Keskustelut Metsänomistus Metsämaan hintakupla

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 127)
  • Metsämaan hintakupla

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

  • sellupölli

    Metsävähennysoikeus on siirtynyt suoraan tilan pyyntihintaan! Eli ilmaa on runsaasti.

    Metsähallitus korjaa tätä lyhytkiertokasvatuksella! Kun ei tuottoa tule normaalilla kierrolla, niin kuoritaan kermat päältä ja uudistetaan keskenkasvuisena. Tällä menetelmällä tuottoprosentti kokee laskusuunnan ennen pitkää.

    Korpituvan Taneli

    Varmaankin on niin että tuo metsävähennys vaikuttaa paljon. Sen kerta poisto voisi olla se kuplan puhkaiseva neulanpisto.

    Voisikin olla järkevämpää antaa myyjille helpotusta myyntivoittoverotuksessa, niin pyyntihinnoissa ei ainakaan olisi nousupainetta. Samalla se saattaisi vapauttaa myyntiin lisää tiloja, jotka ovat tällä hetkellä metsätalouden ulkopuolella.

    Silloinhan sitä metsävähennystäkään ei enää tarvittaisi, kun hinnat olisivat alempia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    pihkatappi

    Viime vuoden loppupuolella tarttui taas yksi tila siedettävällä etäisyydellä, oli tiestö huippukunnossa ja puolet kuvioista ihan hyviä ja kaikki taimikot melko surkeassa jamassa, pääasia että tekemistä riittää. Laskeskelin 3% korolla ostohinnan ja ajattelin lannoittaa kolmasosan tilasta ennen päätehakkuuta, joka toivottavasti hieman lisää tuottoa hyvälaatuisessa tukkimetsässä. Toki rahalle olisi löytynyt parempikin tuotto, mutta mukavampi omistaa metsää kuin jotain muuta. Ja joo, metsävähennys vaikuttaa tietenkin hinnoitteluun.

    Tuulenviemää kirja on hyvä lukea, maa on ikuista ja omat palstat luovat varmaa tuloa ja turvaa.

    sellupölli

    Metsänomistaminen ja uusien tilojen haikailu lienee enemmänkin elämäntapa! Tuleeko se geeneissä vai onko se opittua, niin siinä olisi tutkijalle selvittämistä.

    pihkatappi

    Kyllä vika on päässä, pakko myöntää, toki pää muokkautuu ympäristön vaikutuksesta, harva kai syntymähullu on.

    Visakallo

    Juankoskella sijaitsevan kymmenen huoneiston taloyhtiön ajautuminen konkurssiin on Rakennuslehden mukaan seurausta monen ikävän asian summasta. Talossa tehtiin useita remontteja ja asukkailla oli maksuvaikeuksia.  Asunto-osakeyhtiön hakeutuminen konkurssiin ei ole harvinaisuus Suomessa.  Asiakastiedon mukaan näin on tapahtunut 23 kertaa vuoden 2000 jälkeen.

    Täälläpäin meni myös vesiosuuskunta konkurssiin. Jos pesälle ei löydy syksyyn mennessä ostajaa, vedenjakelu ja viemärit suljetaan lopullisesti.

    Kaikenkuntoisille metsäpalstoille on riittänyt tähän asti kysyntää, mutta jatkuuko sekään loputtomiin?

    jees h-valta

    Asunto-osakeyhtiöissä on vallalla älytön saneerausbuumi josta on vaikea asukkaiden selvitä. Monessa olisi parempi purkaa vanha pois ja rakentaa uusi tilalle. Silti ei ole pakko purkaa as.oy:tä vaan sillä voidaan jatkaa uudessakin. Lisäksi tällä jopa saadaan tervehdytettyä huonoon jamaan mennyttä taloutta jos myydään muutama uusi osake eli tehdään hiukan edellistä isompi.

    Metät kunnossa!

    Ei liittynyt asiaan.

    Visakallo

    Kuinkahan siellä Juankoskella mahdettaisiin ne uudet kämpät repiä kovaan hintaan käsistä?

    Reima Ranta

    Miksi valitatte metsien hintaa? Eikö ymmärrys riitä nykyarvon maksimoimiseen?

    Metsän arvo on tulevien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus. Metsänomistajan taloudellinen pyrkimys on tämän maksimoiminen omilla toimillaan. Kun menot ja tulot ovat metsätaloudessa kovin eriaikaisia korko näyttelee ratkaisevaa roolia. Omilla toimilla on tietysti myös huomattava merkitys, jolloin se, jolla on paras menetelmä, kykenee maksamaan parhaan hinnan.

    Tunnen monia, jotka ovat menestyneet metsiä ostamalla metsätaloudessaan taloudellisesti erinomaisesti. (Kärkkäinen mukaan lukien) Niitä en ollenkaan, jotka vain hoitamalla yrittävät erinomaista tulosta. Elämänlanka tuppaa katkeamaan, ennen kuin tulosta syntyy.

    Metsänhoidon menoista suurin osa on työkustannuksia. Työn hinta on kohonnut huomattavasti kantorahatuloja nopeammin. Jos teetätte kaikki metsänhoitotyön ulkopuolisilla, maksatte työntekijän nettopalkan, työntekijän verot, sosiaalikulut, työnjohdon jne.  Itse suorittamastanne työstä ette maksa veroja, sosiaalikustannuksia, työnjohtoa jne.

    Kun luen näitä kartelliyhtiöiden metsälehtiä, en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa! Kuva metsänhoidon kannattavuudesta ainakin heidän hoitaminaan on yltiöpositiivinen. Tosiasiassa vain heidän kannaltaan. Älä siis niin tee, kun minä teen, vaan tee niin kuin minä sanon. Tämä on heidän sanomansa ydin, mikä metsänomistajan tulisi ymmärtää. Suomalainen pienmetsänomistus on tietysti tällaisen markkinoinnin luvattu maa.

     

     

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 127)