Keskustelut Metsänomistus Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 203)
  • Metsälehti: Valtakunnallinen YHTEINEN linjaus on hirvikannan kasvattaminen

    Kuinka moni puuntuottaja on tuon YHTEISEN linjauksen kannalla? Minä en ole. Enkä tunne muitakaan puuntuottajia, jotka olisivat.

    Ekologisesti ja ennenkaikkea puuntuotannollisesti kestävä taso on luokkaa 10000. Hirvi EI OLE metsälaji, vaan PENSAIKKOLAJI. Sen ydinhabitaatteja ovat suot ja tunturit. Jatkuvan laidunnuksen seurauksena eniten laidunnetut lajit (rauduskoivu, mänty, haapa) häviävät ravinnoksi kelpaamattomille lajeille kuten kuuselle. PAJULLA hirven sylki kiihdyttää katkaistujen oksien kasvua, mikä tihentää PENSAIKKOJA entisestään.

    Haavalla ei SATTUMALTA elä eri eliölajeja enemmän kuin muilla puulajeillamme yhteensä. Hirvi on viimeiset 40 vuotta estänyt tämän elintärkeimmän puulajin uusiutumisen kaikkialla muualla kuin sähköaitojen sisällä.

    Haapa on AINOA männynjuurikääpää kestävä puulajimme. Männynjuurikääpä leviää nopeasti holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen ansiosta.

  • Timppa

    Kaiketi voi todeta, että Suomen luontainen hirvikanta oli alunperin 0 yksilöä. Nimittäin jääkauden aikaan. Aivan kuin ihmisiäkin.

    Käsite ylisuuri on tietysti paikkansapitämätön. Nyt ovat olosuhteet sellaiset, että vaikkapa 300000 hirveä voisi elää.

    Nykyiseen hirvikantaan on suurelta osin vaikuttanut Toveri Stalin, joka aloitti sodan ja jääräpäiset suomalaiset, jotka eivät antaneet periksi. Tämän seurauksena Karjalan kannas muuttui hirvien paratiisiksi valtavine pusikkoineen.

    Tietysti nykyinen metsienkäsittelytyyli mahdollisti sen, että hirvikantamme voi olla tosi suuri. Sehän on selvää. Toisaalta, kuten Metsälehdessä todettiin, niin sotien jälkeen metsänkasvu oli jotain 40 miljoonaam3, nyt yli 100 miljoonaa. Siis ne hirvet eivät ole kyllä kovin hirveästi vaikuttaneet. Ihan aidosti voi todeta myös, että ne suorittavat paikoin hyvin tehokasta vesakonperkausta. Voisiko olla jopa niin, että metsien kasvu voisi olla nyt pienempi ilman hirviä. Ainakin meikäläisen paimentamissa metsissä voi erittäin selvästi havaita hirvien positiivisen vaikutuksen. Toki tietysti niitä tuhojakin löytyy jossain määrin.

    mehänpoika

    Timpalle!
    Eikö Timppaa yhtään huolestuta liikenteen hirvikolareiden lisääntyminen, jos hirvikantoja nyt uudelleen aloitetaan kasvattamaan?

    Tunnut olevan hirvikannan kasvattamisen kannalla, koska metsävahingot eivät sinua huoleta.

    MJO

    Mehänpoika:
    Eikö Timppaa yhtään huolestuta liikenteen hirvikolareiden lisääntyminen, jos hirvikantoja nyt uudelleen aloitetaan kasvattamaan?

    Mehänpoika on kovin huolestunut ihmisten turvallisuudesta liikenteessä. Pitää jopa metsästäjiä osa syyllisinä (rikollisina)

    Miten suhtaudut alkon myyjiin? Rattijuoppojen aiheuttamissa kuolonkolareissa kuolee vuosittain n. 50 ihmistä. Sehän 50 kertaa enemmän, kuin vuonna 2011 hirvikolareissa. (2012 0-kuollutta). Puhumattakaan muihin alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja lieveilmiöihin.

    Alkonmyyjät ovat varmaan sinusta massamurhaajia verrattuna metsästäjiin?

    Entä tupakkaa myyvät kauppiaat. Pelkästään suomessa arvioidaan kuolevan 5000 ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin joka vuosi. Siinä vasta murhamiehiä.

    Jos olet todella huolestunut ihmisten turvallisuudesta, niin kannattaa panostaa oikeasti merkittäviin asioihin.

    suorittava porras

    Alkon myyjät ” aiheuttavat” 1500 kuolemaa vuosittain . Sen verran porukkaa kupsahtaa alkoholin aiheuttamiin haittavaikutuksiin.
    Turvallinen suojatiekin koituu 10-20 henkilön kohtaloksi joka vuosi.
    Kuusikoituvat metsämme kaipaavat edelleen hoitoa . Hirvi tarjoaa tätä aivan ilmaiseksi.(on ihan samat kokemukset , kun ”Timpalla”)

    Gla

    Taas kerran on syytä pitää mielessä, että kun puhutaan hirvipolitiikasta, silloin ei puhuta alkoholin terveyshaitoista tai tupakoinnista. Jos puhuttaisiin, samalla logiikalla meidän olisi turha olla huolissaan valtion talouden tilasta, kun amerikkalaisilla on kassakriisi käsissään.

    Timpalle vielä omistamiseen liittyen. Kun patistelit hirviasiasta kiinnostuneita metsästysseuran jäseniksi, tarkoititko sillä, että vaikutusvaltaa hirviasiassa pitäisi olla vain metsästysseuran jäsenillä?

    Gla

    Suorittava porras: ”Kuusikoituvat metsämme kaipaavat edelleen hoitoa . Hirvi tarjoaa tätä aivan ilmaiseksi.(on ihan samat kokemukset , kun ”Timpalla”) ”

    Tässä asiassa olisi syytä nähdä kokonaisuus. Kuusen epäterveen suuri osuus uudistamisessa johtuu pitkälti metsätalouden suhteen ylisuuresta hirvikannasta. On siis harhaanjohtavaa korostaa hirvien roolia kuusikoiden perkaamisessa. Kuusen suuren osuuden merkitystä kuitenkin lieventää hoitamattomuus, jolloin kuuselle uudistetuista aloista kasvaa sekametsiä. Se taas on omistajan oma valinta toisinkuin hirvikannan tavoitekoko. Muitakin syitä sekametsiköiden kehittymiseen on kuin hoitamattomuus, esimerkiksi metsänhoitosuositukset. Hirven hoitamana koivuista ei kuitenkaan rahanarvoista puuta kasva, joten eiköhän jo jätetä jutustelu hirvistä taimikonhoitajina omaan arvoonsa.

    6 m3

    Keskustelu käy kokoajan juupas/eipäs linjalla.
    Suurimpia asiantuntijoita on ne, jotka tilastoihihin tuijottavat, mutteivat osallistu kannansäätelyyn muuten kuin vetämällä tuekseen tilastoja.

    ”Meillä samoin kuin Ruotsissa on tehty kokeita jättämällä männyn taimistoihin tai niitten läheisyyteen hirvelle mieluista pajua, pihlajaa haapaa sekä koivua.
    Siellä missä on mieluinen ruoka ja hyvä suoija, jollaista tarjoaa myös valkoinen koivunrunko tummassa taimistossa, on houkutellut hirviä taimistoihin, ovat vahingot olleet suurimmat.
    Tämän mukaan olisi männyntaimistot ajoissa perattava hirven mielirehuista puhtaaksi.

    Paljon on kuitenkin metsäalan ammattimiehiä, jotka ovat päinvastaistakin mieltä, väittämällä että ellei hirvellä sen kulun johtaessa männyntaimistoon ole muuta purtavaa, se haukkaa männynlatvan.
    Tehtyjen kokeiden perusteellisuus antaa aihetta kuitenkin uskoa, että kokonaisuudessa säästyy taimia enemmän, jos taimistot perataan.

    Kokeneet metsänhoitomiehet ovat todenneet kuivasti, että isännät itse pilaavat tähän verrattuna vuosittain monisataisen määrän metsiään.”
    (siis hirvituhoihin verrattuna)

    Heikki Suomus – Tauno Mäki :Riistanhoidon käsikirja vuodelta 1968

    (nuo kirjan tekijät lienevät suurempia ”rikollisia” kuin MMM, MTK, MT jne yhteensä?)

    Anton Chigurh

    HIENOA!

    Juuri tauno v mäki sanoi 60-luvulla, että suomalainen yhteiskunta ei siedä enempää kuin 15000 hirveä.

    Piti paikkansa silloin ja pitää nytkin.

    6 m3

    Riistanhoidon opas ei puuttunut hirvikannan kokoon.

    Timppa

    Tietysti liikenneturvallisuuskin pitää ottaa huomioon. Kannattaa muistaa, että meistä itään on 10000 km hirvien laidunmaita ja, ettei Suomi ole saari vaan niitä hirviä vaeltaa aina paikoille, joissa on hyvät vapaat laitumet. Siksi ei ole suinkaan itsestäänselvyys, että hirvikannan vähentäminen radikaalisti vähentäisi samassa suhteessa hirvikolareita. Joskus 1950- ja -60-luvuilla hirvikanta oli pieni, mutta kolareiden määrä kasvoi, koska Karjalan kannaksen hirvet alkoivat vaeltaa Suomeen.

    Sen, että on istutettu paljon kuusta, on väitetty johtuvan vain hirvien pelosta. Sehän ei luonnollisestikaan pidä paikkaansa. Kuusen istutuksen runsastuminen oli luultavasti pääosin vastareaktio 1970-luvun männynistutusvillitykselle. Sinänsä tietysti yleensä oikea ratkaisu.

    Aiemmin, kun hirvikanta oli pieni, niin jätettiin haavat pystyyn, koska pelättiin sitä vesakoitumista. Ainakin meilläpäin hirvet kyllä kurittavat niitä haavanvesoja, ettei niistä ole enää haittaa. Onko haapojen määrän väheneminen sitten kuinka suuri ongelma muulle luonnolle, siitä en osaa ottaa kantaa. Jätän niitä kyllä jatkuvasti kolopuiksi. Laajemmassa mitassa niiden kasvattaminen on luonnollisestikin metsätalouden kannalta erittäin epätaloudellista. (Jessen haapoihin en nyt ota kantaa).

    Asioilla on monenlaisia ulottuvuuksia ja vaikutuksia, niin positiivisia kuin negatiivisikin. Kannattaisi kiihkomielisten hirvien vihaajien miettiä myös niitä positiivisikin vaikutuksia. Voisitte sitten saada ehkä myös paremmat yöunet..

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 203)