jk:hon tulee, veikkaan sen jäävän lopultakin marginaaliin eli erityiskohteiden menetelmäksi; kohteisiin joissa puuntuotannon lisäksi huomioidaan jotain muita päätösmuuttujia kuten turvekerroksen säästäminen. Metsälain uudistamisvelvoitteen valvontaan laittaisin lisää resursseja.

    mehtäukko

    Jotkut asiat jo toimivat toimijoiden omavalvonnan peri-aatteella. Sinällään kallispalkkaisia paperinpyörittäjiä ei tarvita, vaan toimenkuvan päivittämistä muutamien pistokokeiden suorittamiseksi.

    Kalle Kehveli

    Kyllä pohjoisen hakkaamat metsähallituksen metsät ovat jo parhaan arvokasvunsa menettäneet. En usko  alkuunsa, että he eivät osaa laskea parasta mahdollista tuottoa. Harmi vain, että niillä on niin paljon hakattavaa, että se laskee puun hintaa koko maan alalla.

    Reima Ranta

    Täällähän on tosiuskovaistenkin usko uudistusinvestoinnin kannattavuuteen romahtanut, kun vakuustalletuksia vaaditaan. Oletteko te siirtyneet avohakuun vastustajien leiriin, vai miten tämä on ymmärrettävä.

    Suhteellinen arvokasvu on se luku, joka kertoo metsään sitoutuneen pääoman tuoton. Siihen ei tarvita mitään epämääräisiä käsitteitä kuten vajaatuottoinen tai kehityskelpoinen jne. Jostakin syystä metsäalalla ei haluta nähdä todellisuutta, vaan sitä on kierrettävä ja kaarrettava kuin kissa kuumaa puuroa. Suhteelliseen arvokasvuun metsänomistaja Hangosta Utsjoelle vertaa vaihtoehtojaan, hakkaako vai kasvattaako edelleen.

    Valtio ja nähtävästi Visakallokin saavat tällä hetkellä vaikka lainaa reaalikorolla nolla, joka merkitsee sitä, että järeänkin tukkimetsän tuotto on selvästi suurempi ja taloudelliset perusteet edelleen kasvatukselle on. Oma lukunsa on tietysti puun hintakehitys ja sen arviointi.

    Siihen ei mitään ruudinkeksijää tarvita, kun voi sanoa valtion toimivan talouden näkökulmasta päättömästi, jos se tässä tilanteessa hakkaa neljän prosentin reaalikorolla. Varsinkin, kun metsähallituksen tulouttamalla summalla ei valtion budjetissa herra huonetta rakenna.

    Kokonaan toisessa tilanteessa sitä vastoin on metsänomistaja, jolle elämä on kääntänyt nurjan puolensa ja joutunut taloudellisessa ahdingossaan turvautumaan lainaan hyvinkin korkealla korolla. Häntäkö pitäisi metsienkin suhteen rangaista lisää, eikä hän saisi käyttää metsäomaisuuttaan haluamallaan tavalla selviytyäkseen esim. hakkaamalla sieltä jonkun kuvion nuorempana. Metsä saattaa olla hänelle tärkeä ja sisältää hyviä muita kuvioita ja jonka hän haluaa siirtää lapsilleen.  Sitäkään emme aina tiedä, miksi Jeppe juo jne.

    Olkaa kiitollisia, että elämä on kantanut. Kuinka paljon lopuksi onkaan ajan ja kohtalon vallassa. Vai katsotteko, että te omaa erinomaisuuttanne olette välttäneet kaikki karikot. Tasan ei tällä käy onnenlahjat.

     

    Jätkä

    ”-Siihen ei tarvita mitään epämääräisiä käsitteitä kuten vajaatuottoinen tai kehityskelpoinen jne. ”

    – Kyllä tuollainen käsite kuin ”vajatuottoinen” on niin selvä, että sen pitäisi Galgulaattorin omistajallekin sanoa aika paljon. Mutta selvennetään kuitenkin: Metsä on silloin vajaatuottoinen, kun sen kasvukykyä ei ole hyödynnetty kokonaan tai edes lähes kokonaan.

    Tuo vajaa ilmaisee mielestäni hyvin lyhyesti ja selkeästi, että ei olla täysillä mukana. Esim Vajaakykyinen, Vajaaälyinen, Vajaatehoinen, Vajaamittainen, Vajaapainoinen  jne.

    Se menee oikeastaan sekaisin, jos aletaan määrittelemään jotakuta prosenteilla esim. vajaaälyiseksi.

    Eikö vaan?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 192)