› Keskustelut › Metsänomistus › Metsämaan hintakupla

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 127)
1 2 3 … 9 10 11 12 13

  • Metsämaan hintakupla

    Lähetetty: 31.1.2017, 20:22

    Merkitty: 

    Kun tarkastelee metsämaan arvon kehitystä ja vertaa sitä puun hinnan kehitykseen, esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta, niin huomaa, että maan arvo on lähtenyt aivan omille teilleen. Hintakupla on olemassa ja suuri. Kauan ei voi enää näin jatkua. Metsärahastoista taasen sanoisin, että ne ovat suuri pyramidihuijaus, joka pysyy pystyssä niin kauan kuin uutta rahaa sisään tulee.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 21.3.2017, 21:57

    Metsien omistus taitaa jakaantua, kun isoja tilakokonaisuuksia ja pieniä tulee lisää. Maksaako vain pienten omistajat liikaa vai millainen ilmiö tuo ylihinta meillä on? Kerrokaa te, jotka tiedätte.

    sitolkka 21.3.2017, 22:35

    Kaikki maksaa nykyään liikaa.

    Korpituvan Taneli 21.3.2017, 22:48

    Mikään metsätilakauppa josta on kulunut tällä hetkellä 10 vuotta, ei ole enää osoitettavissa ylihintaiseksi, metsän hinnan nousu on pitänyt siitä huolen.

    Sitten kun hinnannousu loppuu, niin ainakin hetkellisesti on paljonkin ylihintaisia kauppoja jälkikäteenkin tarkastellen.

    Koska se hinnannousu loppuu? Huomenna? Vuoden kuluttua? Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Tai sitten se ei lopu koskaan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tolopainen 22.3.2017, 06:17

    Kaikki kuplat puhkeavat joskus. Tämä velkaan perustuva arvojen nousu ei tietenkään ole kestävällä pohjalla ja on lisäksi täysin turhaa. Taloutta voitaisiin aivan hyvin pyörittää sillä rahamäärällä joka olisi kestävää. Mutta on niin mukavaa saada vuosittain lisää palkkaa oman etujärjestö kautta ja yritysten on helppo tehdä investointeja kun hintoja voi nostaa. Raha on kuitenkin vain pelkkää paperia,  joten ei tuolla velkaantumisella niin suurta vaaraa ole jos on mukavaa jakaa vihreää paperia niin siitä vaan ja jokainen voi uskoa vaurastuvansa kun omaisuuteen laitetaan isompi hintalappu joka vuosi. Markkinahinta on aina oikea.

    Visakallo 22.3.2017, 07:25

    Puuhapalstat ovat hinnoitteluperusteiltaan verrattavissa jonkin verran  kesämökkeihin. Molempien hinnat ovat nousseet melko tasaisesti kymmenien vuosien ajan. 90-luvun laman aikaan tuli pieni notkahdus, mutta vasta nyt mökkien hinnat ovat tulleet reippaasti alas jopa 25-40%.  Molemmissa alkaa sijainti vaikuttamaan entistä voimakkaammin myös hintaan.

    Gla 22.3.2017, 08:45

    Mikä on puuhapalsta? Jos omistaa etelässä viisi rehevää 20 ha palstaa, onko tällöin viisinkertainen puuhastelija vai kohtalaisen vakavasti otettava puuntuottaja 900 m3 vuosikasvullaan?

    Toisaalta hintatilastoista ei käy ilmi se, miten puuston määrä on vuosikymmenien kuluessa kehittynyt. Kun yleisesti ottaen puuston määrä ja vuotuinen kasvu on kasvanut, toki se hintaankin vaikuttaa, mutta yhtään aiempaa kalliimmaksi tuollaisen palstan hankinta välttämättä tule. Puhumattakaan koroista. Taisi 80-luvulla olla kohtalaisen korkeat korot, puhumattakaan 90-luvun alusta, jolloin itselläni oli 3-5 vuoden joukkovelkakirjalainoja 13% korolla. Noiden lunastamisen aikaan korot oli jo pudonnut, jolloin luvut näytti kohtalaisen mukavilta.

    Varmasti metsien reaalihinta on noussut, mutta todellisen muutoksen laskeminen ei ihan helppoa olekaan. Ja koska minulla ei tätä tietoa ole, en täällä huutele asiasta.

     

    Reima Ranta 22.3.2017, 09:54

    Juuri näin Gla.

    Jos väittää metsien markkinoilla muodostuvaa hintaa liian suureksi metsätalouden näkökulmasta, niin siihen tulisi esittää matemaattiset perustelut eikä mutu.

    Omat  metsäni olen ostanut aikavälillä 1990-2005. Kun pinta-alaan perustuva verotus loppui, lopetin metsien ostamisen. Oletin, että välittömiä hakkuumahdollisuuksia sisältävien metsin hintojen täytyisi myyntiverotukseen siirryttäessä pudota, mutta jostakin syystä näin ei tapahtunut. Siirtymäkauden aikana pinta-alaverolle hakkuukypsiä metsiä ostettaessa verotukselliset edut olivat huomattavia.

    Hakkuukypsän metsän hinnoittelu on helppo, mutta miten laskea taimikon ja nuoren metsän hinta onkin jo huomattavasti mielenkiintoisempaa. Niissä laskentakorko näyttelee vääjäämättä aivan ratkaisevaa osaa.

    Reima Ranta 22.3.2017, 10:29

    Visakallo jossain tiedusteli minun metsätalouteni kannattavuutta.

    Olen vajaa sata palstaa yksin ja yhdessä ostanut, muutamia lähinnä metsänaapureilleni myynytkin ja yhteisomistukset pääsääntöisesti purettu. Rahaa metsätiloistani on karkeasti tuloutunut maksettujen verojen ja kulujen jälkeen puolitoista – kaksi kertaa metsien ostohinta ja käsitykseni mukaan tilojen nykyinen markkina-arvo on selkeästi ostohintaa suurempi. Kauppaharrastelua voitanee siis pitää kannattavana.

    Mitä tulee tekemäni metsänhoitotyön kannattavuuteen, niin se taitaa jäädä minulta hämärän peittoon. Elämänlanka katkeaa, ennen kuin uudistamisten ja taimikonhoitojen ja raivausten taloudellinen tulos on selvitettävissä.

     

     

    sitolkka 22.3.2017, 15:09

    Tanelin mielestäkö se ei ole ongelma, että metsänkasvatuksen tuottavuus ei kasva, mutta maapohjan hinta vain aina nousee. Hevosen hinta aina vain nousee, mutta se tekee samat työt kuin ennen, samalla taksalla. Hinnanoususta pääsee hyötymään vain myymällä hevosen.

    pihkatappi 22.3.2017, 16:47

    90-luvulla esim. Rovaniemeltä sai metsätiloja alennuksella, kun ei niitä sieltä monikaan älynnyt ostella, pyyntihinnoista kun tarjosi reilun puolet niin kauppa kävi. Nykyisin ostajia on jo paljon enemmän ja hinnat ovatkin sitten kaksi-kolminkertaistuneet. Niinhän noissa senaikaisissa metsätilakaupoissa on käynyt, että kahdessa kymmenessä vuodessa on palstan arvo moninkertaistunut vaikka myyntipuilla on saanut kuitattua ostohinnan melkein kättelyssä. Onko edelleen yhtähyvä markkinatilanne metsätilojen suhteen ja missäpäin? Ei ole Suomessa missään, mutta olisiko hintataso nyt kuitenkin normaalien metsäpalstoen osalta lähempänä käypää hintaa kuin 20 vuotta sitten?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 127)
1 2 3 … 9 10 11 12 13