Sitä kuusettumista on syytä pelätä kyllä monesta muustakin syystä kuin hirvien nälkääntappometsänä. Mutta vielä vähemmän luulisi metsästäjän olevan pahoillaan jos hirvillä on ruokaisia laitumia. Nehän teidän pakastimenne täyttää. Sekataimikot.
Mutta harmi vain kun ”monometsä” ei ruoki ja se sentään on teidän harrastuksenne elinehto. On se vain niin sekoa tämä harrastepiirin ja metsästäjän intressien sovitus. Mielestäni hirviharrastajien metsien taimikot nyt ainakin pitäisi määrätä mahdollisimman hyvin hirviä ruokkiviksi lehtipuu/mänty sekoituksiksi. Teillehän ei metsätulot mitään merkitse joten olisi aivan oikeus ja kohtuus.

Täällä sentään viimein heräsi se uinuva seurakin ja pari kaatoa heti.
On aivan hurja tämän syksyn aloitus kaikilla täällä H-vallan lähistön seuroilla. En ole kuullut miltään porukalta mitään kitinää vähistä hirvistä. Eräät jo kohta lopettelee. Olisi pankkilupien käytäntöön oton paikka ja heti jatkoksi. Kanta jäänee kaikesta päätellen erittäin runsaaksi. On tämä erikoista sohlausta. Nyt mennään taas ylös kovaa kyytiä kannan kehityksessä. Alasnotkahduksia ei silti liikoja ole ollutkaan täällä päin.

Kuin myös tuo hirvet/liikenne. Harvemmin näkee puita kasvavan ajoradalla.

Enkä kyllä ole nähnyt edellämainittujen nikkien olevan sitä mieltä että hirvikantaa pitäisi kasvattaa.
Luetun voi ymmärtää niin monella tavalla.

Onpa mennyt IHMEELLISEKSI SELITTELYKSI Suorittavan portaan, Metsuri motokuskin ja MJO:n puolustelut hirvikannan nostamiseksi vielä nykyisestäkin älyttömästi vahinkoa ja haittaa tuottavasta tasosta. Tottakai syntyy välillä hirvityhjiöitäkin, mutta sehän on pelkkä positiivinen asia. Ehtiipähän vähän talviset ravintovaratkin kehittyä. Tietysti liikenteessä vammautumisten, sekä taimikoiden hirvituhojen väheneminen, hirvien tyhjiöalueilla on tärkeintä.

Tuo alkon myyjien tuhovaikutusten vertailu hirvestäjien hirvikannan ”säätelyn” aiheuttamiin tuhovaikutuksiin oli kaiken huippu. Se tarvitsisi kokonaan uuden ketjun.

Käytin tuota ”pesä”-ilmaisua , koska varsin usein hirvet löytyvät metsästyksen yhteydessä kuvailemastasi paikasta . Se saattaa olla juuri se osa metsäistä aluetta , josta on muodostunut osa paikallisen naarashirven asuinaluetta. Vasat se sitten pukkaa vuodesta toiseen samoille seutuville elämäänsä aloittelemaan .
Kannattaisi keskustella paikallisten metsästäjien kanssa tuon ”kantalehmän ” ja sen perillisten eliminoimisesta . Kun naarasta ei enää ole , eivät uroksetkaan viihdy enää alueella . Tärkeintä kuitenkin on saada ne eniten vahinkoa aiheuttavat vasat pois päiviltä.