Keskustelut Metsänomistus Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 203)
  • Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

    Kuinka moni puuntuottaja on tuon YHTEISEN linjauksen kannalla? Minä en ole. Enkä tunne muitakaan puuntuottajia, jotka olisivat.

    Ekologisesti ja ennenkaikkea puuntuotannollisesti kestävä taso on luokkaa 10000. Hirvi EI OLE metsälaji, vaan PENSAIKKOLAJI. Sen ydinhabitaatteja ovat suot ja tunturit. Jatkuvan laidunnuksen seurauksena eniten laidunnetut lajit (rauduskoivu, mänty, haapa) häviävät ravinnoksi kelpaamattomille lajeille kuten kuuselle. PAJULLA hirven sylki kiihdyttää katkaistujen oksien kasvua, mikä tihentää PENSAIKKOJA entisestään.

    Haavalla ei SATTUMALTA elä eri eliölajeja enemmän kuin muilla puulajeillamme yhteensä. Hirvi on viimeiset 40 vuotta estänyt tämän elintärkeimmän puulajin uusiutumisen kaikkialla muualla kuin sähköaitojen sisällä.

    Haapa on AINOA männynjuurikääpää kestävä puulajimme. Männynjuurikääpä leviää nopeasti holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta.

  • Pähkäilijä

    Kuinka paljon 70-luvun alun hirvitiheys oli? 0.5/1000 ha? Käy minulle erittäin hyvin.

    MJO

    Kuinka paljon 70-luvun alun hirvitiheys oli? 0.5/1000 ha? Käy minulle erittäin hyvin.

    Montako viikonloppua kukakin on valmis uhramaan ”pyytämällä tyhjää” syksyisin (veikkaan että tarvitaisiin talvikin), jotta päästäisiin 0,5/1000ha?

    Minä en ainakaan yhtään. Sillä minustahan tuli joidenkin metsänomistajien mielestä ihminen, kun lopetin hirvenpyynnin. Sillä mehänpojan & co mielestä he eivät ole kuin siivellä eläjiä.

    Pähkäilijä

    Täällä kun on 10 kertainen määrä tuosta 40 vuoden takaisesta edelleen niin hirvien suhteen on aina luvat saatu käytettyä. Sen verran pien porukka että 2+1, aikaisemmin 1+1 on hoitunut hyvinkin nopeasti kunhan kelit viilenevät kun kylmätilat puuttuu. 2/3 osaa lupamäärästä on tullut jo autostakin nähtyä tällä viikolla.

    Meillä oli 10 karhunkaatolupaa ja kaikki käytettiin 3 viikossa. Hirvi on sitten hankalampi metsästettävä.

    MJO

    Meillä oli 10 karhunkaatolupaa ja kaikki käytettiin 3 viikossa. Hirvi on sitten hankalampi metsästettävä.

    Suuret ovat metsästysmaat teillä. Jos karhuja pelkästään teidän alueelta kaadettiin 10.

    Gla

    Suorittava porras: ”Toisaalta on todettu , että vuoden 2012 hirvionnettomuudet on tilastoitu aiempaa tarkemmin , joten onnettomuuksien ” lisääntymien” johtuu osittain tästä.”

    Kerrotko lisää tuosta tilastointitavan muutoksesta?

    Gla

    Huikeita väitteitä.

    MJO: ”Mehtänpoika hinaa itsensä uuninpankolta maastoon ja huomaa että viimeisen kahden vuoden aikana on todellakin tapahtunut. Hirvi kanta on laskenut 50%. Paikoin paljon enemmänkin.”

    Kahdessa vuodessa hirvikanta on laskenut n. 20%, ei 50%.

    Suorittava porras: ”Karu totuus on , että viime syksynä oltiin 90-luvun alun tiheyksissä , mutta tänä syksynä hirviä on hädin tuskin 70-luvun alun määrää.”

    90-luvun alussa talvikanta oli n. 70 000, mutta 70-luvun alussa kanta oli n. 20 000 kpl. Kun Riistakeskuksen alueellisia tiedotteita tarkastelee, saa siellä aivan erilaisen käsityksen toiminnasta. Viime syksyn tulokset ovat linjassa kannan kehityksen kanssa, joten n. 50 000 yksilön katoamista ei ole tapahtunut. Jos tuollaisia virheitä tilastoissa on, pitää vihdoin ns. vetää johtopäätökset siitä, millä tavalla hirviasiaa hoidetaan.

    A.Jalkanen

    Todennäköisempi selitys on että ei olla vielä 1970-luvun tasossa. Jälki-indeksit nyt ovat ainakin melko luotettava tilastotieto riistakeskusalueittain. Pienemmillä alueilla en niitä käyttäisi.

    6tukki

    Muutamat kirjoittajat toistavat oman suppean alueensa hirvikatoa ikäänkuin se olisi hirvikannan valtakunnallinen totuus. Samalla periaatteella voin itse ilmoittaa, että monet Pohjois-Pohjanmaan hirviporukoista käyttivät vähäiset kaatolupansa loppuun jo kahden ensimmäisen viikolopun aikana.
    Jututin viime sunnuntai-iltana yhden hirviporukan jäsentä ja hänen mielestään oman alueen hirvikanta oli arvioitu aivan liian alhaiseksi. Itsenäisen ajattelun puuttuessa samanlainen virhearvio taisi tulla tehdyksi muita matkien eri puolilla Suomea…

    mehänpoika

    MOJ noin 12 tuntia sitten:
    ””Se että metsään jää yksikin hirvi. Takaa se että 100% varmasti et pysty turvallisesti istuttamaan koivua.””

    – Tämäntapaisia väittämiä näkee tuon tuosta lapsellisena heittona korkean hirvikannan puoilustelemiseksi. Saman ajatukseen mukaan kuitenkin maantieliikenteen hirvikolaritilasto näyttäisi melko hyvältä, eli vuositilastossa hirvikolareiden määrä olisi yksi (1) kappale.

    Nykyisin hirvitilanne on kuitenkin hyvin huono metsien onnistuneen uudistamisen kannalta. Uudistamista joudutaan tekemään hirvimiesten säätelemän liian tiheän hirvikannan ehdoilla. Nyt vielä suunnitellaan hirvikantojen lisäämistä.

    Syytä siihen ei ole julkisuudessa kerrottu. Ehkä tavoitteena on kaupallisen hirvenmetsästyksen ja sitäkautta erä- ja matkailupalveluyritysten saaminen kattavasti koko valtakunnan alueelle. Valtio ilmeiseti maksaisi haitoista vain niille, jotka hyväksyisivät tällaisen toiminnan omissa metsissään.

    Kun hirvien lisääminen tuntuu valtiollakin olevan tähtäimessä, ihmetyttää, miten toiminta käy yksiin kansalaisten turvallisuudesta vastaavan sisäasiainministeriön toimenkuvaan. Onko ministeri Räsästä informoitu ollenkaan muiden intressipiirien touhuista liikenneturvallisuuden heikentämiseksi lisäämällä hirvikolareita aiheuttavia hirvieläimiä.

    Onko hallinnollisia päätöksiä hirvikolareiden lisäämiseksi jo jollakin verukkeella tehty? Onko käytetty samaa perustelua kuin nimimerkki MOJ tämän vastauksen alussa olevan lainauksen mukaisesti: ”Se että metsään jää yksikin hirvi…”

    suorittava porras

    Gla: ”Kerrotko lisää tuosta tilastointitavan muutoksesta?”

    Valitettavasti asiaa ei selvitetty tarkemmin lukemassani
    lehtiuutisessa . Parempaa tietoa löytynee tilastonikkareilta.

    Mitä noihin tilastoihin hirvien määristä tulee , on syytä muistaa , että vielä 2000-luvun alussa tilastointi oli rajusti pielessä . Todelliset hirvimäärät alkoivat paljastua vasta vuodesta toiseen jatkuneen ankaran verotuksen jälkeen . Uskallan väittää , että hirvikantaa on aliarvioitu jo 70-luvulta lähtien ja vasta 2000 luvulla on päästy lähemmäs totuutta. Pahin moka lienee tapahtunut 90-luvun puolivälissä , jolloin hirvien määrä karkasi hallinnasta virheelisen kanta-arvion ja tästä seuranneen lupamäärien rajoittamisen vuoksi.

    Hirvivahingot ovat olleet puheenaiheena jo 40 vuotta ja jo 70-luvulla jotkut vaativat jopa armeijaa hävittämään elukat sukupuuttoon. Sama laulu tuntuu jatkuvan edelleen . Osa solisteista on ainoastaan vaihtunut.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 203)