Jessen kirjoituksesta tuli mieleeni että mullakin oli Talbot 1510,se vaan muutaman kerran sylkäisi öljyt pihalle,onneks oli aina teräketjuöljyä mukana että pääsi huoltoasemalle,muuten oli aika hyvä peli.

Meillä Suomessa jostain syystä helposti unohdetaan, että muualla pienituloisen ei ole pakko ajaa vanhalla autolla.
Meilläkin nyt kesällä kokeilukäyttöön tuleva 1500 euron arvoinen vanhan auton romutusseteli on ollut monissa maissa käytössä jo vuosia.
Pienet ja vähäpäästöiset autot maksavat muualla vain 5000 euroa.
Kun tästä hinnasta saa vielä vanhan auton romutushyvityksen, ei uuden auton hankinta ole pienituloisellekaan kovin korkean kynnyksen takana.

Glalle tuonne edellisiin että sitä 4000 remonttia ei kyllä ole vielä tehty eikä tuskin tehdäkkään. Seurailen tilannetta lähinnä vuositasolla. Jos kone käy ja toimii moitteetta ei paljon intoilla remonteilla. Yksi valo lisää muutenkin runsaassa ei paljon häirii. Tuo on kyllä hiukan tosi mitä etuvetoisen etenemiseen tulee isoilla pyörillä ja hyvällä maavaralla kuten juuri Talbotkin oli. Olen nyt nimittäin känyt VW:kin Pohj.Satak. palstalla umpihankeen vain etuvedolla koska yksi mäki on alhaalta 90 asteen mutkalla todella jyrkkäkulmainen ja vielä toinen 90 astetta mäen puolivälissä.. Kun hiukan pitää saada vauhtia että nousee koko kallion päälle nelikko tahtoo kammeta helpommin mutkaa pitkäksi varsinkin kun pohjakin jäi liukkaaksi. Mutta etuvedolla mentiin juuri ja juuri ylös ja reissu tuli vieläkin tehtyä ilman lähes kilometrin kävelyä umpihankeen.

Volkswagen hankki Audin omistukseensa jo vuosikymmeniä sitten. Skodankin se on omistanut jo reilut parikymmentä vuotta.
Kummankin merkin perusrakenteen alta löytyy totta kai samoja ratkaisuja, mutta suoranaista ”brand-engineeringiä” Skodan kohdalla ei ole harrastettu. Sen mallit ovat täysin omannäköisiään autoja – paitsi nyt kun Seat Toledo -nimi esiteltiin uudelleen. Kyseessä on Skodan pienemmän keskiluokan auton, Rapidin kanssa saman peruskorin jakava kulkine.

Tehokkuusajattelun mallimaa Japanikaan ei ole täysin säästynyt brändisuunnittelulta. Lexus-automerkki perustettiin aikanaan, että Toyota saisi kalliimman pään edustusautojaan myytyä Yhdysvalloissa.
Toyota GT86 ja Subaru BRZ – sama auto.
Toyotan ja Subarun yhteistyönä valmistamaa urheiluautomalli GT86:sta myydään meillä sekä Subaruna että Toyotana, Yhdysvalloissa myös Scionina.

Honda taitaa valmistaa tänä päivänä autoja vain itselleen, vaikka aikanaan sekin valmisti Rovereita enemmän tai vähemmän uudelleen merkitettynä Roveriksi.

General Motors on yksi aktiivisimmista brändisuunnittelijoista. Sen meillä kohtuullisen hyvin myyvä Opel Mokka-pikkumaasturi on tarjolla myös Chevrolet’na, Buickina ja Vauxhallina. Näistä Chevy tuli tarjolle vasta vuotta myöhemmin kuin Opel tai Buick.
Perinteinen merkki Buick myy muuten myös Opel Insigniaa omalla nimellään, Regalina. Sen kanssa samalle, mutta Saab 9-5:n tavoin akseliväliltään pidennetylle pohjalevylle, perustuu myös Buickin isompi sedan-korinen Lacrosse.

Useat autonvalmistajat pienistä suuriin ovat jo visioineet, että ne pärjäisivät tulevaisuudessa kenties vain kahdella tai kolmella peruskonseptilla – pienistä kaupunkiautoista isoihin edustusautoihin.
Missä lopulta menee Skodan ja Audin tai Toyotan ja Lexuksen raja?
IS

Puun takaa: ”Meilläkin nyt kesällä kokeilukäyttöön tuleva 1500 euron arvoinen vanhan auton romutusseteli on ollut monissa maissa käytössä jo vuosia.”

Moniko vanhan auton romuttaja ostaa tilalle uuden? Käytetyn ostossa tuota seteliä ei voi hyödyntää. Tuskin siis hyödyttää pienituloisia, mutta onpahan taas puuhasteltu jotain asian eteen ja saatu aikaan byrokratiaa. Kuitenkaan 1500 euroa ei taivaasta tipu.

Puun takaa: ”Pienet ja vähäpäästöiset autot maksavat muualla vain 5000 euroa.”

Tuolla hinnalla ei saa ainakaan uutta autoa. Tavallinen Corollakin maksaa Saksassa 5000 euroa vähemmän kuin meillä eli hinnaston mukaan alkaen 18690 €. Malliston pienin eli Aygo maksaa kymppitonnin, meillä 13 500 €.

Puun takaa: ”Kun tästä hinnasta saa vielä vanhan auton romutushyvityksen, ei uuden auton hankinta ole pienituloisellekaan kovin korkean kynnyksen takana.”

Jos Autontuojat ry:n ajatus toteutuu, pienituloiselle ei jää rahaa yhtään enempää kuin ennenkään. Erona systeemissä on vain se, että vero maksetaan osamaksulla kun se nyt maksetaan kerralla ja valtion on helpompi kiristää vuosimaksua kuin autoveroa. Näyttöä tästä meillä jo onkin.

Autojen ikääntymisestä jatkuvasti osataan olla huolissaan, mutta harvemmin esitetään arvioita siitä, mitä muutos vaikuttaisi. Kyse on autokaupan edunvalvonnasta, joka myydään kansalle ja päättäjille kuluttajien etuna. Jos autojen keski-ikä nuortuisi vuodella tai kahdella, sillä ei tosiaankaan olisi suurta merkitystä päästöihin tai turvallisuuteen. Vai onko 2004 mallin auton ratkaisevasti parempia kuin 2003 tai 2002 malliset? Sen verran eroa on Suomen ja Ruotsin välillä, vaikka Ruotsissa ei autoveroa ole ollut. Keski-Euroopassa taas myynti painottuu pienempiin autoihin kuin täällä. Näin siitä huolimatta, että täällä autot ovat kalliita.

Samanlainen hurmos liittyy autoverokeskusteluun kuin mhy-pakon poistoon aikanaan. Tärkeintä on muutos. Sillä mitä saadaan tilalle, ei ole niin väliä.