Rehevillä mailla uuden puusukupolven alkuunsaattaminen on joka tapauksessa hintava homma. Kannattavaksi sen saa parhaiten tekemällä aloituksen huolella ja liikaa nuukailematta.

Meidän kulmilla on urakoitsija, joka tekee kaivukoneella mätästystä, hänellä on myös kolmella suuttimella varustetussa kauhassa mahdollista sylkäistä kolmesta eri säiliösta puun siemeniä tuohon mättääseen.

Vielä kun hieman panisi lisää vimpaimia, niin voisi kesäaikaan tehdyssä työssä suhauttaa Glyfosaatit mättään ympärille.

Alkutaivalhan on vaikein puuntaimelle. Mätästys/ kylvön jälkeen voisi iskeä taimet mättäisiin.

Taikka istutuskone voisi tehdä maanmuokkauksen, istutuksen ja torjaisun, jos halutaan tehdä hyvä ja tehokas uudistus.

Karummilla mailla voisi maata muokata lähinnä kylvöä, taikka siemenpuualan ”Anna kaikkien kukkien kukkia – kukkia vaan”!valmistelua ajatellen muokatulla kultivaattorilla. Minä irroittaisin siitä muutaman piikin ja vaikka säätäisi pareittain, että kummassakin reunassa olisi kaksi jousiterää, jotka raapisivat sammalta ja jäkälää kivennäismaan päältä pois.

Varmaa on kuitenkin, että VT:tä karummalla pohjalla on jo istuttaminen vähintään kyseen alaista, jos lasketaan että tuleva puusukupolvi tuottaa kustannukset takaisin. Viljelykustannukset onkin laskettava aina jo tehdyn avohakkuun puunmyyntitilistä pois, jos puusto on ollut hyvä, menee uudistukseen vain vähän puunmyyntitilistä.

Mielestäni kuokka,mies ja kylvöpullo edellen kustannuksiissa ja lopputuloksessa  kilpailukykyinen karuilla mailla pienillä aukoilla.Mitä kivisempi sitäparempi on manumenetelmä

Männyn istuttaminen näyttää lisääntyneen  ja kylvö selvästi vähentynyt Pirkanmaalla.Voittaa ajassa ja laatukin nykyään hyvä istutuksilla.Rouste pilaa monen hyvin itäneen hiesukkokylvön

Istutuskoneet ei toimi kivisillä mailla,ei siellä kaivurikaan saa aikaan muuta kuin tuhoa,pilaa hyviä istutuspaikkoja.Koneet toimii pehmeillä mailla,mutta siellä pottiputkellakin istuttaa poskettoman määrän  mättäisiin päivässä.En näe istutuskoneiden tulevaisuutta kovinkaan hyvänä

Samaa olen joskus ihmetellyt, että miten kiviseen maastoon on saatu syntymään kuusimetsä ja hyvä sellainen, vaikka selkeästi maasto näyttäisi olevan männylle sopivaa. Lieneekö syynä ollut joskus tapahtunut metsäpalo ja kuusikot ovat syntyneen luontaisesti tuhkakeroksen avustuksella.

Hankikylvössä näkisi hyvin siemenen, mutta jonkin verran tavaraa menisi hukkaan, eli huonoihin kohtiin. En tiedä asiaa tutkitun viime aikoina.

Meillä ensimmäinen uudistusalan äestys tehtiin 1972 kesäkuussa. Se ,10 hehtaaria, kylvettiin männylle joka onnistui aika hyvin, täydennystä tarvittiin tuhannen taimen verran.Sen jälkeen kaikki mahdolliset uudistusalat on muokattu. 80-luvun lopulla tuli ajatus hommata oman traktorin perään muokkausväline ennenkaikkea luontaisen uudistamisen ja kaistale-ja siemenpuuhakkuiden tarpeisiin. Kävin katsomassa Sulkavalla aloituksessa olevan videon mukaista äestä mutta epäilin veturini käyvän näissä maastoissa hupaiseksi. Naapurikylän koneurakoitsijalta löytyikin sitten joutavana oleva ruotsalainen Leno-laikkuri. Sitä oli Metsähallitus vetänyt Pohjois-Karjalassa pillarilla ja tämä urakoitsija kasipuolikkaalla kokkumilla. Irroitin siitä toisen työyksikön ja rakentelin siihen traktoriin sopivan kolmepistekiinnityksen. Muutama metsäammattilainen katseli epäillen työmaatani mutta yllättyi nähtyyään kuinka ”rumaa”jälkeä laitteella sai aikaan. Raideleveys takapyöristä mahdollisimman leveälle ja piikkkiketjut päälle niin sillä pystyi ajamaan melkoisessa maastossa. Laikkuri tulee lukossa hetken ja pyörähtää sitten varttikierroksen, tiukkaan esteeseen osuessaan laukeaa heti eli sillä ajetaan jakuvasti. Ajelin sillä muutamana kesänä siemenpuu- ja kylvöaloja, istuttipa joku sen jälkeen koivuntaimetkin. Sitten tuli metsäveromuutos ja uudistusalojen ”laatu ja laajuus” muuttui ja homma jäi. Itsellekin piti pyytää kaivurimies avuksi, vahvaan hakkuumurrokkoonhan tuollaiset ei sovi.