Keskustelut Metsänomistus Metsämaan hintakupla

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 127)
  • Metsämaan hintakupla

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

  • sitolkka

    Metsävähennys ei ole kummoinenkaan etu, kun asuinkiinteistöstä pystyy usein luopumaankin täysin verottomasti. Lisäksi verotus on muutenkin, sanoisin suosiollista. Ehdotan tutustumaan kiinteistösijoittamisen verotukseen tarkemmin. Metsän tuoton ylittäviä riskittömiä sijoitusmahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon. Metsää kannattaa enään ostaa vain luontoharrasteisiin kuten metsästykseen, tinttien bongailuun ja kuntoiluun.

    Korpituvan Taneli

    Mielenkiintoinen kupla, kun se on vuosikymmeniä pitkä. Pitkään on ollut jo tilanne että metsän hintataso on niin korkea ettei sen ostoa ole voinut perustella metsätalouden tuotoilla.

    Metsäkauppoja on kuitenkin tehty ja kas kummaa, jälkeenpäin ei ole voitu osoittaa kauppojen olleen ylihintaisia. Kun on laskettu tulot ja menot ja otettu huomioon palstan nykyinen myyntiarvo, niin voittoa on tullut.

    Ne todella ylihintaiset kaupat on tehty sitten pienillä metsäpalstoilla, joille ei ole alunperinkään ollut tarkoitus laskea kannattavuutta pelkän metsätalouden perusteella.

    Miten pitkälle tämä metsämaan hinnan nousu sitten jatkuu on arvoitus meille kaikille. Sitten kun se loppuu voidaan vasta puhua ylihintaisesta metsämaasta, elleivät hinnat sitten romahda.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Reima Ranta

    Metsän taloudellinen arvo on kaikkien tulevien tulojen ja menojen erotus. Tarkemmin, nykyarvojen erotus. Kun tulot ja menot syntyvät metsissä poikkeuksellisen eri aikoina ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu laskentakorko. Jos korko on 1 % tai jos korko on 4 %, metsän arvoksi tulee aivan erilainen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. On hyvin ymmärrettävää, että näin poikkeuksellinen korkotaso pitää metsän korkeaa arvoa pystyssä.

    Se seikka on myös pidettävä mielessä, että metsän kasvu on reaalikasvua. Nuoren metsän puuston kasvu on helposti 5 -10 % ja se on reaalikasvua. Oletuksena on tietysti silloin, että puun reaalihinta suunnilleen säilyy nykytasolla. Korkosijoituksista on nimelliskorosta ensin vähennettävä inflaatio, että päästään vertailukelpoiseen reaalikorkoon.

    Kun katsoo  yle areenasta dokumentin ihminen ja öljy, suorastaan hätkähtää sitä, kuinka paljon maailma todellakin muuttuu metsän kiertoaikana. Kun nyt uudistaa metsää, on todella suuri arvoitus, kuinka maailma silloin makaa, kun metsää seuraavan kerran päätehakataan, jos päätehakataan.

    Pidän näilläkin hinnoilla metsän ostamista pienempänä riskinä kuin metsän uudistamisinvestointia – valitettavasti.

    Puuki

    Samalla tavallahan se on metsän reaalikasvun tuotosta vähennettävä inflaation vaikutus kuin muistakin sijoituksista, jos puun hinta pysyy samana.

    Reima Ranta

    Sinun tulisi Puuki perehtyä käsitteisiin tai lukea tarkemmin. Kirjoitin puun reaalihinnasta, en nimellisestä hinnasta. Raha ei ole samanlainen pysyvä mittayksikko kuin metri, sekunti jne.

    Puuki

    Juu, puun reaalihinnasta tosiaan puhuit. Mutta kun todellisuudessa puun hinnat on pysyneet keskimäärin nimellisesti  samoina jo kauan aikaa.  Esim : 90-luvun alussa tukkipuusta maksettiin  ~ 300 mk/k-m³ ja kuitupuusta ~ 100-120 mk/k-m³.  2000-luvun alkupuolella kuusikuitupuusta ~ 22 € / k-m³ ja v. 2010 jonkun euron enemmän kuin nykyään miltei kaikista puutavaralajeista. Eli nimellishinta on pysynyt suunnilleen samana, ei reaalihinta (johon ainoa poikkeus oli v:n 2007 hintahuippu ).

    Planter

    http://www.piksu.net/sites/www.piksu.net/files/omaisuuslajit.png

    Omaisuusluokkien kehitys (Lähde: Suomen Pankki, Maanmittauslaitos, Tilastokeskus)

    http://cdn.unitedbankers.fi/wp-content/uploads/2016/03/unspecified.jpeg

     

    http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2014/img/pk13a.png

    http://www.etk.fi/wp-content/uploads/indeksit-nimelliskehitys.png

     

    Timppa

    Meillä metsien kasvu on lisääntynyt em tarkastelujakson aikana n. 60 %.   Ei siis ihan huonosti meilläkään.  Metsien lisääntynyt kasvu selittää muutenkin osan metsämaan hintojen noususta.

     

    Metsäkupsa

    Jos oikein muistan,niin puustotilavuus on myytävissäkin tiloissa lisääntynyt.Vuosikymmeniä sitten taisi ola keskimääri n,70 mottia hehtaarilla ja  nyt puolet  enemmän täällä Eteläisessä Suomessa.Kuten Timppa edellä toteaa,myös kasvu lisääntyy jatkuvasti ha-kohden.Reima taasen tapansa mukaan korostaa suuria uudistamiskuluja,ainakin investoinin riski kyllä pikemminkin seuraavan omistajan murhe.No jos nuorena istuttaa,niin silloin kyllä.   Tulee se metsä itsestäänkin,vaikkapa pelkällä äestyksellä,mutta saatta lopputulos olla heikkokin.                                                                                                                                                                                                  Tanelin linjoilla hintakuplan suhteen,aikojen saatossa näkee onko semmoista ollenkaan varsinaisten metsätilojen osalta.Kun taaksepäin katsoo,niin ostaja on pääsääntöisesti tehnyt hyvät kaupat.Moni maansa myynyt ei ole osannut maanmyynti ym. rahojaan poijittaa yhtähyvin,kuin kiinteä maaomaisuus on sotien jälkeen antanut.Tila-arviot nostivat hinnat käyvälle tasolle,ei enään ensimmäisellä puukaupalla tila maksetuksi tule kuin poikkeus tapauksessa.Sukulaiskaupat oma lukunsa,joten kommentointini koskee vapaita markkinoita.

    sitolkka

    Ja ainoa hyötyjä valtio. Perintöverot nousseet, varainsiirtoverot nousseet. Valtio se on aina omansa pitänyt ja enemmänkin. Pahimmillaan on verotettu suomalaista kahdelta eri suunnalta. Idästä ja lännestä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 127)