Sijoitetun pääoman tuotto lasketaan taseessa olevasta pääomasta. Arvonnousua ei ole taseessa, ellei omaisuuserien arvoja ole korotettu, ja tämä arvostusero pitäisi kirjata myös tulokseen. Oletanpa, että kovinkaan moni ei ole näin tehnyt, arvonnoususta pitäisi maksaa myös verot siinä tapauksessa.
Työpuolella seurataan ROCE:a ja siinä arvonnousu huomioidaan vasta sen realisoituessa.
Jos ostit 100:lla tilan jokin aika sitten ja tänään sen markkina-arvoksi arvioidaan 150, niin ROCE lasketaan käyttäen 100 pääomana. Arvonnousuhan ei ole sinun sijoittamaasi pääomaa.
Hoitotyöt eivät vaikuta pääomaan, sikäli kuin ne on kirjattu kuluiksi, mutta isommat tie- ja ojitusinvestoinnit kylläkin. Poistot näkyvät tuloksessa ja pääoma muuttuu poistojen mukaan. Koneet ja laitteet siltä osin kuin ne ovat taseessa (poistomenettely) huomioidaan sijoitettuun po:aan.

Pitääpä kaivella metsäekonomian kirjat esiin ja tarkistaa, miten asia siellä on esitetty.

Capolle tiedoksi, ettei metsänomistajien tarvitse räknäillä tasetta, eikä ilmoittaa verottajalle taseen muutoksista, jos räknäilevätkin.

Yhtiömuotoisessa metsänomistuksessa ehkä tasekin on mukana. En ole asiaan perehtynyt, kun ei ole tarvetta.

Sitolkan avaus:

”Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua.”

Tarkasteluvälisi on kovin lyhyt. Minä olen seuraillut asiaa jo sellaiset 55 vuotta. Muistan kun minulla oli asiasta naapurin vanhan isännän kanssa joskus 60-luvulla antoisa keskustelu, tästä hommasta 30 luvun näkövinkkelistä.

Omat havaintoni ja em. keskustelu osoittavat että tälläinen epäsuhta metsätalouden tuottojen ja metsämaan hinnassa on ollut paljon kauemman, ilmeisesti 30-luvun lamavuosien jälkeisestä ajasta alkaen. Silloin lamavuosinahan maan hinta tippui ihan olemattomiin.

Koko minun muistiaikani on taivasteltu metsämaan hintoja ja sanottu ettei kannata ostaa. Tosin joskus 50-, 60 ja 70-luvuilla metsämaata saattoi saada myös joskus ihan pilkkahinnallakin.

Kuitenkin aina kymmenen vuoden kuluttua ne korkeatkin hinnat ovat tuntuneet matalilta. Eli kauppojen kannattavuuden on taannut palstan hinnan jatkuva nousu ei niinkään aina metsätalouden kannattavuus.

Tämän olotilan on aina sanottu loppuvan pian, eli on ennustettu että kupla puhkeaa joskus. Nyt sanotaan että ihan lähiaikoina se tapahtuu, ei ole muuta mahdollisuutta.

Minäpä uin taas vastavirtaan ja sanon että eipä taida minua nuoremmatkaan palstalaiset nähdä tuon kuplan puhkeamista. Se olisi mahdollista jos tulisi yleinen rankka lama 30-luvun tyyliin. Yksistään metsätalouden heilahdukset eivät tuota kuplaa puhkaise.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Kauppa tuntuu käyvän tulikuumana. Yhdellekin muutaman kymmenen hehtaarin palstalle tuli lähes 30 tarjousta, vaikka  ei ollut kummoinen metsä. Siis hakkuut tehty mutta hoitotyöt tekemättä.Voiton vei se joka maksoi 30% yli pyyntihinnan mikä sekin oli reilusti yli käyvän arvon.

käypä hintahan on se jolla kaupat on tehty..ei se hullu oo joka pyytää ja tyhmä on joka maksaa..sillon se on tarjonnu liikoo / sopivasti kun piästään kaappoehi.. mittepä tuo muille kuuluu.  minähii voen halavalla ostoo mitä vua ja varsinkii lahjotuksia ottoo