Keskustelut Metsänomistus Metsämiehen auto.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 600)
  • Metsämiehen auto.

    *** Uutta ajokkia olisi katseltava. Tai uutta käytettyä paremminkin 🙂
    Olisikohan Subarun Outbackistä tehtävään. Toinen houkutteleva ehdokki on toki lantikan Discovery 3. Mutta avoin olen kaikille vinkeille millä koluta metsäautoteitä kuin liikahtaa sivistyneesti paremmilla paikoilla. Nyt saa omaansa kehua estoitta !

  • jees h-valta

    Tässä on kyse vain pengertien pätkästä joka johtaa suoraan taimetusaukolle. Ei ole erityisesti ollut alkujaankaan tarkoitus että tätä myöten paljonkaan puutavaraa siirtyisi. Lähinnä lanssiksi siten että metsätieltä peruuttamalla koko yhdistelmä sopii lanssille. Mutta toki sen vieressä on nyt päätehakkuuta odottava männikkö että kyllä sen pinta parannellaan parempaan painokestävyyteen. Nyt se vain oli senverran uusi ja tuore ettei oikein vielä tällaisena keväänä ajettava.
    Syksyllä vasta tehty. Kun kuivuu kunnolla mursketta otetaan. Olen samaiselle palstalle tehnyt kantavuudeltaan kestävää tietä satoja metrejä juuri myös että kyllä kokonaisuudessa tarkoitus on vain ja ainoastaan parantaa kulkumahdollisuutta joka tapaukseen. Siitä voidaan olla montaa mieltä mikä kannattaa ja mikä ei. Uskoahan se vaatii mielettömästi tehdä kymmenienkin tuhansien tieinvestointeja kun puutavaran hinta sen kun heikkenee. Mutta uskolla, eikun Touaregilla mennään…

    Gla

    Siis kuinka pitkä on tuo pengertie eli paljonko kävelymatka lyheni nelivetomaasturin ansiosta ja montako kotikärryreissua siksi säästyi, kun et vielä ole kerinnyt tietä tehdä valmiiksi?

    Pete

    Aivan erityistä uskoa tarvitaan jos puuntuotannossa keskittyy energiapuun ja kuidun tuottamiseen ja tietoisesti pidentää kiertoaikoja huonolla hoidolla (=päästää metsän sellaiseen tilaan, että energiaharvennus on ainoa vaihtoehto).

    Metsätalouden raskaat investoinnit saa kuolletettua vain keskittymällä tukin tuottamiseen kohtuullisella kiertoajalla. Laskutapoja on toki monenlaisia.

    Auton valinta ja hankinta ovat vahvasti tunnepuolen juttuja suurimmalle osalle meistä. Nelivedon hankinta on perusteltua kovin harvoin. Maatalous on hommaa jossa liikkumaan tarvitsee päästä kelissä kuin kelissä ja aina ei ehdi traktoria viritellä lumitöihin. Helsingin keskustassa citymaasturi on myös kelpo värkki kun osuu se luminen talvi.

    A.Jalkanen

    Neliveto on yliveto. Jos vähänkään joutuu talviaikaan ajelemaan sellaisilla yksityisteillä, joilla aurausta ei välttämättä pyryn jälkeen heti kuulu, rupeaa neliveto tuntumaan ihan järkevältä. Monessa tapauksessa toki riittää jos autossa on normaalia korkeampi maavara.

    Allekirjoittaneen mökille mennessä on semmoinen mäki joka pelottaa osaa autoilijoista. Nelivedolla voi siinä ajella hiljakseen, eikä tarvitse jännittää onko mäessä vastaantulijoita: matka jatkuu vaikka joutuisi pysähtymään. Ainut jännitettävä ovat tukkirekat: ne eivät kyllä alamäkeen pysähdy vaan niitä joutuu väistämään peruuttamalla.

    Korpituvan Taneli

    Suorittavan Portaan kanssa samaa mieltä että kesälläkin rekkakelpoinen tie pitää ulottua niin ettei missään varmasti sen varteen tule 500m enempää puutavaran lähikuljetusmatkaa. Sama vaatimus silloinkin vaikka osa lohkoista olisi vielä taimikkovaiheessa.
    Silloin tietysti kesäkelillä pääsee tavallisella henkilöautolla riittävän lähelle työmaatakin.

    Aivan toinen asia on sitten tarvitseeko metsänomistaja nelivedon. Kyllä A.Jalkanen on oikeassa siinä että neliveto on yliveto. Tietysti tarvitaan hiukan maavaraakin ja kunnon istuma-asento ajettaessa.
    Jos noihin vaatimuksiin lisää kunnollisen ajettavuuden asfalttitiellä, niin tullaan sellaisiin autoihin ettei mitään erillistä metsäautoa tarvita. Toinen auto, perheessä, voi olla muuten tarpeen ja silloin sitten voi niiden käyttöalueitakin hiukan eriyttää.
    Minulla on nuo edellä olevat vaatimukset hyvin täyttänyt Forester. Varmasti löytyy puolentusinaa automallia, jotka nuo vaatimukset täyttävät.

    Tuo vänkäys ettei autossa tarvita nelivetoa ja että se olisi ostaessa kallis ja vielä isoruokainenkin, ovat pelkkää ennakkoluuloa. Monikaan ei ole edes vaivautunut siihen että olisi paneutunut kunnolla nykyiseen nelivetotarjontaan, niiden hintoihin ja kulutuksiin yms.
    Minä en ainakaan enää luovu nelivedosta koskaan, tai tietysti silloin kun luovun autosta kokonaan. Sekään aika ei tietysti ole minullakaan enää niin kovin kaukana, maksimissaankin kai alle 20 vuotta.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Nimetön

    Aika kova tavoite Tanelilla tuo ettei lähikuljetusmatka millionkaan ois 500m pitempi, ainakin tänne Pohjois-Suomeen. Sehän tarkoittas metsäautotieverkostossa tien väliksi 1km. Tapio kun metsäautoteitä aikoinaan suunnitteli niin tavoitteena oli tien väliksi 2.4km ja monesti käytännössä teitä tuli huomattavasti harvempaan. Kieltämättä lähikuljetusmatkan 1.2km on vaan aika pitkä mutta puut tulee kyllä myytyä ja hintaan ei juuri ole vaikutusta, ainuastaan koneurakoitsia valittaa polttoaineen kulutuksesta.

    jees h-valta

    Valitettavasti itelläkin homma on pakannut pelaamaan niin päin että ensin on tehty hakkuut sieltä kilometrin päästäkin ja sitten vasta on tietä rakennettu. Kahdestakin syystä: ensin pitää kaataa puut tiealueeltakin ja samalla on syytä tehdä hiukan enempi että saa kaupan. Toisteksi pitää saada myös rahaa sen tien tekoonkin. Joten tavallaan väärinpäin mennään olosuhteiden vaatimana.
    Tuolla Gla kyseli vähän ironisesti oliko järkee vai ei. Voin aivan rehellisesti sanoa että oli koska olen joskus tiettömään aikaan sinne kilometrin päähän taimet,suojat, ja vielä aitavärkit kuskannut metsää pitkin kottikärryillä. Eikä järin monta vuotta siitä. Kyllä nyt on mitta kottikärrytöitä täys ja sinne minne joku ajoura menee mennään kyllä perille vaikka matkallisesti olisi hyvinkin vähän iloa. Sitä paitse ei se kurainen hiekkavelli niin mukavaa ole kävelläkkään. Nelikon hieno piirre ainakin tuossa omassa on että ei sitä kuraa roiskita auton sivuille eikä ikkunoihinkaan. Sitä vain ei saa tasaisessa rasitteessa kuopaisemaan tyhjää vaan se vain pakertaa ja auto pysyy yllättävän siistinä silti. Vasta perj-lauant.yön sade sai veden hiukan juoksemaan jopa vanteiden puolien väleihin.

    Korpituvan Taneli

    Lsse! Siihen ”Tapion” tientekoon on aina päässyt myös itse vaikuttamaan ei se tosiaankaan ole pelkästään ”ylhäältä annettua”. Kun runkotiet on olemassa, niin itsekkin voi ottaa kaivinkoneen tekemään lisähaaroja verkostoon.
    Tuo 500m on tosiaankin hiukan liian tiukka tavoite, erityisesti täällä soita vilisevällä Etelä-Pohjanmaan eteläosan ja Pohjois-Satakunnan alueella. Minulla oli aiemmin 93 ha metsää kolmessa palassa ja sinnikkäästi tieasioita ajaen pääsin lähikuljetusmatkassa kaikilla palstoilla alle 400 m. Nyt olen niistä yhden palstan myynyt.
    Olen vahvasti eri mieltä siitä miten tiet vaikuttavat kaupantekoon, mutta näyttöä on vaikea osoittaa kun tapauksia on niin vaikea verrata.

    Ei se Jees-miehen systeemikään ihan hullu ole. Tuleepahan se tie sitten tehtyä ja sitä tarvitaan kyllä koko kiertoajan.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    Nimetön

    Joo, Lasse tietää hyvin miten tiehangeet käynistetään, olen ollut kahdessa tiehangeessa ja yhdessä peruskorjaushangeessa alullepanioitten ryhmässä. Palautetta on alullepanioitten ryhmälle välistä tullut niin että tukka päässä heilunut.

    Gla

    Jees: ”Valitettavasti itelläkin homma on pakannut pelaamaan niin päin että ensin on tehty hakkuut sieltä kilometrin päästäkin ja sitten vasta on tietä rakennettu. Kahdestakin syystä: ensin pitää kaataa puut tiealueeltakin ja samalla on syytä tehdä hiukan enempi että saa kaupan. Toisteksi pitää saada myös rahaa sen tien tekoonkin. Joten tavallaan väärinpäin mennään olosuhteiden vaatimana.”

    Minusta tuossa on kyse enemmänkin suunnitelmallisuuden puutteesta kuin olosuhteiden pakosta. Toki hakkuu voi tulla suunnittelemattomana vastaan vaikka myrskyn seurauksena, mutta yleensä ei kuitenkaan. Palstalla yleensä myös tehdään hakkuita aiemminkin, jolloin tielinja on mahdollista avata.

    Jos kesämökkejä ja ökymaastureita ostellaan, ei rahasta voi olla tienteko kiinni. Päätehakkuun jälkeisen tien teossa kannattavuuslaskelmiin saa laittaa ihan uusia kertoimia, jotta hommasta tulee taloudellisesti kannattavaa. Eri juttu on se, että maasturilla on mukava ajaa kuvion laitaan.

    Olet kehunut, kuinka yhteistyökumppanisi kautta saat kaupaksi 13-50 m3 leimikotkin, joten nyt käsittelyalan laajentaminen päätehakkuun kaupaksi saamisen perusteena tntuu yllättävältä kommentilta.

    Jees: ”Voin aivan rehellisesti sanoa että oli koska olen joskus tiettömään aikaan sinne kilometrin päähän taimet,suojat, ja vielä aitavärkit kuskannut metsää pitkin kottikärryillä. Eikä järin monta vuotta siitä. Kyllä nyt on mitta kottikärrytöitä täys ja sinne minne joku ajoura menee mennään kyllä perille vaikka matkallisesti olisi hyvinkin vähän iloa.”

    Minusta ei ole mitään merkitystä sillä, että kilometrin päähän on tylsää kärrätä tavaraa, jos nyt matka tieltä kuvion laitaan on kyhyempi kuin kuvion laidalta sen keskelle. Mutta tässäkin tapauksessa rahalla saa mukavuutta. Siinä ei ole mitään väärää, kunhan pitää sen erillään metsätalouden kannattavuudesta.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 600)