Jaha, väliaikatietoja. Metsästys alkoi eilen, tuloksena kolme aikuista ja kaksi vasaa. Eipähän tarvi niitten 15 hirven lupien perässä tällä tahdilla kauaa juosta…

Suorittava porras:
””Sääliksi käy niitä metsänomistajia , jotka syöttävät edelleen taimikoitaan hirville , vaikka keinot vahinkojen minimoimiseksi ovat olleet tiedossa jo yli 40 vuotta.””

Suorittava tarkoittanee etukasvuisen vesakon perkuuta männyn taimikosta, jolloin hirvivahingot tällaisissa taimikoissa jäisivät vähäisemmiksi.

– Tästä on nykyisin jo tutkittuakin tietoa. Ehkä ei vielä yli 40 vuotta sitten. Kaikki valveutuneimmat metsänomistajat ja ammattimiehet tiesivät 45 vuotta sitten ko. asian ja varmaan käyttivätkin. Nykyisillä hirvitiheyksillä voi ylimääräisillä perkuilla joskus jonkun taimikon hirvivahinkoastetta lieventämään, mutta tutkimuksen mukaan tällä ei ole vaikutuksia hirvivahinkojen kokonaismääriin. Hirvet kun siirtyvät ruokailemaan vaikka naapurin mummon taimikkoon, johon metsänhoitoyhdistys on mahdollisesti suunnitellut vain kaksi perkausta.

Etukasvuisen vesakon perkaus männyntaimikosta olisi tehtävä noin juhannuksen jälkeisestä ajasta elokuun alkuun mennessä, lyhyeen kantoon ja mielellään ennen poutakautta, että lehtipuun uudelleen vesottuminen jäisi vähäisemmäksi. Se on parasta lomakautta, ja metsissä työskentely on tukalaa lämmöstä ja hyttysistä johtuen. Siksi työ useinmiten tehdään keväällä tai syksyllä. Tällöin voi uudelleen perkaustarvetta ilmetä alueella jo 2-3 vuoden kuluttua.

Syksyllä tulevat työskentelyyn mukaan hirvikärpäset. Ko. haitan lisäksi voi myöhemmin syksyllä etukasvuosesta vesasta perattu männyntaimikko joutua jo seuraavan talven aikana jopa täysin hirvien tuhoamaksi, koska vesakon varjostuksessa kasvanut heikosti puutunut männynhavu maistuu hyvin hirville.

Tämäkin asia on useita kertoja käsitelty, mutta itsekkäästi ajatteleva Suorittava porras haluaa jatkuvasti moittia metsänomistajia laiskasta taimikoiden hoidosta.

Timpalle vielä omistamiseen liittyen. Kun patistelit hirviasiasta kiinnostuneita metsästysseuran jäseniksi, tarkoititko sillä, että vaikutusvaltaa hirviasiassa pitäisi olla vain metsästysseuran jäsenillä?

Ei pitäisi, mutta metsästäjät eli seurojen jäsenet sattuvat olemaan eniten kiinnostuneita metsästykseen liittyvistä asioista ja osa heistä hakeutuu ns. päättäviin elimiin.

Sama tapahtuu kaikissa asioissa. Esim. jääkiekosta kiinnostuneet ihmiset yleensä päättävät jääkiekkoon liittyviä asioita, eikä esim. taitoluistelusta kiinnostuneet tee jääkiekkoon liittyviä päätöksiä.

Eli jos haluat olla itse päättämässä lajista, niin hakeudu lajin päättäviin elimiin tai yritä vaikuttaa päättäjiin.

Päätöksiä tekevät eivät tule tarjomaan sinulle. Hei, tee sinä päätös.

Suorittava porras:
””Kun hirvivahinkoja on käyty tarkastamassa, on monesti taimikon hoitamattomuus lopulta ollutkin lopulta se pahempi vaiva.””

– Suorittava yrittää kääntää jälleen tosiasioita päälaelleen.
Kun taimikossa sattuu hirvivahinko, ei metsänomista voi lähteä perkailemaan tuhoaluetta ennenkuin virallinen tuhoarvio loppusyksystä on tehty. Jos tuhoarvioijan tarkastuksen perusteella metsitys on hirvituhon johdosta menettänyt merkityksensä, ei metsänomistaja tarvitse tehdä alueelle mitään. Hirvivahinkokorvauksen saa, mutta täydennys hirvituhovaroin on vapaaehtoista. Tätä sattuu laajasti, koska täydennys toisi mukanaan hoitovelvollisuuden. Mitäpä sitä täydentelemään, kun pohja on männyn maata ja täydennystaimiksi tarjotaan kuusen taimia. Männyn taimet taas menisivät hirvien suihin.

Hyvin moni kuusella hirvituhovaroin täydennetty kuivahko kangas jää myöhemmin KEMERA-taimikonhoitorahoituksen ulkopuolelle, koska alueelle ei jäisi perkuun jälkeen kehityskelvollista taimikkoa. Nämä kaikki hirvien vajaiksi syömät ja täydentämättä jääneet tai kuusella liian karuille maille täydennetyt taimikot ovat lisäämässä tilastollisia taimikonhoitotarpeita. Ne ovat hyvin monesti paikallisten hirviporukoiden maattomien jäsenten johtaman hirvipolitiikan aikaansaannosta.

Metsänhoitopakkoa ei Suomessa ole jos ei hakkaa uudistaen tai muuten vastoin metsälakia. Luonnontuhoksi virheellisesti luokiteltu hirvituho (on hirvimiesten aiheuttama) muiden luonnontuhojen tapaan poistaa hoitovelvollisuuden. Jos luonnontuhon korjaamiseen tai metsitykseen käytetään yhteiskunnan varoja, tulee hoitovelvollisuus alueelle. Kaikki tämä näkyy tilastoissa.

Olisi hyvä saada tähän asiaan Metlan lausunto, vaikkakin se tulisi ”puolueellisena”.

Tämäkin asia on useita kertoja käsitelty, mutta itsekkäästi ajatteleva Suorittava porras haluaa jatkuvasti moittia metsänomistajia laiskasta taimikoiden hoidosta.
Lähetetty: 23 h, 10 min sitten
Lähettäjä: mehänpoika

Tähän löytyy selkeät perusteet tilastoista . En haluaisi syyttää , mutta vain reilu kolmannes taimikoista on hoidettu kelvollisesti . Kun hirvivahinkoja on käyty tarkastamassa , on monesti taimikon hoitamattomuus ollutkin lopulta se pahempi vaiva . Tästäkö johtunee sekin ohje , että taimikot perattaisiin ennen vahinkotarkastusta . Tässä yhteydessä kuitenkin kehotetaan jättämään vioittunut puuaines perkaamatta , jotta vahingot saataisiin näkyviin . Jos pusikkoa ei raivattaisikaan ollenkaan , ei noita vahinkoja mahdollisesti voisi edes havaita.

Jostakin syystä valtakunnan metsien inventointien tulokset kertovat koko ajan kasvavista taimikoiden hoitorästeistä. Metsästäjien hirvikannalle tekemät toimet puolestaan ovat vastaavana aikana olleet vaikutuksiltaan erittäin tehokkaita . Hirvien määrä on saatu suorastaan romahtamaan. Sen kummemmin syyttelemättä haluaisin tietää , milloin metsänhoidossa saavutetaan samantasoisia tuloksia . Jo kehityksen suunnan muuttaminenkin tuntuu olevan liian vaikeaa .