Tuo robotiikan kehitys saattaa tuottaa yllättävän nopeitakin tuloksia. Silti meillä on valovuosien matka siihen että robotit voisi päästä yksin liikenteeseen.
Tämä kehitys saattaa kuitenkin välituloksina poikia laitteistoja, joilla saadaan hyvinkin suuria parannuksia nykykäytäntöihin. Erilaiset varojärjestelmät tulevat tietysti ensin mieleen.
Jospa hyvillä varoituslaitteilla saataisiin liian suurista tilannenopeuksista johtuvia kolareita oleellisesti vähenemään. Valitettavasti vain tähän asti turvallisuuden lisääntyminen on yleensä ulosmitattu pois suuremmilla nopeuksilla ja olosuhteista piittaamattomuudella.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tieliikennettä arvion 50…60 vuoden näkövinkkelillä.
Sinä aikana kolarit ajettuja kilometrejä kohden ovat vähentyneet todellakin paljon. Teiden kunto ja ajoneuvotekniikka ovat parantuneet niin paljon että kolareitten olisi kyllä pitänyt pudota vielä enemmän. Ajonopeustilastoja en tunne, mutta väittäisin kyllä keskinopeuksien pitkällä tähtäimellä nousseen. Jossain 50…60 luvun teillä ei yksinkertaisesti pystytty ajamaan nykyisiä keskinopeuksia. Tosin silloinkin oli ne huiput, jotka sitten yleensä päätyivät pöpelikköön.

Minulla ainakin on autoa parempaan vaihtaessa pariin kertaan pitänyt oikein ajatuksen kanssa hillitä kaasujalkaa.
Jos katsoo tiellä niitä ohiajajia niin ei tarvitse kysellä mistä päättelen että auton ominaisuuksien paraneminen ulosmitataan nopeudella.

Aikanaan kun jäärata harjoittelua alettiin kaupitella turvallisuustekijänänä tavallisellekkin autoilijalle. Suurimmalla osalla, ei kuitenkaan kaikilla, tuo turvallisuutta lisäävä taito ulosmitattiin sillä että autoa ajettiin sivuluisussa sitten kuivalla kesäkelilläkin.
Nykyisin tämä paremman turvallisuuden ulosmittaus näkyy myös siinä että lähdetään liikkeelle keli kuin keli. Kyllä takavuosina sentään vielä kunnioitettiin keliä, siten että saatettiin siirtää matkaa.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Jos olette seuranneet Maanantaisin televisiosta suomen surkein kuski-nimistä ohjelmasarjaa maikkarilta voitte alkaa miettiä näitä kolarisyitä uudelleen ja juuri tietokonekantaisen ohjannan tärkeyttä.
En olisi oikeastaan uskonut että ajokortin haltijoina on tuon tason autoilijoita, vai pitäisikö sanoa liikenneongelmaisia.

Pitkässä juoksussa eli 50-luvulta tarkastelu aloitettuna ajonopeudet ovat nouseet. Jos kuitenkin aletaan tarkastella asiaa 70-luvun alusta, vapaiden nopeuksien viimeisinä aikoina pääteiden ajonopeudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin tällä hetkellä. Rajoitusten käyttö pudotti nopeuksia, mutta siitä ne hiljalleen nousivat niin, että 90-luvun alussa oltiin samalla tasolla. Sen jälkeen ei nopeudet enää ole nousseet. Sen sijaan turvallisuudesta tuli noihin aikoihin merkittävä myyntivaltti kaikilla valmistajilla, jonka takia autojen yleinen turvallisuuskehitys nopeutui selvästi. Kesti kuitenkin aikansa, ennenkuin se alkoi näkyä liikenteessä. Jos keski-ikä on 10 vuotta, 90-luvun alussa keskimäärin ajettiin 80-luvun alun kalustolla. Jos siis autojen ominaisuuksien ulosmittausta tarkastellaan viimeisen neljännesvuosisadan ajalta, mielestäni ominaisuuksien paranemista ei ole ulosmitattu. Tällä hetkellä ainoa vuosittain merkittävästi positiiviseen suuntaan kehittyvä asia on autokanta kuolemien määrän lisäksi, joten itse en ainakaan osaa asiaa muulla tekijällä selittää. Ohittajia on aina tuolla ajanjaksolla ollut, eikä 25 vuotta sitten sen enempää matkaa kelin takia siirretty kuin tälläkään hetkellä. Ennen samat ajot hoidettiin samoilla ajonopeuksilla ilman ajonhallintajärjestelmiä ja neljän tähden kolariturvallisuuden omaavaa koria. Tai oikeastaan nykyään liikennesuorite on 25% isompi kuin 90-luvun alussa, mutta kuolleiden määrä alle puolet siitä.

Mikä tai mitkä Tanelin mielestä ovat merkittävimmät viime vuosien turvallisuuskehityksen selittävät tekijät, jos autojen ominaisuudet on ulosmitattu?

Varmaan joissakin onnettomuustyypeissä yhdenkin syyn poistaminen estää onnettomuuden synnyn. Hyvin usein ne ovat niitä työpaikkatapaturmia.

Mutta on myös niitä tapaturmia joissa ei yhden syyn poistaminen poista onnettomuutta kuten usein liikenneonnettomuudet. Siellä voidaan syyt luetella tärkeysjärjestyksessä. On pääsyitä ja sitten osasyitä vahingon syntyyn. usein pääsyyn poistuminen estää koko onnettomuuden, mutta osasyyn poisto vaan muuttaa onnetomuuden ja siitä aiheuteuneen vahingon luonnetta.

Mm hirvieläin vahingot ovat sellaisia että jos hirviä ei ole niin onnettomuuksiakaan ei synny, mutta jos yksikin hirvi on olemassa voi onnettomuus tapahtua. Kun hirviä ei voida kokonaisuudessa poistaa niin osasyynä onnettomuuteen voi olla tilannennopeus. Tilannenopeutta vähentämällä jää aikaa reagointiin ja se voi muuttaa onnettomuuden luonnetta tai estää sen kokonaan. Myös muita keinoja on vahinkojen välttämiseen kuin tilannenopeus, mutta se on ehkä tärkein ainakin hirvivaara-alueilla.