Tuota noin, jätetään se ”hyvä”-sana siitä ”tilanne”-sanan edestä pois. Vastaava tilanne on jatkunut miltei yhtäjaksoisesti 70-luvulta lähtien. On alueita, joista saa hakea 50-vuotta nuorempaa hyvälaatuista männikköä tai koivikkoa. Itselläni ei männyn maita ole ja koivikot ovat vilkasliikenteisen maantien lähellä, joten ainakin tähän asti on vielä pärjätty. Siitä huolimatta ovat toisenkin kerran käyneet mielessä kaatolupien jakoperusteet. Ne kun eivät tunnu olevan ajoittain minkäänlaisessa suhteessa todelliseen hirvimäärään.

Tämä alue on talvehtimisaluetta, jossa kanta on jatkuvasti korkea tiettyyn aikaan vuodesta. Keväisin laumat siirtyvät sitten mm. näille omille kulmille. Siitä huolimatta kaatoluvat ovat heitelleet välillä 14-35. Jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, muutaman vuoden kuluttua mennään taas siellä 30 luvan paikkeilla. Ja kaikki saadaan nurin ja vähän naapureillekkin jos tarvis on. Jotenkin vain tulee turhautunut olo tästä nykyisestä systeemistä, joka ei riittävästi huomioi paikallisia olosuhteita. Jos Jyväskylän pohjoispuolelta ei hirviä tahdo löytyä ei se tarkoita etteikö niitä etelärajoilla löydy.

Tuntuu olevan aika vakiluonteista noilla metsästäjillä selitellä hirvien nopeaa lahtiakin itelleen suotuisaan suuntaan. Pari seuraa joiden metsästäjiä olen haastatellut hirvien saamisista on jo lähestymässä loppusuoraa lupakaadoissa. Vaikka ovat vasta parina viikonloppuna metsästäneet!
Kun sitten sanoin että taitaa olla runsaan sorttisesti karjaa tänä syksynä teillä. Tuli kiireesti seliseliä että on vain lykästänyt ja vähän valmiiksikin kateltu.Heh!
On kyllä lykästänyt jos jahti on ohi ennen lokakuun loppua. Toiset seurat vasta aloittelee. Kuten jo eilen totesin sielläkin näyttää karjaa vartoavan yltäkyllin.
On taas lupakiintiö p…..tä.

Yhteistyö metsästäjillä keskenään ja maanomistajien kanssa on sujunut vuosi vuodelta paremmin . Olen tässä asiassa täysin samaa mieltä ”Metsuri motokuskin” kanssa . Näitä ”mehänpojan” kaltaisia poikkeuksia toki joitakin pitäjästään löytyy . Tämä ilmenee joskus pienimuotoisena hirvitihentymänä ko tapauksen mailla ja ympäristössä . Mutta ei tupata , jos ei tykätä….ja kukapa siellä vesakoissa pystyisi turvallisesti ja tuloksellisesti metsästämäänkään.

MJO:n ja Timpan kommentit ovat täyttä asiaa . Huomaa , kenellä on tietoa ja kokemusta .

Tämäkin keskusteluketju osoittaa , että tietämättömyys vaivaa varsin monia .
Tätä puutetta voisi korjata ainakin hieman laskemalla hirvet valtakuunan laajuudella metsästyskauden jälkeen . Se , että hirvijahti alkaa joidenkin kohdalla vauhdikkaasti kesälaidunalueilla , ei tarkoita välttämättä sitä , että hirvikanta yleisesti olisi kovinkaan suuri.

Vänkäri:
Männyntaimikoissa jälki on aika karua katseltavaa. En väitä, että olisin laukannut koko kulmakunnan taimikot läpi, riittävästi kumminkin. Yhdellä n. 40 hehtaarin tilalla usean hehtaarin taimikkotuho, jonka seurauksena alueelle jää raivauksessa luontaisesti syntynyt kuusentaimikko höystettynä siellä täällä olevilla koivuilla. Suuremman alan omistavalla useamman kymmenen hehtaarin tuhot toistamiseen. Kuiville kankaille kun ei oikein sitä kuusta kannattaisi lykätä eikä ehdi kuulemma kokopäiväisesti leipätyöltään hirvipaimenena olla. Ja lisää löytyy. Näin siis ns. alhaisen hirvikannan aikana! Mitähän sitten mahtaa tapahtua kun hirvikanta on maanlaajuisesti riittävän korkealla tasolla?

Ongelma on tyypillinen. Syksyllä hirvijahdin aikana kuivahkon kankaiden taimikot ovat useasti hirvivapaata aluetta. Turha näiden alueiden hirvenmetsästäjiä on haukkua pää punaisena laiskoiksi. Mennään sitten laskemaan hirviä lentolaskennalla helmi- maaliskuussa ja alueella onkin 4-5 hirveä/m3.

Eli hirvet majailevat eri alueilla hirvenmetsästys aikana, kuin männnyntaimikoiden tuhoalueet. Metsästys pitäisi tapahtua keskitalvella tuhoalueilla, mutta voisi olla motivaatio vaikeuksia lähteä metriseen hankeen tarpomaan hirvien perässä.

Josta kierros päättyykin jälleen toteamukseen ettei ammuttu hirvi syö kesä-eikä talvilaitumella.