Jees: ”Glalle kommentoisin senverran ettei kyllä oikein olisi Corollalla pärjäillyt tai ainakin olisi saanut tepastella paljon enemmän kun metsäkäyntejä tekee.”

Jokainen omien tarpeidensa mukaan. Siinä kun minulla loppuu tie, ei ajouraa pitkin olisi järkeä jatkaa edes maasturilla. Toki sillä 200 m pidemmälle pääsisi, mutta tuon verran pidempään jaksan kyllä raivuria kantaa. Jollen jaksa, ajatan siihen hiekkaa sen verran, että tie henkilöauton kantaa.

Jos sinulla on käveltävää enemmän, joudut miettimään omista lähtökohdistasi. Yritin sanoa, ettei ole hyvää tai huonoa autoa. Jokaisella on omat vaatimuksensa, joihin pitää sopiva kalusto löytyä.

Jees: ”Kyllä se katumaasturi vain hiukan paremmin umpihankeenkin pistelee menemään.”

Niin menee. Hieman paremmin. Ehkä 5 cm saa olla lunta enemmän tiellä.

Jees: ”Toki ymmärrän Glata kun hän laskee niin tarkkaan että voiko edes lähteä metsään päin.”

Huvikseni en parin viikon välein kävelylenkille omaan metsään mene. Kuten laskelmistani muistat, sinulla menee kantorahat kokonaan ajomatkoihisi.

Jees: ”Poltinpuita tosin vain mutta kun se taas takaa että pystyn ajamaan sillä ”ökymaasturilla”. Ettei ninkö kulu pirtin lämmitykseen öljytuotetta vaan mieluummin auton tankkiin.”

Kärry minullakin yleensä on mukana, kun metsässä käyn. Tulee rangat paluukuormana. Tosin ökymaasturiin en säästöjä hukkaa, kun vähemmälläkin puut metsästä saan kotiini.

Jees: ”Enkä ny yhtäkkiseltään käsittänyt mitään mikä ny sitten siellä nelikon valinnassa nin kovasti sähköä kuormittaa.”

Useissa testeissä on todettu, että kytkeytyvien nelivetojen järjestelmät ovat kovin heppoisia. Kun autoa vähänkin vaativammissa oloissa käyttää, joko järjestelmä lyö nelivedon pois päältä tai sitten se alkaa toimia huonosti. Tuollaiset nelivedot on siis tehty avustaviksi järjestelmiksi helpoissa olosuhteissa, ei vaativaan käyttöön.

Nyt kun ryhdyin muistelemaan, niin onhan sitä kaikenlaisilla kiikuilla tullut metsään ajeltua. Koskaan ei ole nelivetoa ollut. Aina on päässyt säällisen kävelymatkan päähän ja kämpillekin. Rumpujarruja sai kevätpuolella joskus koputella irti, kun kastuttuaan jäätyivät.

Tärkeintä ovat kunnon renkaat. Entisillä, nastattomilla hakkapeliitoilla ajeli märällä ja kuraisella pellollakin pois tiehensä. Kesärenkailla homma joskus pysähtyi, mutta se oli oma vika.

Horjumattoman linjoilla sikäli että yleistä noilla tiekuntien teillä alkaa olla ettei alle kymmenen sentin lunta edes aurata. Ja kun se muutamaan kertaan vielä sotketaan on kevätpuoli riittävän mielenkiintoinen nelikollekkin. Kyllä se Rover hyvä on ja varsinkin Range vielä ylellinenkin. Kun vielä tänäpäivänä löytää sellaisen bensakoneella on hyvä peli. Vanhoja dieseleitä veroineen ei kannata keräillä. Oli itsellä tyytyminen Touaregiin kun Rangea ei bensakoneella sopivasti löytynyt. Hyvä toki tuntuu talviautoksi VW:kin tosiaan olevan.Avolavan taidan keväällä vaihtaa umpipaketteriksi joko Transportteriin nelikkona tai Vitoon nelikkona myös.

Octavia scout on vissii se virallinen. VAG konsernin kevytautoissa taitaa järjestää olla torseeni eli kitkalukko. Bmw x3 x5 on parempi sähköllä kytkeytyvä veto ja enemmän jatkuvan kaltainen. Käsittääkseni junttilukko maastureissa ei ole ajovakauden hallintaa mikä on minusta tosi tärkeä sulavaan liikkumiseen painavalla autolla talvella. Diesel farmari voi rekisteröidä pakettiautoksi ainakin vielä diesel citymaasturin maastopakettiautoksi.

Jatketaan vielä vähän, kun tuli aloitettua.

Metsään aina pääsee ja autolla kun autolla, mutta yrittäkääpä täällä Suomen pääkaupungin tienoilla.

Viime vuosista ainakin parina on tullut reilusti lunta. Siinä oli kusessa kaupunkimaasturillakin. Paikoitellen pikkuautoilla ei ollut mitään asiaa. Lähin paikka – mihin auton voi säällisesti pysäköidä – taisi olla Hyvinkäällä.

Eikä siinä kaikki. Tiet alkaa olla siinä kunnossa, että tulee telavehkeitä ikävä.