Toraenso, sahat, ruohti, lämpölaitokset, meilläkin pääasiassa pitkään yhistyksen puut ostanut.

Luin myös tuon MT:n kirjoituksen ja siinä käsittääkseni kritisoitiin valtakirjakaupan merkitystä nykyään puukaupassa. Haastatellun mielestä merkitys on poistunut kun nykyään mhy voi olla myös puunostaja. Kritiikki tuli lähinnä siitä voiko mhy:llä olla korjuupalvelu jos se myös itse kilpailuttaa puunostajia isäntien leimikoista. Ajetaan vähän kuin ”kahdella rattailla”.

Ilman muuta siinä voi olla ristriita. Mutta korjuupalvelu voi olla myös isäntien palvelemiseen tehty rakenne. Silloin kun aikoinani itse olin korjuupalvelussa töissä niin meille tuli kohteiksi ne kohteet jotka yleisessä tarjouskilpailussa eivät saaneet ostotarjouksia. Syitä oli monia mutta usein ne olivat pienalaisia, raivaamattomia tai sitten puun koko ei ollut riittävä jotta yhtiöt olisivat niistä kiinnostuneita. Silloin me teimme paljon töitä etenkin energiapuukohteilla ja vähemmän tukkileimikoissa.

Tiedän tänäkin päivänä että MG ja muutkin ostavat paljon valtakirjakohteita ja tiedän myös että korjuupalvelun leimikot ovat parantuneet ja kohteiksi on tullut ihan oikeita leimikoita.

Ainahan tuo mhy:n toiminta on ollut ”kivi kengässä” yhtiöille. Kilpailutus puunhinnasta on aina epäsuotuisa ajatus, joka saattaa johtaa kantohinnan nousuun.  Kantohinnan nousun estäminen lienee ollut myös kartelliin johtaneet syyt.

Kun mhy:n korjuupalvelu tekee leimikosta tarjouksen, se myy korjuu- ja välityspalvelua. Se ei osta puita itselleen jalostettavaksi. Eli toimitussopimuksen hinnasta vähentävät korjuukulut ja loput jää kantohinnaksi.

Metsäliiton ja mhy:n yhteistyö on joskus kangerrellut mm. katkontatietojen luovutuksen osalta, mutta en tunne nykytilannetta.

Minusta korjuukuluihin liittyvä riski pitäisi aina olla puun ostajalla eikä myyjällä, eli sovittu kantohinta pitäisi aina saada. Katkontaan liittyvä riskihän myyjällä on joka tapauksessa. Joskus kuulemma joku ostaja on maksanut vapaaehtoisesti lisähintaa hakkuun yhtydessä yllättäen löytyneistä laatutyvistä, mutta tämä lienee enemmänkin poikkeus kuin sääntö?

Samanlainen takuuhintasysteemi on myös StoraEnsolla.Vuioden alussa myin esim. kut 58 €,nyt loka-marraskuu vertailu ajankohta,eikohän pari-kolme euroa hinnantarkastuslisää saattaa tulla.Silloin listahinta 57 nyt 60 ,maksimi 5% hinnantarkistushyvitys    hinnantarkistusmaksussa.                                                                          Viime vuonna tuli  vajaa tonni,edellisestä hintalisästä taisikin olla likimain kymmenen vuotta. Vuoden 2007 hintapiikki toi 20 000 tonnin jälkitilin ,kun 56 euron puut muuttuivat 70 euron puiksi.Tämän jälkeen firmat ottivat 5% maksimikorotus rajanRahoilla n.40 ha lentolannoitin.Valtakirjakaupoista ei saa hintatakuuta,siitä ei Mhy on hiljaa.

Palatakseni varsinaiseen aiheeseen,niin asia hankinpalvelupuiden osalta ainakin Etelä-Savossa on ,kuten Apli toteaa,StoraEnso on niiden pääostaja,Metsäliito ostaa suoraan jäseniltä ja hinnoittelee Mhy:n puille semmoisen hinnan,ettei kauppoja tule.