› Keskustelut › Metsänomistus › Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 203)
1 2 3 … 7 8 9 … 19 20 21

  • Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

    Lähetetty: 26.9.2013, 20:40

    Kuinka moni puuntuottaja on tuon YHTEISEN linjauksen kannalla? Minä en ole. Enkä tunne muitakaan puuntuottajia, jotka olisivat.

    Ekologisesti ja ennenkaikkea puuntuotannollisesti kestävä taso on luokkaa 10000. Hirvi EI OLE metsälaji, vaan PENSAIKKOLAJI. Sen ydinhabitaatteja ovat suot ja tunturit. Jatkuvan laidunnuksen seurauksena eniten laidunnetut lajit (rauduskoivu, mänty, haapa) häviävät ravinnoksi kelpaamattomille lajeille kuten kuuselle. PAJULLA hirven sylki kiihdyttää katkaistujen oksien kasvua, mikä tihentää PENSAIKKOJA entisestään.

    Haavalla ei SATTUMALTA elä eri eliölajeja enemmän kuin muilla puulajeillamme yhteensä. Hirvi on viimeiset 40 vuotta estänyt tämän elintärkeimmän puulajin uusiutumisen kaikkialla muualla kuin sähköaitojen sisällä.

    Haapa on AINOA männynjuurikääpää kestävä puulajimme. Männynjuurikääpä leviää nopeasti holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 7.10.2013, 12:12

    Vilkaisee RKTL sivustolta tiedostoa RKTL lumijäljet 1989-2011, nin tulee mutun sijalle tietoa. Siitä näkee hyvin hirvieläinten kannan kehityksen. Metsäkauriin kanta on mitätön. Valkohäntäpeuran kanta on noussut, mutta kun sitä ei ole kuin osassa Suomea, ei kolareita voi mitenkään tulla samaa määrää kuin hirven toimesta.

    Sitten mitä hirvikantaan tulee, todellista kannanlaskua on havaittavissa ainoastaan Etelä-Hämeessä, ja Satakunnassakin lievää laskua. Muualla kanta on käynyt korkealla 2000-luvun alussa, ja palaillut sitten taas 1990-luvun alun tasolla, tai sitten ei ole noussutkaan, kuten monilla alueilla joissa se menee koko ajan ylös alas enempi vähempi. Suomen riistakeskuslaueet eivät siten ole veljeksiä tässä suhteessa, mikä osittain selittänee eroavaiset näkemykset ongelman suuruudesta tällä palstalla.

    Mikä sitten on tavoiteltava taso? Ainakin alempi kuin tuon graafin aikana.

    MJO 7.10.2013, 14:11

    Mikä sitten on tavoiteltava taso? Ainakin alempi kuin tuon graafin aikana.

    Vuoden 2013 kanta onkin alempi, kuin tuo graafi. Miksi täällä kokoajan jauhetaan kymmenen vuoden takaisesta kannasta.

    A.Jalkanen 7.10.2013, 15:41

    Mutta ei vielä tarpeeksi alhainen…

    Tarpeeksi alhainen voidaan määritellä vaikka tavoitteena hirvikolarien määrälle, tai tavoitteena hirvivahinkoilmoitusten määrälle.

    jees h-valta 7.10.2013, 15:42

    Onpas etevää. Kun tiedetään jo tämäkin vuosi pulkkaan. Ennustajaeukko? Siis tämä MJO.

    suorittava porras 7.10.2013, 20:09

    MJO taitaa oikeasti tietää , mikä on hirvitilanne.

    ….niin… pari jahtiviikonlopua takana ja kaatoja nolla. Vilaukselta on tuona aikana nähty 4 otusta ja nekin ovat kiireenvilkkaa siirtyneet naapuriporukoiden puolelle . Ovat olleet meillä joko ”kylässä ” tai läpikulkumatkalla.

    Hirvet eivät tahdo nykyisin pysähtyä koirien haukuttaviksi . Jolkottelevat lähtökiihdytyksen jälkeen turvallisesti noin 0,5- 1km koiran edellä .
    Vauhti on tuolloin 3-6km tunnissa ja sitkeän koiran matkamittariin yhden hirven perässä saattaa kertyä jopa 40 km päivässä.

    Koirien käytön lisääntyminen ja hirvien ottaessa entistä useammin ”pitkät ritolat” voivat olla syynä hirvikolarien suhteellisen suureen määrään verrattuna todelliseen kantaan. . Toisaalta on todettu , että vuoden 2012 hirvionnettomuudet on tilastoitu aiempaa tarkemmin , joten onnettomuuksien ” lisääntymien” johtuu osittain tästä.

    jees h-valta 7.10.2013, 20:22

    Meillä taas se ainut velvollisuutensa tunteva seura on ampunut ainakin kolme tähän mennessä. Ensiviikonloppuna heti kaksi ja nyt en ole varma kun en ole koko viime viikonloppua kuullut mutta lauantain jälkeen oli tosiaan kolme. Ilmeisesti täällä Satakunnan muka niukkenevassa kannassa on värkeissä varaa koska kuulin yhden seuran jäsenen jo kauppaavan lihoja tässä vaiheessa.

    mehänpoika 7.10.2013, 20:32

    MOJ:
    ””Miksi täällä kokoajan jauhetaan kymmenen vuoden takaisesta kannasta?””

    Itseppähän tuota haluat yhä jauhaa! Mikään ei ole vielä muuttunut. Koivua tai haapaa ei hirvituhoriskin vuoksi pystry vielä turvallisesti uudistamaan. Se on hirvenmetsästykseen verrattuna suuri asia.

    Mikko Tiirolan pitäisi todella terävöittää otettaan metsänomistajien puolestapuhujan ominaisuudessa. Onhan hänen pidettävä selviönä, että hirvipolitiikkaa kuuluu tehdä puuntuottajan ja maansa vuokanneiden ehdoilla, eikä vuokramiehen metsästysharrastusta varten.

    Kaikki vuokramiesten naurettavat löpinät hirvien vähyydestä tai arkuudesta voi olan kohautuksella jättää omaan arvoonsa.

    MJO 7.10.2013, 21:17

    Itseppähän tuota haluat yhä jauhaa! Mikään ei ole vielä muuttunut. Koivua tai haapaa ei hirvituhoriskin vuoksi pystry vielä turvallisesti uudistamaan. Se on hirvenmetsästykseen verrattuna suuri asia.

    Mehtänpoika hinaa itsensä uuninpankolta maastoon ja huomaa että viimeisen kahden vuoden aikana on todellakin tapahtunut. Hirvi kanta on laskenut 50%. Paikoin paljon enemmänkin.

    Se että metsään jää yksikin hirvi. Takaa se että 100% varmasti et pysty turvallisesti istuttamaan koivua. Mutta se ei pelaa joka pelkää.

    suorittava porras 7.10.2013, 21:25

    Karu totuus on , että viime syksynä oltiin 90-luvun alun tiheyksissä , mutta tänä syksynä hirviä on hädin tuskin 70-luvun alun määrää..

    Mehänpojan kuvitelmat ovat samaa tasoa , kun joku valittaisi juhannuksen aikaan lumen paljoutta. 🙂

    jees h-valta 7.10.2013, 21:28

    Enpä usko että ketään kaipaa sataprosenttista turvaa. Kunhan saataisiin edes varma tuho eliminoitua. Kun ei tuo aitaaminen tunnu innostavan on pakko ajaa hirvikannan alentamista rajusti. Vapaalla laidunnuksella tämänhetkinenkään ei vielä toimi alkuunkaan. Olen P-Satakunnassa hiukan leikkinyt ja jättänyt ensimmäisen vuoden taimikkoni h-haapaa suojaamatta aidalla. Olen laittanut ainoastaan kevyen muovinauha-aidan nähdäkseni kuinka usein sinne mennään. Ja onhan sinne menty. Joka jakson välillä kun olen aidatun alueen akun käynyt vaihtamassa on kevyt nauha-aita päreinä jostain kulmalta. Sekin sentään toimii hiukan säikyttävänä sentään. Ainakin viisi-kuusi eri alueloukkausta muutaman kúukauden aikana.Syötyjä taimia noin kolmekymmentä prosenttia. Sähköaidan sisälle ei yhtään alueloukkausta.
    Tappio ei ole kummoinen koska taimet ovat hyvän istutuksen ansiosta sentään pysyneet maassa. Vain yhden ylösnypätyn olen löytänyt. Mutta ensi kesäksi on sähköaitalaajennus tehtävä koska muuten sieltä alkaisi tulla vaikeuksia taimikon varttumiseen.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 203)
1 2 3 … 7 8 9 … 19 20 21