› Keskustelut › Metsänomistus › Metsämaan pinta-ala ja maaston korkeuserot.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Metsämaan pinta-ala ja maaston korkeuserot.

    Lähetetty: 29.4.2014, 19:28

    Tarkistaessani eri lähteistä muutaman metsäpalstan pinta-alojen kokoa ihmettelin niissä esiintyvää pienehköä eroavaisuutta.
    Palstalla on maaston korkeuserot aika huomattavat ja mietin voisiko nämä erot johtua siitä.
    Onkohan joskus vuosikymmeniä sitten huomioitu tämän vaikutus pinta-alaan ?
    Todellisuudessahan jyrkkäpiirteisessä maastossa vaikutus voi olla huomattavakin.
    Tässä kyseisessä palstassa ero on 4 % luokkaa papereissa.
    Pikainen laskutoimitus antaa 25 asteen korkeuserolla ”lisäystä ” pinta-alaan lähes 10 %.
    Sama kaavahan pätee myös puustonmäärässä, mitä en ole havainnut koskaan otetun huomioon.

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Berza 1.5.2014, 13:39

    Kyllä jyrkät rinne maastot ovat haasteellisia puunkorjuulle, mieluummin sitä helpoilta maita puunsa korjaisi.
    Tuskin maaston jyrkkyys paljonkaan vaikuttaa kasvuun, tosin vesitalous saattaa toimia paremmin ja etelärinteillä lämmön vaikutuksella voi olla joku merkitys.
    Toinen juttu on taasen ainakin P-karjalan maisemissa olevien vaarojen rehevyys, jonka ansiosta kasvut on valtaosaltaan näissä huomattavasti korkeampia kuin tasamailla.
    Nuorissa kasvatusmetsissä se on ollut kymmenisen kuutiota , jopa ylikin hehtaarilla.
    Voikin ajatella, minkä korjuu hankaluutena menettää, sen kasvuissa voittaa.

    Salonpoika 1.5.2014, 18:45

    Muutaman kerran mittanauha-aikakautena maanmittarin apuna ollessa matkat (ja pinta-alat) pyrittiin mittaamaan vaakatasossa, ei maaston pinnanmuotoisesti. Samoin tehtiin inventointihommissa linjakoealoja mitattaessa. Jos täkäläisissä maastonmuodoissa linja olis mitattu maaston mukaan ei viimeiset koealat olis sattuneet lähellekään kartalta mitattuja paikkoja. Nykyisinhän ei mittanauhoja enää tarvita. Kun tuo nuorempi sukupolvi oli kaksi kesää VMI-ssä mukana kävin heidän työmenetelmiään kurkistamassa. Kepsillä näkyi koealan paikat löytyvän. Samoin määritettiin tontti viimeksi olleessa lohkomisessa.

    Kuitupuunkasvattaja 1.5.2014, 19:12

    Putte kirjoitti:
    ”Yritin etsiä Metlan julkaisuista, mutten löytänyt. Muistelen joskus lukeneeni – vastoin käsitystäsi – että kaltevuus kokonaisuutena keskimäärin vähentää kasvua. ”

    Jos Putte löydät artikkelin, laita siitä tietoa. Siinä mielessä mielenkiintoinen artikkeli, että esimerkiksi Pohjanmaan rannikkoalueella voisi sanoa, että aina kun maassa on kaltevuutta johonkin suuntaan, niin se kasvaa paremmin kuin tasamaa.

    Tasaisimmat alueet rannikkoseuduilla ovat vedenvaivaamia ja korkeuskäyriä on todella harvassa. Kun vesi seisoo joko palstalla tai ojissa, kasvu kärsii.

    Tasaisuus tuo ojitusammattilaisillekin uusia haasteita. Maastokartassa on esimerkiksi yhdellä palstalla nuoli osoittamassa ojan virtaussuuntaa. Kun alue kunnostusojitettiin, tuli yllätys, sillä vesi lähtikin lähes päinvastaiseen suuntaan. Ei muuta kuin uusi suunnittelu käyntiin ja satoja metrejä uutta ojaa uuteen virtaussuuntaan.

    Puun takaa 1.5.2014, 19:55

    Erityisesti Pohjanmaan rannikolla maanpinnan kohoaminen ja kallistuminen idän tai kaakon suuntaan voi todella muuttaa ojien virtaussuunnan ja ajanoloon synnyttää jopa uusia järviä.
    Oulujärvikin kallistuu kaakon suuntaan ja purkaa jossain vaiheessa vetensä Pieliseen päin.
    Viron ja Venäjän rajalla oleva Peipsijärvikin on aikoinaan vaihtanut maanpinnan kohoamisen takia laskusuuntansa

    putte 4.5.2014, 18:04

    Puun takaa:
    >>Oulujärvikin kallistuu kaakon suuntaan ja purkaa jossain vaiheessa vetensä Pieliseen päin.<<

    Ennen sitä Oulujärven on kohottava ainakin tuo parin kilometrin matkalla Kajaaninjoessa oleva 15m nousu Pielisen suuntaan. Viiden millin vuosivauhdilla se sujuu 3.000 vuodessa, edellyttäen ettei Nuosjärvi kohoa lainkaan, joka toki kohoaa jos Oulujärvikin kohoaa, mutta minnekäs meillä on kiire, joten lastuja laineisiin sitä odotellessa 🙂

    http://kansalaisen.karttapaikka.fi/asetukset/asetukset.html?map.x=811&map.y=556&e=535841&n=7122166&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&showSRS=EPSG%3A3067&width=1000&height=1000&feature=ktjraja&tool=siirra&lang=fi

    Puun takaa 5.5.2014, 06:41

    Eihän nämä tietysti näin meidän ihmisten mittakaavassa ihan huomisen asioita ole, mutta maailmanhistoriassa hyvinkin nopeita tapahtumia.
    Vielä 5700 vuotta sitten Päijänne ja Saimaa laskivat vetensä Haapajärven ja Kalajoen kautta kohti pohjoista, kunnes maanpinnan kohoaminen ja kallistuminen johti Vuoksen ja Kymijoen puhkeamiseen.
    Esim. Asikkalan Kalkkisten koski vaihtoi samoihin tapahtumiin liittyen virtaussuuntansa.
    Oulujärven rannoilla kehityksen suunta näkyy kaakossa metsän soistumisena ja vastaavasti luoteessa maan paljastumisena veden alta.

    Caballista 5.5.2014, 07:39

    Pohjanlahden perukalla maa nousee metrin sadassa vuodessa (=10 mm vuodessa) ja Helsingissä maa nousee 30cm (=3mm vuodessa). Tuon nousemisen takia ne järvet joiden purku tapahtuu luoteeseen tulevat ajan saatossa kastumaan eteläreunalta ja lopulta purkautumaan kaakkoon tai etelään. Kuten Puun takununen kirjoitti, muinais Pielinen ja Päijänne purkautuivat pohjanlahteen.

    Kun edeltävän jääkauden jäät sulivat täällä, ensimmäisen kerran kertyneet sulamisvedet purkautuivat Keski-Ruotsin läpi Atlanttiin. Sen jälkeen, kun Keski-Ruotsissa maa nousi, sulamisvesistä tuli taas järvi kunnes vedet purkautuivat Tanskan salmien kohdalta Atlanttiin. Arvelisin Götan kanavan seuraavan tuota vanhaa purkureittiä.

    Itse pitäisiin parhaimpina paikkoina tuottaa puuta loivia lounaisrinteitä. Kaikki puut saavat silloin auringoa latvusta pidemmälle matkalle ja varsinkin vesitalous pysyy kunnossa käytännössä ilmaiseksi. Puut rakastavat virtaavaa vettä, rinteessä ne kaikki pääsevät nauttimaan siitä.

    metsäneuvo 23.5.2014, 22:36

    Maastonmuodot vaikuttavat puuston kasvuun. Pisimmät puut eivät kasva tasamaalla ja todennäköisesti eivät edes valonpuoleisilla rinteillä, mutta tästä viimeisimmästä en ole aivan varma. Sopivan tiheä ja rinnemaa saa puut kilpailemaan valoa kohti. Suomen pisin mänty Joensuussa kasvaa harju/ suppamaastossa.

    Hoitohommissa rinnemailla voi kasvaa enemmän vesakkoa kuin tasamaalla. Maapinta-alaa on enemmän ja onhan rinnemaa vaikeampaa liikkuakin, kävelypinta-alaa verrattuna viralliseen pinta-alaan on isompi.

    Jos saan valita, ostan maata länsi/etelärinnemaalta mielummin/ kuin pohjoi/itärinteiltä

    metsäneuvo

    Aukusti 29.5.2014, 22:55

    Itsekin lohkomistoimituksessa mukana olleena rajojen mittauksessa :

    Erittäin jyrkässä rinteessä mitattiin tarvittava vaakasuora pituusmitta siten, että pudotettiin metallitikku vaakatasosta 50-100 cm välein alas ja seuraava mitta otettiin maanpinnasta pudotetun tikun tyvestä taasen kuten edellä. Näin saadut mitat laskettiin yhteen ja saatiin kokonaismitta rajalle. Tämä oli silloin viime vosituhannen puolella.

    Nykyisin rajalinjojen mitat otetaan, kuten jo on aikaisemmin mainittiikin satelliittipaikantimien avulla. Niinpä sitten saattaa tulla muutoksia entisiin, jopa ”isojaon” mukaisiin karttoihin verrattuina. Herättää kysymyksiä vanhoissa isännissä, kun rajariitoja on ennenkin jo ollut! Hehtaarikaupalla lisää maata saanut on tietysti tyytyväinen!

    Berza 30.5.2014, 14:48

    Totta on mitä Petteri kirjoittaa noista korkeuskäyrän vaikutuksista.
    Tavallisessa Suomalaisessa loivapiirterisessä maastossa on vaikutukset pieniä, tosin 20 metrin vaikutus on jo 100 ha.lla 2 ha.
    Mutta täällä Itäisen Suomen jyrkkäpiirteisiissä maastoissa omilla metsiköillä on korkeus erot paikoiten yli 40 metriä 100metrin matkalla ja silloin vaikutus jo menee 10 %, se on mielestäni jo aika paljon.Tuollainen 20-30 metrin ero näyttää olevan kohtuullisen tavallinen tiloillani.

    Laskeskelin tuon alkuperäisen kirjoitukseni tilan korkeuskäyristä tätä vaikutusta ja kyllä se vajaa 5 % ero selittyy juuri vanhan mittanauha mittauksen ja nykymittauksen aikaan saamasta erosta, ei siinä ole mitään virhettä tarvinnut tapahtua.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2