Keskustelut Metsänomistus Metsämaan hintakupla

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 127)
  • Metsämaan hintakupla

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

  • Reima Ranta

    Pidän täällä käytävää metsätalouden kannattavuuskeskustelua omituisena!

    Reisi- ja perintömetsäläiset ymmärtävät, että metsätalous on varsin kannattavaa, koska tuloja näyttäisi olevan enemmän kuin menoja. Vähääkään välittämättä siitä, paljonko pääomaa on kiinni.

    Metsiä ostavalle metsätalous mielletään kannattamattomaksi tai ainakin heillä nähdään olevan jotakin kummallista korotonta ylimääräistä pääomaa taskut täynnä, jolla he saavat homman kannattavaksi. Toiset taas näkevät, että ostettaessa on jotakin mökin muoria jymäytetty raskaimman jälkeen ja siten saatu homma kannattamaan.

    Mitä kummallisinta mutua. Kannattavuudesta keskusteltaessa itse asiassa lähtökohta on sama kaikissa tapauksissa.

    Planter yritti tuolla edellä tuoda aitoja perusteita keskustelun pohjaksi. Korkojen kehityksen olisi vielä voinut lisätä käppyröihin. Kyse on matematiikasta eikä mutusta.

    Metsäammattikunnallekin olisi pitänyt opettaa asioiden ymmärtämistä, eikä Tapion taulukoita, joiden laskentaperusteet ovat hämärän peitossa.

    MaalaisSeppo

    Reiman ajatuksena on ilmeisesti se, ettei sillä ole oikeastaan mitään merkitystä, miten metsänsä on hankkinut, kun tarkastellaan metsänomistuksen kannattavuutta.

    Näinhän se on, kun tarkastelun aika lähtee juoksemaan tästä hetkestä ja otetaan metsään sitoutuneeksi pääomaksi nykyinen markkina-arvo. Jos oletetaan, ettei metsän markkina-arvo enää nouse reaalisesti, niin voi olla tiukassa päästä puun myynnillä yli 3% tuottoon. Joka arvostaa rahaa ja osaa hankkia muualta parempaa tuottoa, niin kannattanee myydä metsänsä.

    sitolkka

    Metsämaan hinnan nousu on aiheuttanut sen, että kun lasketaan ns. sijoitetun pääoman tuotto, niin se jää metsässä surkean pieneksi. Huonompaa sijoituskohdetta saa hakea. Ehkä jopa Talvivaarasta saakka.

    Visakallo

    Mitenkäs Reima Rannan omien metsien kannattavuus?  Monet meistä varmasti haluaisivat kuulla siitä jotakin.

    Kalle Kehveli

    Kyllä hälytyskellot pitäisi soida, jos metsäyhtiöt myyvät metsiään. UPM on aina osannut keinottelun. Ei se myisi metsiään, jos se näkisi niistä tulevan edes kohtuu tuottoa tulevaisuudessa. UPM:n näkymä on, että alkutuotteen hinta/kannattavuus painuu ylitarjonnan ja hyvän lobbauksen seurauksena kohti nollaa. Nyt se on rahastanut hyväuskoisia metsänostajia vuosikaudet. Sen verran myyneet metsiään, ettei tule ylitarjontaa, vaan hinnat pysyvät korkealla. Myös valtio yritti myydä metsiään, mutta se kaatui kateellisten panetteluun.

    sitolkka

    Valtiolle olisi kannattavampaa vaikka lahjoittaa metsät halukkaille, kuin pitää niitä itse. Ensin lahjaverot ja sitten loputon eldorado verotukselle olisi avoinna. Omistaahan valtio jo nyt tavallaan yksityisiltäkin joka kolmannen puun.

    Kalle Kehveli

    Jep. Valtion metsät yksityisille ja kiinteistövero metsiin. Loputon rahasampo!!!

    Visakallo

    Vertailun vuoksi ei maatalouspuolellakaan hyvin mene. Suomen suurimpiin kuuluva karjatila hakee velkasaneeraukseen. Hakemuksen mukaan maatalousyrityksellä on varoja noin viisi miljoona euroa ja velkoja 3,8 miljoonaa euroa. Saamamiehinä on viisi pankkia, joista suurin saatava on 1,8 miljoonaa euroa. Omaa peltoa on noin 400 hehtaaria, kokonaisviljelyala yli 1 000 hehtaarin. Karjaa on useita satoja päitä.

    Saneerausten määrä maa-, metsä- ja kalataloudessa kasvoi selvästi viime vuonna, jolloin Tilastokeskus kirjasi koko maassa 33 saneeraushakemusta alkutuotannon yrityksiltä. Parissa vuodessa hakemusten määrä on lähes kaksinkertaistunut samaan aikaan, kun yrityssaneeraukset useimmilla muilla aloilla ovat vähentyneet.

     

    rööri roope

    Suomen yrittäjien pääekonomisti Kuismanen hehkuttaa.Metsät ja pellot kiinteistöveron piiriin.Perusteena isot yritykset saisivat enemmän verohelpotuksia.

    Visakallo

    Yksityistilojen kovalla verotuksella sekä muilla maksuilla ja -vaatimuksilla aikoinaan ne Neuvostoliiton kolhoositkin saatiin aikaan. Lopuista maista tehtiin suoraan valtion tiloja eli sovhooseja. Kaikkein sitkeimmät yksityistilat sinnittelivät kuitenkin jopa 70-luvulle asti!

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 127)