Keskustelut Metsänomistus Metsämiehen auto.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 600)
  • Metsämiehen auto.

    *** Uutta ajokkia olisi katseltava. Tai uutta käytettyä paremminkin 🙂
    Olisikohan Subarun Outbackistä tehtävään. Toinen houkutteleva ehdokki on toki lantikan Discovery 3. Mutta avoin olen kaikille vinkeille millä koluta metsäautoteitä kuin liikahtaa sivistyneesti paremmilla paikoilla. Nyt saa omaansa kehua estoitta !

  • vänkäri

    Itselläni on ollut tapana kurvata tien päälle muutama minuutti aikaisemmin, jos kiire on päälle painanut. Aikataulun mukaan ajettaessakin ehti hyvin rajoitusten mukaan kelillä kuin kelillä, vaikka jatkoyhteys lähti viisi minuuttia saapumisajan jälkeenkin.

    Holtiton kaahaus ja ihmishenkien tahallinen vaarantaminen eivät tietääkseni kuulu yrittäjienkään etuoikeuksiin. Terveisin nimim. 1 400 000 km ilman onnettomuuksia.

    Visakallo

    Jokaisella työmaalla ja palstalla on aina se yksi ylivertaisilla taidoilla varustettu rattimies, ja täällä se on Jesse.
    Joillekin se vain luoja antaa virheitä tekemättömän elämän, jota me virheelliset ihmiset sitten ihmetellen seuraamme.

    Leevi Sytky

    Taneliko se tuolla mainitsi joitain h-auton mittoja. Katoin tuosta ohjekirjasta nuo Mersun mitat, niin onhan se piru iso rumilus: Pituus 4868mm, leveys peileineen 2071!
    Huomasin sen ja kun on outo auto vielä tuo, kun perruutin Helsingissä ns. taskuun. Ei helevissä, en minä tätä osaa tuohon väliin peruuttaa, tuntu niin saakelin vaikeelta ja niska oli varmaan punasena. Tuntu ettei näe mitään ja peilitkin niin kummalliset.
    Sinne parkkiin se vain muljahti, vahingossakohan? 😀

    jees h-valta

    On se hyvä Leevi että ostit sen mersun. NYT saatat päästä pois kintuista siellä valtatiellä.
    Ja puuntakuselle että en väitä olevani ylivertainen enkä taidoilla tällätty vaan ajan siellä liikenteessä juuri kuin valtaosa muitakin. Mutta onkin juuri siinä että siellä tuppaa sitten olemaan se vähemmistö joka tehokkaasti jarruttaa muiden liikennöntiä. Olen kyllä kovan koulun käynyt myös liikenteeseen että kokemusta löytyy useammankin kerran ympäriltä ruttaantivista pelleistä. Vain kerran on kulut tasattu.
    Muut rytinät on muut myös maksaneet. Ja se kertakin oli minun aloitteestani kun en kerinnyt käräjillä kesken työpäivää istumaan. Tein aulassa sovitteluehdotuksen johon toinen osapuoli otti innolla kiinni. Kävimme nopsaan ilmoittamassa asian sopuratkaisun ja lähdimme tuottavampiin hommiin molemmat. Ehkä tuo sitten kertoo teille luonteestanikin jotain. Sakkoja liikennesuoritteista en ole saanut moniin vuosiin. En äkkiseltään edes muista mutta ainakin lähes kymmenen vuotta aikaa.

    jees h-valta

    Ja jatkohuomautuksena etten nyt tuota vänkärin kilometrimäärää ilman onnettomuuksia mitenkään nykyliikennöinnin määrään suhteutettuna isona pitäisi. Sama varmasti löytyy minultakin jo. Riippuu tietysti hiukan kuinka pikkutarkaksi mennään rajapinnassa nimeltä onnettomuus. Jos varsinaiset onnettomuudet rajoittuu tuonne armeija-ajan nurkille ja vähän jälkeen voi sanoa että aika moinen kilometrimäärä on sen jälkeen tullut tikattua. Satojatuhansia kuitenkin jokaiseen omistamaani autoon.

    Leevi Sytky

    Aika usein kuolokolareiden syynä on vastuuntunnoton ohitus ja piittaamattomuus nopeusrajoituksista.
    Kyllä ne nopeusrajoitukset pitäisi ottaa vakavasti ja noudattaa niitä. Ei tietenkään just prikulleen, mutta liikenteen yleisen rytmin mukaan. Mikä on normaaleissa olosuhteissa kymmenisen prosenttia yli sallitun. Esim. 80 > 87 ja 100 > 105 -110 km/h.

    vänkäri

    Eipä ole pelti toistaiseksi ruttaantunut omasta eikä muiden syystä, katsellaan ne rajapinnat vaikka suurennuslasilla.

    Aukusti

    Pari kertaa on poro päässyt koparoimaan keulaa, ennenkuin loikkivat metsähallituksen puolelle! Omavastuut 150 e/kerta. Senkin joutaisivat poromiehet kustantamaan.

    Porot pitäisi ainakin Metsä-Lapin alueella pitää tarhoissa ja niiden ulkopuolella saisivat olla vapaata riistaa, pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

    Poronhoitolaki pitäisi uusia ja saattaa poronomistajat taloudelliseen vastuuseen porojen aiheuttamista vahingoista.

    Gla

    Kun riskeistä puhutaan, ymmärtääkö ihan varmasti niiden merkityksen oikein.

    Osa asioista vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen, osa seurauksiin ja osa molempiin. Esim. turvavyön käyttämättä jättäminen ei lisää todennäköisyyttä ajaa kolari, mutta kolaritilanteessa se pahentaa seurauksia. Ajonopeuden nosto saattaa tilanteesta riippuen lisätä kolarin todennäköisyyttä, mutta suurin vaikutus sillä on kolarin seurauksiin. Nopeuden nosto lisää henkilövahingon riskiä nopeuden muutoksen kolmannessa potenssissa, joten 10-15 km/h ylinopeudella on merkittävä vaikutus. Itse asiassa sillä on suhteessa suurempi vaikutus kuin rattijuoppoudella.

    Mitä olisi kolarin estämisen todennäköisyyteen ja kolarin seurauksiin vaikuttanut, jos ns. syytön osapuoli olisi ajanut 10 km/h hiljempaa. Paljonko väistön kaarresäde kasvaa nopeuden muutoksen vaikutuksesta ja mitä nopeuden muutos vaikuttaa törmäysnopeuteen. Jos noinkin tavanomainen asia kuin 90 km/h ajonopeus 80 km/h rajoitusalueella tuntuu arjessa merkityksettömältä, kannattaa miettiä, kummalla lähtönopeudella mielummin ajaa tilanteeseen, jossa kolmion takaa tullaan eteen tai jope tekee itse havaintovirheen metsätyöpäivän päätteeksi.

    Moni selittää ylinopeuksia sujuvuudella, mutta lisääntyykö vai väheneekö liikenteessä ohitustarve, jos ajaa 10-15 km/h ylinopeutta. Liikenneviraston seurantamittausten mukaan kesärajoitusten aikaan suurin osa ajoneuvoista pääteillä noudattaa rajoitusta. Ylinopeutta ajava siis heikentää sujuvuutta, koska nopeus poikkeaa enemmistön nopeudesta. Talvirajoituksilla hiukan yli puolet ajaa ylinopeutta. mutta 10-15 km/h ylinopeutta ajava kuuluu jo selkeään vähemmistöön. Nämä tiedot perustuvat Liikenneviraston n. 300 kpl 24/7 toimivien automaattisten mittapisteiden tietoihin, joten datan määrä on sen mukainen ja vuodessa 35 tkm ajavan omat näkemykset ovat kovin heikot tämän tietomäärän rinnalla.

    Gla

    Jees: ”…kun se toinen auto sitten painottuu enemmän metsätalouden kalustoon niin aina löytyy sopivaa kiesiä nurkista. Toivottavasti.

    Pitelen sitä enemmän nurkka-ajossa lähimetsien koluamiseen.

    Ensinkin on verotuksellisesti asiallista ja selkeää pitää auto metsätalouden kalustossa mukana.”

    Tarkoitatko, että avolavasi on metsätalouden kalustossa mukana? Miten verottaja on tämän hyväksynyt etenkin, kun uudenkin auton ostit myös metsäajoja varten?

    Jees: ”Toisteksi en omista metsää vain ihaillakseni sitä vaan yritän sieltä vuosittain saada myös rahaa. Ja kansantaloudellisesti on kait myös edullista pyörittää rahaa eikä makuuttaa sitä. Kolmanneksi minulla on siihen varaa. Mielestäni siihen kahden auton pitoon uskoisin aika monella kahta tulon (ja menon) lähdettä hallinoivan olevan. Ei ne nyt kyllä NIIN paljon maksa eivätkä kuluja kerrytä.”

    Palkkatyössä käyvällä voi hyvinkin olla mahdollisuus pitää kahta autoa ja onhan monilla esim. moottoripyörä tai vene auton lisäksi. Kyse onkin siitä, lisääntyykö metsästä saatavat tulot auton kuluja vastaavan määrän verran eli onko kahden auton pito kannattavaa. Kun sinä ajat Touaregilla metsäajoja, väitän sinun makuuttavan avolavassasi rahaa turhaan, joten vaikka metsästä yritätkin rahaa saada, kahden auton pito etäännyyttää tuon tavoitteen saavuttamista.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 600)